Kaupunkiympäristötoimiala, toimialajohtaja Christina Hovi, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, Science Park Oy, toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen 10.10.2019:

Blue Industry Park on yksi Turun kaupungin elinkeinopolitiikan lähivuosien tärkeimmistä hankkeista. Hankeen toteuttaminen edellyttää maankäytöllisiä toimenpiteitä, jonka vuoksi BIP tulee nimetä maankäytön strategiseksi hankkeeksi.

Telakkatontti on Meyerin omistuksessa. Muut alueet ovat Turun kaupungin omistuksessa. Osa alueista on vuokrattu lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla esirakentamiseen ja määräaikaisille käytöille.

BIP-konsepti

Meriteollisuus on perinteisesti ollut Suomessa verkostoihin perustuvaa toimintaa. Valmistavan teollisuuden verkostot, jotka kytkeytyvät myös laivanrakennukseen ovat erittäin syvät. Meyer Werftin hankittua telakan omistukseensa ja perustamalla Meyer Turku Oy:n, alkoi uusi luku suomalaisessa laivanrakennuksessa. Jo STX Finlandin ongelmien aikaan kuitenkin nähtiin, että alihankintaverkosto on vahva ja se kykenee monipuoliseen liiketoimintaan. Osaltaan Turun kaupunki oli edistämässä muutosta hankkimalla omistukseensa maa-alueita.

Tänä päivänä laivanrakennuksen verkostoissa toimii yli 1200 yritystä. Blue Industry Parkin tehtävänä ei ole varmistaa vain laivanrakennuksen tulevaisuutta, vaan olla muokkaamassa koko valmistavan sektorin kehitystä Suomessa aivan globaalin kilpailun kärjessä.

Blue Industry Park -konsepti julkistettiin 19.12.2017, jonka jälkeen Turku Science Park Oy on jatkotyöstänyt konseptia. Erityisesti kehittämisessä korostuu ekosysteeminen kehitys. Alue on nähtävä kokonaisuutena, joka ei ole maankäytöllinen tai kiinteistökehityksellinen, vaan nämä elementit tukevat alustatalouden kehittymistä meriteollisuuden ympärille.

Ekosysteemeissä kehitetään erilaisia virtoja; materiaalit, talous, ihmiset ja informaatio. Tältäkin osin Blue Industry Park on nähtävä laajana kokonaisuutena. Itse alueella toimii sen valmistuessa samanaikaisesti satoja yrityksiä, arviolta kymmenen tuhatta työpaikkaa ja useita kymmeniä rakennuksia (toimistotiloja sekä tuotantolaitoksia). Investointeja arvioidaan tulevan kaiken kaikkiaan noin 500 miljoonaa.

Vision mukaisesti Blue Industry Park on maailman paras fyysinen ja virtuaalinen paikka rakentaa laivoja. Se varmistaa Turun seudun ja koko Suomen meriklusterin menestystarinan. BIP rakennetaan Meyerin telakan alihankkijoille ja koko meriklusterin toimijoille, jotka haluavat menestyä globaalisti vaativalla toimialalla.

Maankäytön strategisen hankkeen tavoitteet

Maankäytön strategisen hankkeen tavoitteet noudattavat BIP-konseptin tavoitteita. Laajan alueen kehittäminen etenee osa-alueittain.

Blue Industry Parkista (BIP) tavoitellaan uudenlaista Euroopan mittakaavassa johtavaa valmistavan meri- ja teknologiateollisuuden tuotanto-, palvelu- ja innovaatiokeskittymää. Sen tehtävänä on vastata Turun seudun meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden kasvutarpeisiin ja edistää alan tulevaisuuden kilpailukykyä. BIP-alue kytkeytyy laajempaan Turun satamasta Naantalin korjaustelakalle ulottuvalle vyöhykkeelle. Meyerin telakka toimii BIP-alueen isäntäyrityksenä.

Pernossa sijaitsevalle alueelle tavoitellaan BIP-konseptin mukaisesti 100 uutta yritystä ja kaikkiaan 10.000 työntekijää. Tämä tarkoittaa noin 240.000 kem2 tilaa telakkatonttiin rajoittuvalla kaupungin omistamalla noin 55 ha alueella.

Alueen tulee olla rakenteeltaan tiivis, jossa kohtaavat toimisto-, tuotanto- ja varastotilat. Alueen elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vuoksi on oleellista, että samalla tontilla sijaitsee eri toimintoja aina palveluista tuotantoihin, joista muodostuu aito innovaatiokeskittymä.

Blue Industry Parkin tulee olla hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla niin maitse kuin meritse. Kuljetettavat tavaramäärät ovat jo nykyisellään valtavia, koska koko laivan paino tulee telakalle tavalla tai toisella. Suurin osa tavarakuljetuksista tulee maanteitse E18 Kehätien kautta. Rautateitse telakalle tulee valtaosa teräslevyistä ja meriteitse suuret komponentit. BIP-teollisuuspuiston kehittyessä tavarakuljetukset lisääntyvät entisestään ja alueen logistinen toimivuus ja saavutettavuus ovat keskeisessä roolissa.

Työntekijämäärän kasvaessa myös laadukkaiden joukkoliikennepalveluiden ja pyöräily-yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Nykyisellään noin puolet työntekijöistä tulee telakalle Turun keskustan suunnalta. Autojen, polkupyörien ja muiden kulkuneuvojen pysäköintiratkaisut huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Suunnittelussa varmistetaan vaiheittainen toteuttamismahdollisuus tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä sekä tilapäiset käytöt.

Alueen luontoarvot huomioidaan koko alueen suunnittelussa.

BIP-alue ja sen vaiheistus

Blue Industry Park käsittää Meyer telakan ja telakkatonttiin rajoittuvat kaupungin omistamat maa-alueet sekä niihin rajoittuvan Temppelivuoren alueen pohjoisosassa että Senaattikiinteistöjen omistuksessa olevan alueen etelässä.

Laajan alueen (n. 195 ha) kehittäminen tapahtuu osa-alueittain ja vaiheittain seuraavasti:

1. BIP-alueen liikennejärjestelyt

Telakan ja koko BIP-alueen saavutettavuuden parantamiseksi ELY-keskuksessa on vireillä E18 Kehätien parantaminen. Raision kaupungin E18 kehittämisen mahdollistama asemakaavoitus on vireillä. E18 Naantali-Raisio asemakaava on ehdotusvaiheessa. Telakan eritasoliittymän mahdollistava asemakaava Turun kaupungin puolella on voimassa. E18 Naantali-Raisio tiesuunnitelman on määrä valmistua vuonna 2022 ja toteutus on ajoitettu vuosille 2024-2026.

ELY-keskuksen toimesta on vuonna 2019 käynnistymässä Mt 185 Perno-Ihala, telakkayhteyden ja erikoiskuljetusreitin parantamisen rakentaminen. Samassa yhteydessä pyritään parantamaan myös Mt 185 varren pyörätieyhteyttä, mikäli se mahtuu valtion hankkeen rahoituskehyksen sisään.

Merilinjan rakentamisen yhteydessä on varauduttu mahdollisuuteen rakentaa yhteyden varteen erillinen pyörätie.

Nykyinen telakalle menevä joukkoliikenneyhteys Turun keskustasta voi alueen kehittyessä jatkaa uutta Merilinjaa pitkin telakan pohjoisportille. Samoin tavoitteena on, että runkolinjastoon kuuluva kehälinja palvelisi Blue Industry Parkin aluetta Merilinjaa pitkin. Tämän yhteyden vuoroväliksi on suunniteltu 15-20 minuuttia. Lisäksi joukkoliikenne palvelee myös Pernontiellä, mutta harvemmalla vuorovälillä.

2. Yard Park

Alueen pohjoisosassa sijaitsevat Turun kaupungin maa-alueet kaavoitettiin vuosina 2007-2010 palvelemaan telakkateollisuutta. Yard Parkin asemakaava on nyt toteutusvaiheessa. Kaupunki on vuokrannut YardParkin alueen TerraWiselle louhintaa varten 31.12.2023 asti. Alueella infran rakentaminen on käynnissä ja Gotlanninkatu valmistuu kesällä 2020. Tontit ovat luovutettavissa loppuvuodesta 2020. Tontit tullaan luovuttamaan vain BIP-konseptiin soveltuvia hankkeita varten.

3. Meyerin telakka

Telakkatontti on Meyerin omistuksessa. Vireillä oleva telakkatontin vaiheasemakaava etenee hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2019. Tontin rakennusoikeuden merkittävä kasvattaminen mahdollistaa Meyerin lisärakennushankkeiden toteuttamisen. Mm. uuden pääkonttorin rakentaminen on tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2020. Vaiheasemakaavan toteuttaminen ei edellytä kaupungin infrainvestointeja. Meyerin telakkatontin asemakaavaa tullaan päivittämään vaiheasemakaavan hyväksymisen jälkeen, mikäli sellaiseen ilmenee tarvetta.

4. Merilinja

Tieyhteys telakan eteläportilta pohjoisportille (Merilinja) on valmistunut 2018. Kaupunki on vuokrannut pohjoisosan BIP-alueesta TerraWiselle, joka toteuttaa alueen esirakentamista louhinnoin ja maantäytöin. Yhtiölle vuokratuista alueista Gotlanninkadun, Merilinjan ja radan välinen 2 ha suuruinen alue vapautuu vuokrauksesta viimeistään 31.12.2020. Gotlanninkadun pohjoispuolinen n. 7 ha suuruinen osuus viimeistään 31.12.2025.

Gotlanninkadun jatkeen rakentaminen Merilinjalle saakka on käynnissä alueen maanvuokralaisen toimesta; tieyhteyden on määrä olla liikennöitävässä kunnossa kesällä 2020.

SBV Turku Oy:lle on vuokrattu 3,3 ha majoituskylää varten 31.12.2028 asti. Alueelle on vireillä poikkeamishakemus väliaikaiselle majoitustoiminnalle.

Meyerille on lisäksi vuokrattu 3 ha 31.12.2028 asti paikoitusta ja kulkuyhteyttä varten.

Asemakaavan valmistelu käynnistetään loppuvuodesta 2019.

Asemakaavan valmistelun yhteydessä on selvitettävä miltä osin Merilinjan aluetta tarvitaan telakan laajenemisalueeksi. Tällä hetkellä Meyer on kertonut tarpeestaan vuokrata majoituskylän kohdalta Merilinjan ja telakan välistä aluetta sekä pohjoisen portin viereistä aluetta paikoitusta varten. Asemakaavassa tulee myös ratkaista majoituskylän pysyvä sijoittuminen.

Tavoitteena on, että asemakaava ja sen edellyttämät katu- ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat kustannusarvioineen on hyväksytty vuonna 2021. Alueella on paikoin heikko pohjamaa. Pehmeälle osalle pengertäminen vaatii erityisiä geoteknisiä selvityksiä ja mahdollisesti pohjanvahvistustoimenpiteitä. 

Kadut ja muut yleiset alueet rakennetaan kaavan voimaantulon jälkeen siinä aikataulussa, kun alueen tonttien rakentaminen sitä edellyttää.

5. BIP satama

Teollisuuspuiston tulee olla saavutettavissa meritse, jonka vuoksi mahdollisena tavoitteena on sataman toteuttaminen BIP-alueelle.

Osa-alueen asemakaavan valmistelu käynnistetään vuonna 2020 selvitysten laatimisella. Teollisuuspuiston satama on suunniteltu sijoittuvan alueelle, joka vaatii maantäyttöjä ja maaperätutkimuksia ennen tarkempien suunnitelmien tekemistä. Laivaväylien kunnossapitoon liittyen tulee löytää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ruoppausmassojen sijoittamiseen, sillä Turun Satama Oy on luopunut ruoppausmassojen meriläjityksestä. Verkkokarin kaakkoispuolella oleva kaupungin ja senaattikiinteistöjen omistama alue saattaisi soveltua näiden ruoppausmassojen sijoitusalueeksi.

Maantäytöt ja ruoppausmassojen sijoittaminen ovat luvanvaraisia toimenpiteitä (ympäristölupa, vesioikeuden lupa). Ruoppausmassojen läjittäminen on pitkäkestoinen toimenpide ja mahdollistaa alueen käyttöönoton loppukäyttöön vasta useiden vuosien kuluttua.

Tavoitteena on, että asemakaava ja sen edellyttämät katu- ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat kustannusarvioineen on hyväksytty vuonna 2023.

Kadut ja muut yleiset alueet rakennetaan kaavan voimaantulon jälkeen siinä aikataulussa, kun alueen tonttien rakentaminen edellyttää. Tavoitteena on, että alue on valmis ja tontit luovutettavissa 2020-luvun lopulla.

Tällä alueella kaupungin omistuksessa olevasta teollisuustontista on Meyerille vuokrattu 3 ha 31.12.2028 asti alihankkijoiden väistötilaksi kun alihankkijoiden logistiikkaa varten rakennetaan kaksi uutta hallia.

6. Temppelivuori

Suurin osa Temppelivuoren alueesta sijaitsee Raisiossa ja on Raision kaupungin omistama. Turun puolella olevat alueet ovat Turun kaupungin omistuksessa.

Asemakaavoitus käynnistetään, kun alueen käyttötarkoitus on selkeytynyt. Asemakaavoitus tulee toteuttaa yhteistyössä Raision kaupungin kanssa.

Kadut ja muut yleiset alueet rakennetaan kaavan voimaantulon jälkeen siinä aikataulussa, kun alueen tonttien rakentaminen edellyttää.

BIP-alueen toteuttaminen

Blue Industry Park -niminen maankäytön strateginen hanke toteutetaan Turku Science Parkin ja Turun kaupungin yhteishankkeena. Turku Science Park Oy:n tytäryhtiö Turun Teknologia- ja Tiedepuisto Oy toimii BIP-alueen kehitysyhtiönä, joka koordinoi BIP-alueen kehittämistä ja toimii osapuolena kaavoituksen, alueen kehittämisen ja rakentamisen eri vaiheissa. Turun kaupunki vastaa alueen kaavoituksesta, katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta ja niiden rakennuttamisesta BIP-konseptin mukaisesti. Lähtökohtana on, että kaupungin investoinnit suuntautuvat katuinfraan ja tonttien esirakentamiseen.

Alueen kehitystyön yhteydessä selvitetään kaupungin omistaman maa-alueen siirtämistä omaan yhtiöön (Blue Industry Park Oy), jota Turun Teknologia- ja Tiedepuisto Oy hallinnoisi. Blue Industry Park Oy vastaisi rahoituksen, sijoittajien ja uusien yritysten hankinnasta alueelle.

Toimivalta

Hallintosäännön 35 § mukaan kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää maankäytön strategisen hankkeen nimeämisestä ja sen tavoitteista.

Oheismateriaali 1BIP-konsepti

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää nimetä Blue Industry Parkin maankäytön strategiseksi hankkeeksi ja hyväksyy hankkeelle edellä kuvatut BIP-konseptiin pohjautuvat tavoitteet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.