Kehittämispäällikkö Risto Veivo 6.6.2019:

Turun kaupungin Ilmastosuunnitelma 2029 noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mallia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan) ja sisältää ilmastopolitiikan toimintalinjat ja välitavoitteet vuosille 2021, 2025 ja 2029. Suunnitelma käsittää sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen. Suunnitelman toteuttamisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain ja euroopan komissiolle joka toinen vuosi. Neljän vuoden välein raportoidaan Komissiolle laajemmin tuloksista. Samassa yhteydessä, valtuustokausittain (2021 – 2025 – 2029), voidaan suunnitelmaa myös päivittää. Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto ohjaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Ilmastosuunnitelman mukaisesti jaostolle raportoidaan toimeenpanosta vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Kaupunkikehitysjaosto käsitteli ilmastosuunnitelman toimeenpanoa viimeksi 8.10.2018 § 90 vahvistaen suunnitelman toimeenpanoa kaupunkikonsernissa valtuuston päätöksen 11.6. § 142 mukaisesti sekä merkiten tiedoksi tilannekatsauksen ja suunnitelman EU-rekisteröinnin. Suunnitelman toimeenpanossa on edetty ja EU komission vastaava pääosasto (DG Joint Research Centre) on arvioinut suunnitelmasta EU-järjestelmään toimitetut tiedot, hyväksynyt alustavasti hillintätoimet sekä pyytänyt ja saanut täydennyksiä sopeutumisen toimien ja analysoitujen ilmastoriskien vastaavuuksista.

Yhteiseen eurooppalaiseen malliin pohjautuva Turun ilmastosuunnitelma velvoittaa lähtökohtaisesti koko kaupunkikonsernia ja pyrkii aktivoimaan yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia ilmastotoimiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman yksimielisesti 11.6.2018. Miten Ilmastosuunnitelman toimeenpanossa on onnistuttu ja mikä on tilanne vuosi valtuuston päätöksen jälkeen?

Kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen tuoreimmat tiedot sisältyvät valtuustolle 20.5. esitettyyn Turun Ilmastoraporttiin 2018. Käytettävissä on vuoden 2017 lopullinen laskenta ja vuoden 2018 ennakkotieto. Vuodesta 1990 Turun alueen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 30,6 %. ja asukasta kohden laskettuna yli 40% (Turun väestö on kasvanut yli 30 000 asukkaalla). Vuoden 2018 ennakkotieto viittaa päästöjen laskeneen edelleen. Ilmastotavoitteidemme saavuttaminen vaatii kuitenkin päästöjen laskuvauhdin kiihdyttämistä – mihin meillä on kohtalaisen hyvät edellytykset ja toimenpiteet toteutumassa.

Erityisesti energian päästöjen osalta polku vuosiin 2021 ja 2025 on melko hyvin ohjelmoitu ja valmistelussa. Liikenteen päästöjen osalta tarvitaan toimien merkittävää tehostamista, mihin myös valtio on osaltaan panostamassa. Merkittäviä päätöksiä on kuitenkin saatu aikaan liittyen esimerkiksi joukkoliikenteen runkolinjastoon sekä pyöräilyn kehittämiseen. Kestävän yhdyskuntarakenteen ja kaupunkikonsernin ilmastovastuun osalta on myös edetty kohtalaisesti, mutta molemmat vaativat edelleen sitoutumisen vahvistamista ja aiempaa kattavampaa toimeenpanoa. Hiilinielut ovat vaikutuksiltaan hyvin merkittävä ja kustannustehokas ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Hiilinieluihin on mahdollista ja aiheellista panostaa nykyistä vahvemmin ja asia sisältyy esimerkiksi kaupungin metsäsuunnitelman päivitykseen. Samalla on vahvistettava osaamista ja ymmärrystä sekä resursoitava valmistelua ja toimeenpanoa riittävästi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Turussa ovat merkittävät ja ulottuvat laajasti ainakin hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokonaisuus on kuitenkin organisaatiossamme melko uusi: ilmastoriskit vaikutuksineen analysoitiin Ilmastosuunnitelman osana ensimmäisen kerran 2018. Sopeutumistoimien toimeenpano ei vielä ole riittävän vahvaa eikä toimeenpano tarpeeksi kattavaa osana kaupunkiorganisaation perustyötä. Asian valmistelua on resursoitava paremmin sekä vahvistettava osaamista ja tietoisuutta.

Ilmastosuunnitelman toimeenpanoa kaupunkikonsernissa toteutetaan merkittävästi toiminnan ja talouden vuosijohtamisen osana. Toimialojen sopimuksiin sekä konserniyhteisöjen talousarviokortteihin 2019 kirjattiin ilmastosuunnitelman tavoitteita ja toimia melko kattavasti. Työtä on jatkettu ja kattavuutta vahvistetaan vuoden 2020 toiminnan ja talouden suunnittelussa. Konsernin yhteisen investointien ilmastovaikutuksien ohjausmallin kehittäminen on myös edennyt Talous- ja strategiaryhmän toimesta, jossa työtä ohjaa controller Johanna Korpikoski. Sitra on saatu tähän kehityskumppaniksi.

Kansalaisyhteiskunnan, yhteistyökumppanien, yritysten ja yhteisöjen aktivointi mukaan hiilineutraalin Turun tekemiseen on onnistunut melko hyvin. Ilmastoviestintää on vahvistettu, ensimmäinen Turun Ilmastofoorumi järjestetty ja kampanjat käynnistetty kansalaisille, henkilöstölle sekä yrityksille ja yhteisöille. Kampanjointiin on myös saatu mukaan Turun Ilmastokapteeniksi Saku Koivu. Ilmastosuunnitelman osaksi luotu ilmastotekojen yhteinen alusta toimenpidekortteineen (SECAP-kortit) on saatu käyttöön ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä on kasassa noin 63 sekä kaupunkikonsernista että yhteistyökumppaneilta. Turun yliopisto on asettanut vahvan ilmastotavoitteen (hiilineutraali 2025), Meyer edistää hiilineutraalia meriteollisuutta, EIB rahoittaa Turun hankkeita 150 miljoonalla, Sitran kanssa on solmittu uusi Kestävän kehityksen kumppanuus ja monet muut kumppanuudet, hankkeet, asiantuntijaorganisaatiot, valtion toimijat sekä kotimaiset ja kansainväliset verkostot ovat aktiivisesti tukenamme. Turun ilmastotyö on myös hyvin tunnettua ja sitä on esitelty aktiivisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti (ml. YK:n ilmasto- ja ympäristöhuippukokouksissa).

Saavuttaaksemme ilmastotavoitteemme tarvitsemme siis edelleen useiden merkittävien toimenpiteiden tehostamista ja vahvaa sitoutumista toimeenpanoon. Ilmastosuunnitelman 2029 toimeenpano on kuitenkin käynnistynyt kohtuullisen hyvin. Turun ilmastotyö on myös arvostettua kotimaassa ja kansainvälisesti. Hyvä toimeenpano ja viestintä vahvistavat Turun mainetta ja kiinnostavuutta yhteistyökumppanina. Yhteisen eurooppalaisen mallin mukainen ilmastosuunnitelma liittää työmme osaksi Euroopan kattavaa verkostoa ja kehitystyötä.

Oheismateriaali 1Ilmastosuunnitelman 2029 tilannekatsaus, kevät 2019

Oheismateriaali 2Ilmastosuunnitelman toimeenpanovastuut -taulukko

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto merkitsee tiedoksi Ilmastosuunnitelman kevään 2019 tilannekatsauksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kehittämispäällikkö Risto Veivo ja ma. erityisasiantuntija Miika Meretoja.