Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, kaupunkikehitysjohtaja Timo Hintsanen, erityisasiantuntija Janne Mustonen 7.9.2018:

Lausuntopyyntö

Seudullinen joukkoliikenne on pyytänyt Kaupunkikehitysjaoston lausuntoa runkobussilinjaston linjastoluonnoksesta. Linjastoluonnokset ja muu materiaali löytyy osoitteesta https://www.foli.fi/runkolinjasto.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa sekä nopeuttaa ihmisten jokapäiväistä liikkumista Turun seudulla. Linjastoa ja linjojen keskeistä hierarkiaa selkeytetään ja linjoja suunnitellaan vastaamaan paremmin tarpeeseen. Uusi kehärunkolinja tuo paljon uusia nopeita ja helppoja matkavaihtoehtoja, kuitenkaan poistamatta nykyisiä toimivia yhteyksiä.

Runkolinjastosta on kaksi vaihtoehtoa. VE2 on hieman suppeampi vaihtoehto kuin VE1. Keskeisimmät erot VE1 ja VE2 välillä ovat:

- VE1:ssä linja 2 jatkaa Länsinummesta Kauppakeskus Myllyyn

- VE1:ssä Turun keskustan ja Liedon välisellä osuudella liikennöi linja 6A

- VE1:ssä linjat 9a ja 9b (kehärunkolinjat) kulkevat Kupittaan ja Uittamon välillä Skanssin kautta

• VE2:ssa linjat on yhdistetty liityntälinjaan L71 ja Skanssin alueella on tehty muutoksia linjoihin, mm. linjaan 4

- VE1:ssä on esitetty linja T201 Naantali-Kauppatori

Palvelulinjat eivät ole mukana esityksessä.

Runkolinjastoon liittyy myös muita parannuksia, mutta niitä ei ole kaikilta osin esitetty lausuntomateriaaleissa. Näitä ovat mm. liikennevaloetuudet, pysäkkimuutokset, joukkoliikennekaistat ja -kadut sekä esteettömyyden-, matkustajainformaation ja liikennöinnin luotettavuuden kehittäminen.

Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

- Kuinka näette linjastoluonnoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?

- Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?

- Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?

- Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?

Lausuntojen ja kommenttien perusteella viimeistellään linjastosta ja kustannuksista esitys, joka viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.

Ehdotus Kaupunkikehitysjaoston lausunnoksi

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 14.12.2009 § 278, että Turun joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Joukkoliikenteen runkolinjasto toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Esitetty runkolinjastoluonnos palvelee Turun kaupungin strategisia tavoitteita. Joukkoliikennettä kehitetään strategian mukaisesti seudullisesta näkökulmasta edistäen käytettävyyttä arki- ja työmatkaliikenteessä. Keskustan kilpailukykyä liike-elämän, kaupan, kulttuurin ja matkailun vetovoimaisena keskittymänä parannetaan tarvittavilla investoinneilla ja yhteistyöllä.

Lausunnolla olevat runkolinjastovaihtoehdot tukevat myös kaikkien kärkihankkeiden tavoittelemaa kehitystä entistä kestävämpään ja älykkäämpään liikkumiseen. Kaupunkikeskustan alueella muutos tukee muutosta kärkihankkeessa visioituun suuntaan viihtyisämmän ja turvallisemman ympäristön puolesta koko keskustassa ja erityisesti Kauppatorin lähiympäristössä. Myönteinen kokonaisvaikutus toteutuu täysimääräisesti yhdessä muiden keskustaliikkumista edistävien toimenpiteiden kanssa, joita ratkaistaan yleiskaavatyöhön liittyvän keskustan liikennesuunnittelutyön yhteydessä.

Turun Tiedepuiston saavutettavuus työmatka- ja opiskelijaliikkumisen kannalta paranee. Samalla houkutteleva joukkoliikenne edesauttaa Tiedepuiston nopeasti kasvavan kaupunkialueen vetovoiman, sujuvuuden ja viihtyisyyden edistämistä.

Turku teetti vuonna 2017 kaupunkilaisille Kaupunkistrategiaan liittyvän kyselyn, jossa joukkoliikenne nousi hyvin merkittävästi esille. Kyselyyn tuli 1200 vastausta. Tärkeimpänä asiana hyvinvoinnin ja aktiivisuuden näkökulmasta pidettiin yleisimmin joukkoliikenteen saavutettavuutta (43 %), toisena julkisten palveluiden saavutettavuutta (42 %). Tärkeimpänä asiana kilpailukykyisen ja kestävästi kasvavan kaupungin näkökulmasta pidettiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sujuvuutta (67 %), toisena työpaikkojen määrää (55 %) ja kolmantena mielikuvaa Turusta (38 %). Runkolinjaston toteuttaminen vastaa kuntalaisten omia painotuksia.

Sujuvalla ja tehokkaalla joukkoliikenteellä on suuri merkitys kaupungin ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan kannalta. Runkolinjasto vaikuttaa koko kaupunkiseutuun ja sen houkuttelevuuteen. Turun seutu elää positiivisen rakennemuutoksen vaihetta. Yritysten tarpeet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Joukkoliikenteen tulee mahdollistaa työntekijöiden kulkeminen töihin sujuvasti ja siten edesauttaa osaavan työvoiman saantia kaupunkiseudulla. Tehokkaalla joukkoliikenteellä tuetaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta.

Runkolinjasto palvelee hyvin sekä kaupunkiseudun Rakennemalli 2025:ssä että Yleiskaavassa 2029 tavoiteltua kaupunkirakennetta. Yleiskaavatyössä 2029 valitun kehityskuvavaihtoehdon ”Kasvukäytävät” määritellyllä tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle on saatu muodostettua tiheä runkolinjasto, mikä mahdollistaa valtaosalle uusista asukkaista helppokäyttöiseen joukkoliikenteen tukeutuvan elämäntavan. Runkolinjaston linjastorakenteen ja pysäkkienkin pysyvyys tukee joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehittymistä. Esitetty reitistö mahdollistaa kaupunkirakenteen monipuolisen tiivistämisen.

Joukkoliikenteellä on merkittävä rooli keskustan elinvoiman lisäämisessä. Samalla ydinkeskustan ja Kauppatoriympäristön ei kuitenkaan tule olla pakollinen joukkoliikenneterminaali. Nykytilanteessa noin puolet keskustaan vaihtamaan saapuvista bussimatkustajista vaihtaa seuraavalle linjalle alle puolessa tunnissa, ja toinen puoli jää keskustaan asioimaan pidemmäksi aikaa (OM2). Tilasto ei sisällä niitä matkustajia, jotka eivät vaihda bussia keskustassa, vaan asuvat keskustassa tai jatkavat siitä eteenpäin kävellen tai esim. kaupunkipyörällä. Keskustaan tulevan asioinnin tulee olla runkolinjaston myötä entistä helpompaa ja houkuttelevampaa samalla kun nopeita vaihtoja siirretään kehälinjan varteen.

Joukkoliikenteen vaihtopisteillä on tunnistettavissa positiivisia vaikutuksia ympäröivän alueen palvelurakenteen kehittymiseen mahdollisesti kasvavien asiakasvirtojen myötä. Tätä kautta vaihtopisteiden ympärille on mahdollista muodostua uusia palveluita ja näin parantaa alueen elinvoimaa. Nopeasti vaihtavien asiakkaiden palvelutarpeet eivät ole tiedossa ja alueille saattaa kehittyä aivan uudenalaisia palvelukonsepteja liittyivätpä ne sitten esimerkiksi liikkumiseen, turvallisuuteen, pienyrittäjyyteen tai kaupalliseen toimintaan.

Joukkoliikenteen tarkoista reiteistä (esim. liikennöidäänkö Maariankadulla) päätetään keskustan liikennesuunnitelmapäätöksen yhteydessä. Kaikissa keskustan suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, että kävelymatkat eivät saa keskustassakaan muodostua liian pitkiksi.

Kehälinjan avulla vähennetään pelkkää vaihtoliikennettä keskustasta ja lisätään tärkeiden kohteiden, erityisesti Kupittaan, saavutettavuutta kaikkialta ydinkaupunkiseudulta. Kehälinja parantaa erityisesti työmatkalaisten kulkemista - siis matkustajien, jotka ovat tällä hetkellä tulleet keskustaan vain vaihtamaan bussia.

VE1 mukainen kehärunkolinja, joka kulkee Linnakaupungin ja satama-alueen, Kupittaan alueen ja Tiedepuiston sekä Skanssin kautta, tukee myös näiden alueiden toteutumista tarjoamalla tiheävuoroisia yhteyksiä muuallekin kuin ydinkeskustaan tai sen kautta. Uittamonsillan toteuttaminen mahdollistaisi kehärunkolinjan jatkamisen myöhemmin Hirvensaloon.

Vaihtoehto 1 on linjan 2 reittivaihtoehdoista kannatettava, sillä se mahdollistaa turkulaisten työntekijöiden sujuvan työmatkaliikenteen sekä kestävän asiointiliikenteen Myllyn alueelle.

Sataman liikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuonna 2025 yhteen terminaaliin yhdistyvä satama-alue sekä uudet asumisen ja palveluiden alueet lähellä satamaa. On tarkoituksenmukaista ajaa sekä linja 1 että kehärunkolinja satamaan saakka, jolloin joukkoliikenne tukee vahvasti sataman toimintaa sekä asuinalueen viihtyisyyttä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mallialueena.

Runkolinjasto tihentää vuorovälejä ja parantaa palvelutasoa mutta myös lisää vaihtojen määrää. Vaihtopysäkkien tulee olla helposti ymmärrettäviä, esteettömiä ja hyvin opastettuja. Matkustajainformaatioon tulee panostaa. Täsmällisyyden merkitys korostuu. Täsmällisyydestä tulee huolehtia joukkoliikennekaistoin ja liikennevaloetuuksin.

Väistämättä osalla matkustajista suoran linjan muuttuminen vaihdolliseksi sekä pysäkkien vähentäminen heikentää palvelutasoa, mutta toisaalta Kauppatorin välittömässä läheisyydessä bussimäärän kasvattaminen pidemmällä aikavälillä ei liene mahdollista rajallisen pysäkkikapasiteetin johdosta ja pysäkkivälien pidentäminen oikealla tavalla toteutettuna nopeuttaa matka-aikaa sekä parantaa täsmällisyyttä samoin kuin muutkin joukkoliikenne-etuudet. Täsmällisyyden merkitys korostuu vaihtoihin perustuvassa joukkoliikennejärjestelmässä. Nykytilanteessa joukkoliikenteen kaikista matkoista n. 12 % on vaihdollisia, kun runkolinjastossa vastaava osuus olisi n. 18 %. Eli vaihtojen määrä kasvaisi n. 6 % nykyisisten matkojen osalta. Raitiotien yleissuunnitelman liikennemallitarkasteluissa arvioitiin, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2029 olisi nykyisen kaltaisella linjastolla n. 8,5 % ja runkolinjasto kasvattaisi osuuden 10 %:iin. Linjastorakenne noudattaa kaupunginhallituksen (8.8.2016 § 298) tekemää päätöstä, että täydentävän linjaston roolia selkeytetään perustuvaksi entistä enemmän syöttöyhteyksiin. Rakenne tuo heikennystä osalle matkoista, mutta toisaalta mahdollistaa paljon uusia matkoja. 

Vaihtojen toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti kehärunkolinjan ja säteittäisten runkolinjojen risteämiskohdissa. Ilman toimivia vaihtopisteitä on vaarana, että joukkoliikenteen houkuttelevuus kärsii eikä positiivista vaikutusta matkamääriin saavuteta. Runkolinjasto kasvattaa vaihdollisten matkojen määriä, mikä voi olla osalle matkustajista haitta, vaikka vaihtojen odotusajat ovat keskimäärin lyhyitä. Vaihto-olosuhteiden kehittäminen ja vaihtojen ajastaminen ovat jatkosuunnittelussa tärkeää erityisesti, jos liityntälinjoilla on harvempi vuoroväli. Nykyisten matkojen matka-aikoihin uudistus tuo jonkin verran muutosta. Matka-ajat lyhenevät yli 5 minuuttia 8,3 % matkustajista, ja vastaavasti pitenevät yli 5 minuuttia 6,4 % matkustajista (VE1). Pitenemiseen vaikuttaa mm. vaihtojen lisääntyminen. Toisaalta vaihdot luovat paljon uusia potentiaalisia matkoja ja vuonna 2029 joukkoliikennettä käytettäisiin päälle 15 % enemmän runkolinjastossa kuin nykyisen kaltaisessa linjastossa.

Runkolinjasto tulee käynnistää sitten, kun Kauppatorin uudistaminen on valmistunut. Keskeneräiset järjestelyt vaikeuttavat runkolinjastomuutoksen hahmottamista ja vaikuttavat negatiivisesti runkolinjaston imagoon aloitushetkellä. Kaupunki on päättänyt, että runkolinjastouudistus toteutetaan vuonna 2020. Tätä päätöstä tulee kuitenkin muuttaa siten, että aikataulu vastaa Kauppatorin valmistumista. Joukkoliikenteen asiakkaille ei pidä aiheuttaa kohtuutonta haittaa, jossa joukkoliikenne kokisi kahta isoa muutosta lyhyen ajan sisällä (paluu kauppatorin ympäristöön ja runkolinjastouudistus).

Tulee varmistaa se, että runkolinjasto on linjassa tulevan raitiotien tai superbussireitin kanssa sekä se, että päällekkäisiltä investoinneilta vältytään. Turun kaupunginhallitus on 8.10.2013 § 412 päättänyt, että Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön. Näin ollen tulee myös varmistaa, että reitti- ja infraratkaisut mahdollistavat tämän linjauksen toimeenpanon myös runkolinjaston osalta.

Liite 1Lausuntopyyntö

Oheismateriaali 1Turun keskustassa bussia vaihtavien viipyminen keskustassa, diagrammi

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää antaa Seudulliselle joukkoliikenteelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Pöydältä 17.9.2018 § 79

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunkikehitysjaosto toteaa, että lähipalveluihin tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös vaihdottomia yhteyksiä. Tarve korostuu etenkin niillä alueilla, joilla nykyiset keskustaan tulevat suorat yhteydet muuttuvat runkolinjastoehdotuksessa vaihdollisiksi.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.