KUMPPANUUSSOPIMUS

1. KUMPPANUUSSOPIMUSOSAPUOLET

1.1. Turun kaupunki (jäljempänä ”Kaupunki”)

Y-tunnus 0204819-8

PL 355

20101 Turku

1.2. Kansallis-kehitys Oy (jäljempänä ”Kansallis-yhtiöt”)

Y-tunnus 2565823-9

Linnankatu 20 A 1

20100 Turku

Osapuolista käytetään jäljempänä yksin nimitystä ”Osapuoli” ja yhdessä ”Osapuolet”.

2. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TAVOITE, TARKOITUS JA RAJOITTEET

Osapuolten yhteistyön tavoitteena on lainvoimainen, jäljempänä yksilöitävä ja toteutettava asemakaavanmuutos. Osapuolten tarkoituksena on yhteistyötä tekemällä jouduttaa tätä asemakaavanmuutosprosessia. Tällä sopimuksella sovitaan tässä yhteistyössä noudatettavasta Osapuolten välisestä tehtävä- ja kustannusjaosta.

Asemakaavan sisällöstä ei voida etukäteen sopia. Kaava-asiakirjojen ja asemakaavaehdotuksen lopullisen sisällön ja laadun ratkaisee Kaupunki. Asemakaavoitukseen liittyvien suunnitelmien ja asiakirjojen hyväksymisestä, kaavoituksen edistämisestä tai kaavoituksen mahdollisesta keskeyttämisestä päättävät Kaupungin luottamuselimet. Osapuolet ovat tietoisia, että tämä asemakaavamuutoksen valmistelu ei välttämättä johda lainvoimaiseen asemakaavamuutokseen.

3. SOPIMUSALUE

Sopimusalue (jäljempänä ”Sopimusalue”) muodostuu Turun kaupungin 6. kaupunginosan korttelista 29 sekä siihen välittömästi liittyvistä katu- ja kevyen liikenteen väylistä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa maanpinnan ylä- ja alapuolella. Sopimusalue on esitetty liitteenä olevalla kartalla. Alue käsitellään kehittämistyössä yhtenä kokonaisuutena ilman nykyisiä käyttötarkoitus- ja omistusrajoja.

4. SOPIMUKSEN TAUSTAA

4.1. Sopimusalueen kiinteistöjen omistukset

Sopimusalueeseen kuuluvat seuraavat kiinteistöt ja rakennukset:

•Turun kaupungin VI kaupunginosan 29. korttelin tontti 3 (853-6-29-3, ”Urheilutalo”)

•Turun kaupungin VI kaupunginosan 29. korttelin tontti 5 (853-6-29-5, ”Huoltorakennus”)

•Turun kaupungin VI kaupunginosa VU-alue 6P (853-6-9903-0, Parkinkenttä)

Kaupunki omistaa kaikki Sopimusalueen maa-alueet. Kansallis-yhtiöt on vuokrannut Kaupungilta tontin 853-6-29-3 pitkäaikaisella, 31.12.2057 saakka voimassa olevalla sopimuksella. Kaupunki omistaa myös sopimusalueeseen sisältyvät ja siihen rajoittuvat katualueet.

Sopimusalueen rakennusten omistus jakaantuu seuraavasti:

•Kaupunki omistaa kiinteistöllä 853-6-29-5 sijaitsevan Huoltorakennuksen.

•Kansallis-yhtiöt omistaa kiinteistöllä 853-6-29-3 sijaitsevan Urheilutalon.

•kiinteistö 853-6-9903-0 Parkinkenttä on rakentamaton

Mikäli Sopimusalueelle tulee mukaan uusi osapuoli, sopivat tämän sopimuksen Osapuolet siitä etukäteen, yhteisesti ja kirjallisesti.

4.2. Alueen kaavoitus- ja kehitystilanne

Sopimusalue on Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssä Keskustatoimintojen aluetta, jolle sijoittuu keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluita, työpaikkoja sekä asumista.

Yleiskaavassa VI kaupunginosan kortteli 29 kuuluu Pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alueeseen (C), jolla alue varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaavassa VI kaupunginosan korttelin 29 tontit 3 ja 5 ovat Yleisten rakennusten aluetta ja tontti 6P Urheilu- ja virkistyspalvelualuetta. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat (suluissa vahvistamispäivämäärä):

•tontit 853-6-29-3 ja -5: 34/1954 (20.09.1954)

•Parkinkenttä 6P 853-6-9903-0 sekä siihen rajoittuvat katu- ja kevyen liikenteen korttelialueet: 28/1998 (21.06.1999)

•Tuureporinkatu Sopimusalueeseen rajautuvalta osalta: 9/1935 (10.06.1936)

Sopimusalueeseen rajoittuvat alueet ovat katu-, yleisten rakennusten-, opetus- ja virkistystoimintaa palvelevien-, asuin-, liike-, toimisto- tai autoliikennettä palvelevien rakennusten korttelialuetta. Lisäksi Sopimusalueeseen rajoittuvalla tontilla 853-6-25-1 (”Ukko-koti”) on vireillä asemakaavan muutos, jonka luonnoksessa tontti kuuluu sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen, jolle saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Lisäksi kaupungin omistaman konserttitalon hankesuunnittelu on käynnissä.

4.3. Osapuolten neuvottelut

Kansallis-yhtiöt on anonut Kaupungilta Sopimusalueen asemakaavanmuutosta sekä suunnittelu-, yhteistyö- ja tonttivarausta. Osapuolet ovat neuvotelleet keinoista nopeuttaa Sopimusalueen kehittymistä ja muuttumista Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Yleiskaava 2020:n mukaiseksi, entistä monipuolisemmaksi ja korkeatasoisemmaksi liikuntapaikaksi ja samalla ydinkeskustan tehokkaaksi asuin- ja työpaikka-alueeksi, jossa tarvittava pysäköinti ja huolto ovat kattavasti ratkaistu. Hankkeen jouduttamiseksi on päätetty allekirjoittaa tämä kumppanuussopimus, jonka tavoitteena on käynnistää Sopimusalueen yksityiskohtainen asemakaavoitus ja yhteistyössä edesauttaa alueen kehittymistä Aninkaisten alueen ja ydinkeskustan ruutukaava-alueiden yhdistävänä osana.

Tämä sopimus katsotaan Osapuolten yhdessä tekemäksi aloitteeksi asemakaavan muuttamiseksi.

Sopimusneuvottelut on käyty ja käydään erillään asemakaavanmuutostyöstä ja Osapuolet toteavat yhteisesti, että tämä kumppanuussopimus ei syrjäytä kaavoitukselle laissa asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia.

5. OHJAUSRYHMÄ

Osapuolten tavoitteena on yhteistyössä kehittää Sopimusalue Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Yleiskaava 2020:n mukaiseksi toimivaksi ja tehokkaaksi osaksi kaupunkirakennetta ottaen samalla huomioon liikuntaedellytysten säilymisen Sopimusalueella. Sopimusalueen kehittämistä varten perustetaan työtä koordinoiva ohjausryhmä (jäljempänä ”Ohjausryhmä”), jossa on vähintään kaksi edustajaa Kaupungilta ja kaksi edustajaa Kansallis-yhtiöiltä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kaupungin edustaja. Ohjausryhmän kokoonpano päätetään ja ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kahden viikon sisällä kumppanuussopimuksen hyväksymisestä.

Ohjausryhmä käyttää ensisijaisesti Osapuolten palveluksessa olevia henkilöitä Ohjausryhmän vastuulla olevien tehtävien valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tarvittaessa Ohjausryhmä voi käyttää apunaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Ohjausryhmä päättää näiden asiantuntijoiden kustannusten jakamisesta samassa yhteydessä, kun se tekee päätöksen käyttää asiantuntijoita. Päätös ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä tulee olla yksimielinen, muussa tapauksessa ulkopuolisen asiantuntijan palkkion maksaa asiantuntijan tilaava Osapuoli.

6. OSAPUOLTEN TAVOITTEET SOPIMUSALUEELLA

Osapuolten tavoitteena on:

•selvittää Kaupungin ja muiden toimijoiden liikunta- ja muut Sopimusalueelle sopivat tilatarpeet ja kehittää Sopimusalueen liikuntaolosuhteita osana alueen kokonaiskehittämistä, sekä ratkaista liikunta- ja muiden toimintojen yhteensovittaminen.

•kehittää Sopimusalue toimivaksi ja tehokkaaksi osaksi kaupunkirakennetta

•käynnistää Sopimusalueen yksityiskohtainen kaavoitus; Kansallis-yhtiöt laadituttaa kustannuksellaan asemakaavaehdotuksen Kaupungin ohjauksessa ja valvonnassa, Kaupungin hallintosäännössä määritellyn viranhaltijan päättäessä ehdotuksen sisällöstä ja Kaupungin päättäessä asemakaavaehdotuksen lopullisesta sisällöstä

•Toteuttaa Sopimusalueen uudisrakentaminen siten, että asuin-, toimisto- ja liikerakentamista vastaa Kansallis-yhtiöt.

•Nykyisen kentän ja kaikkien sen oheisrakenteiden korvaavien tilojen toteutuksesta vastaa kaupungin niin päättäessä Kansallis-yhtiöt osana rakennusoikeuksien luovutuskorvausta. Mahdollisista muista hankkeista neuvotellaan erikseen kumppanuushankkeen aikana ja niistä sovitaan erillisin sopimuksin.

•Järjestää väliaikaiset liikuntapaikat rakentamisen ajaksi.

•toteuttaa hanke taloudellisesti kannattavasti ja kaikkien Osapuolten tavoitteet huomioiden.

7. ASEMAKAAVAN VALMISTELU JA SEN KUSTANNUKSET

Osapuolet arvioivat kaavoituksen suunnittelija- ja selvitystarpeet yhdessä etukäteen. Kansallis-yhtiöt valitsee ja palkkaa kustannuksellaan suunnittelijat sekä selvitysten tekijät (jäljempänä ”Suunnittelijat”) ja hyväksyttää ne etukäteen Ohjausryhmässä. Suunnittelijoiden tulee olla päteviä heille osoitettujen tehtävien suorittamiseen. Suunnittelijoiden pätevyyden arvioi Kaupunki.

Kaupunki vastaa omista henkilöstö- ja kaavoituskustannuksistaan sekä mahdollisten itse palkkaamiensa asiantuntijoiden palkkioista. Kaupunki huolehtii riittävien resurssien varaamisesta siten, että varmistetaan hankkeen sujuva käsittely. Kaupunki vastaa Sopimusalueella sijaitsevien sähköverkon laitteiden ja johtojen, lämmön ja kylmän johtojen sekä vesi- ja viemärijohtojen sekä muun vastaavan tekniikan siirtojen kustannuksista; Sopimusalueella sijaitsevien ja/tai sitä palvelevien, yleiseen käyttöön tulevien katu- ja viheralueiden rakentamisen kustannuksista sekä kiinteistöjen 853-6-29-5 ja 6P mahdollisista pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Kansallis-yhtiöt vastaa omista henkilökustannuksistaan sekä tilaamistaan, kaavahankkeeseen liittyvistä suunnittelu- ja selvityskustannuksista (mm. arkkitehtipalkkioista, tarvittavien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatimiskustannuksista) sekä kiinteistön 853-6-29-3 mahdollisista pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Osapuolet vastaavat näistä vastuullaan olevista kustannuksista siinäkin tapauksessa, että laaditut kaavasuunnitelmat eivät etenisi lopulliseen kaavan lainvoimaiseen hyväksymispäätökseen taikka että suunniteltu kaava ei muusta syystä tulisi voimaan.

Mikäli asemakaava saa lainvoiman ja Kaupunki varaa itselleen kohdassa 8.4. tarkoitettuja asuin- ja toimistorakennusoikeuksia, on Kaupunki velvollinen maksamaan osuuden Kansallis-yhtiöiden tilaamista kaavahankkeeseen liittyvistä suunnittelu- ja selvityskustannuksista (mm. arkkitehti-palkkioista, tarvittavien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatimiskustannuksista). Kaupungin suhteellinen osuus näistä kustannuksista vastaa Kaupungin itselleen varaaman asuin- ja toimistorakennusoikeuden suhdetta kaava-alueen asuin- ja toimistorakennusoikeuden kokonaismäärään.

8. ASEMAKAAVAN LAATIMISPROSESSI JA TAVOITEAIKATAULU

Kansallis-yhtiöiden palkkaamat Suunnittelijat osallistuvat asemakaavan valmisteluun tämän sopimuksen kohdan 7. mukaisesti. Kansallis-yhtiöiden tulee toimittaa kopio tämän kohdan 8. mukaisesta tehtävänjaosta Suunnittelijoilleen ja muutoinkin huolehtia siitä, että he saavat tiedon tämän sopimuksen sisällöstä tarvittavin osin.

Osapuolten tavoitteena on pitää yllä tehokasta ja vuorovaikutuksellista keskustelua Osapuolia mahdollisimman hyvin tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi.

Kaupunki ohjaa ja valvoo asemakaavan valmistelua, kaavoitusprosessin oikeellisuutta sekä kaavan sisältöä. Kaupunki arvioi kaavan sisällön ja asiakirjojen valmiusasteen riittävyyden kussakin kaava-vaiheessa. Asemakaavaan liittyvän kuuluttamisen sekä nähtäville asettamisen ja siihen tarvittavan materiaalin ratkaisee lopullisesti Kaupunki. Asemakaavaehdotuksen lopullisen sisällön ja laadun ratkaisee Kaupunki. Asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Sopijaosapuolet ovat tietoisia siitä, että tällä sopimuksella käynnistyvän asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Mikäli näin kävisi, ei Kansallis-yhtiöillä ole tässä tapauksessa mitään vaatimuksia Kaupunkia kohtaan eikä Kaupungilla Kansallis-yhtiöitä kohtaan.

Osapuolten tavoitteena on käynnistää asemakaavoitustyö tavoitteiden hyväksymisellä ja OAS:illa 30.11.2018 mennessä ja saada asemakaavoituksen edellyttämät selvitykset ja luonnos hyväksyttyä 30.6.2019 mennessä, lausunnot kaavaehdotuksesta ja nähtävillä olot valmiiksi viimeistään 31.3.2020, jolloin asemakaava etenisi Kaupungin päätettäväksi 30.6.2020.

8.1.Aloitusvaihe

Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen pidetään työkokouksia, jotka kutsuvat koolle Kansallis-yhtiöt tai Kaupunki. Kokouksiin osallistuvat ainakin edustaja kaavoitusyksiköstä sekä edustaja Kansallis-yhtiöistä. Työkokouksiin osallistuvat mahdollisimman laajasti myös muut prosessissa mukana olevat henkilöt. Työkokouksesta tehdään muistio, jonka laatii Kansallis-yhtiöt. Ennen ensimmäistä työkokousta kaupunki toimittaa Kansallis-yhtiöille tutustumista varten lähtötietoaineiston, asiakirjojen mallipohjat sekä ohjeen asemakaavan laadinnasta.

Kaavoituksen vireille tulosta tiedotetaan kuuluttamalla, kun kaupunkiympäristölautakunta on hyväksyä asemakaavanmuutoksen tavoitteet ja merkinnyt tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (jäljempänä ”OAS”), jossa kuvataan mitä aluetta suunnittelu koskee, suunnittelun lähtökohdat ja asemakaavan tavoitteet, laadittavat selvitykset, arvioitavat vaikutukset, osalliset ja miten osallistuminen ja vuorovaikutus on tarkoitus järjestää kaavaprosessin aikana.

Aloituskokouksessa informoidaan muita osapuolia (pääosin viranomaistahoja) suunnittelun lähtökohdista, asemakaavan tavoitteista ja laadituista maankäyttösuunnitelmista. Kokouksessa määritellään selvitystarpeet ja sovitaan yhteistyömuodoista muiden osapuolten kanssa.

Sopijaosapuolet järjestävät yhdessä vuorovaikutustilaisuuden, joka suunnitellaan tilanteeseen sopivalla tavalla.

8.2. Asemakaavaluonnos

Kaupunki laatii yhteistyössä Kansallis-yhtiöiden kanssa asemakaavaluonnoksen. Asemakaavaluonnostyössä tutkitaan yhtenä vaihtoehtona Arkkitehtitoimisto K2 viitesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja.

8.3. Asemakaavaehdotus

Kaupunki laatii yhteistyössä Kansallis-yhtiöiden kanssa asemakaavaehdotuksen (kaavakartta, kaava-selostus, tarvittavat selvitykset, tarvittavat liitteet ym.). Kaupunki asettaa kaava-asiakirjoille muoto- ja sisältötavoitteet. Kansallis-yhtiöiden laatiman alustavan ehdotuksen tulee täyttää MRL:n 55 §:n vaatimukset. Kansallis-yhtiöiden laatiman alustavan asemakaavakartan saa laatia käsin piirrettyinä suunnitelmina mittakaavassa ja riittävillä mitoitusmerkinnöillä.

Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville. Yleisötilaisuus järjestetään tarvittaessa ehdotuksen ollessa nähtävillä.

Annetun palautteen (lausunnot, muistutukset) johdosta arvioidaan mahdolliset lisäselvitystarpeet, asemakaavaehdotuksen muutostarpeet ja valmistellaan perustellut vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Mikäli kaavaehdotukseen tehtävät muutokset ovat merkittäviä, tulee asemakaavaehdotus asettaa uudelleen nähtäville. Mahdolliset uudet palautteet käsitellään kuten edellä.

Kaupunginvaltuusto päättää vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä.

8.4. Maankäyttösopimus, asemakaavan hyväksyminen ja voimaantulo

Asemakaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen kaupungin ja Kansallis-Yhtiöiden välillä laaditaan maankäyttösopimus, jossa kaupunki antaa Kansallis-Yhtiöille 3 vuoden mittaisen osto-option asema-kaavaehdotuksessa mahdollisesti tonteille 3 ja 5 sekä Kutomonkadun varrelle osoitettaviin asuin-, liike- ja toimistorakennusoikeuksiin ja kyseisiin kiinteistöihin. Lisäksi maankäyttösopimukseen sisällytetään ehto, jolla Kansallis-Yhtiöiden vuokraamaa tonttia 3 lukuun ottamatta asuin- ja toimistorakentamisen aloittaminen voi käynnistyä vasta sen jälkeen kaupunki on omalta osaltaan tehnyt ratkaisun sopimusalueen liikuntarakentamisen määrästä ja toteuttamismuodosta.

Muuhun uudisrakennusoikeuteen ja kiinteistöihin, joille se on osoitettu, Kansallis-Yhtiöt saa vastaavan osto-option siltä osin kuin Kaupunki ei varaa kyseisiä rakennusoikeuksia suoraan itselleen tai kaupunkikonsernin toimintaan asemakaavaehdotuksen lainvoimaisen hyväksymisen yhteydessä tuolloin todennettavissa olevaan suunniteltuun käyttötarkoitukseen.

Selvyyden vuoksi todetaan, että Kaupunki ei voi varata eikä osoittaa näitä uudisrakennusoikeuksia kenellekään kolmannelle osapuolelle. Mikäli kuitenkin Kansallis-yhtiöt ei käytä edellä mainittuja osto-optioita, Kaupungilla on oikeus luovuttaa uudisrakennusoikeudet parhaaksi katsomallaan tavalla, lukuun ottamatta tontin nro 3 rakennusoikeuksia, koska tontti on Kansallis-yhtiöiden pitkäaikaisesti vuokraama.

Osto-optio alkaa asemakaavaehdotuksen saadessa lainvoiman.

Maankäyttösopimuksen ja mahdollisten kiinteistökauppojen muut ehdot määritetään asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymisen jälkeen.

Kaupunginvaltuusto päättää vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavanmuutoksen hyväksymisestä.

Luottamuselimen hyväksymispäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaupunki kuuluttaa asemakaavan voimaantulosta.

9. KIINTEISTÖJEN HINNOITTELU

Tulevissa kiinteistökaupoissa käytetään kiinteistöjen hintana kiinteistölle osoitetun alueen rakennus-oikeuden luovutushetken käypää hintatasoa. Käypä hintataso määritetään ulkopuolisten auktorisoitujen arviomiesten (AKA) lausuntojen perusteella.

Siltä osin kuin alueelle tehdään valtion tukemia asuntokohteita, käytetään näiden osalla kiinteistöjen rakennusoikeuden hintana kyseisille kiinteistöille osoitetun rakennusoikeuden hintaa, joka määräytyy ARA:n alueelle hyväksymää luovutushetken enimmäishintaa.

Osapuolet neuvottelevat erikseen myös alueen käyttötarkoituksen muutoksen huomioimisesta tontin 853-6-29-3 maanvuokrassa. Kansallis-yhtiöillä on myös oikeus lunastaa tontti, jolloin edellä mainittu käyttötarkoituksen muutos huomioidaan kauppahinnassa, joka määritetään edellisissä kappaleissa esitettyjen hinnoitteluperiaatteiden mukaan.

10. MUUT EHDOT

10.1. Muutokset

Kaikki tähän sopimukseen liittyvät muutokset tulee sopia kirjallisesti etukäteen eivätkä muutokset ole voimassa ennen kuin Osapuolet ovat ne allekirjoittaneet.

10.2. Siirtäminen

Osapuolet eivät voi kokonaan eivätkä osittainkaan siirtää tätä sopimusta kolmannelle ilman toisen Osa-puolen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

10.3. Riitaisuuksien ratkaiseminen

Tätä sopimusta koskevat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan ensisijaisesti Osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli ne eivät johda sopimukseen, jätetään riitaisuudet Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

11. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus tulee voimaan, kun Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

Mikäli Osapuolet eivät muuta sovi, päättyy tämän sopimuksen voimassaolo viimeistään 31.12.2024. Kuitenkin, mikäli kaavamuutos on tuolloin vielä vireillä kaupungin luottamuselimissä tai valitusviranomaisilla, jatkuu tämän sopimuksen voimassaolo kaavamuutosta koskevan hyväksyvän tai hylkäävän päätöksen lainvoimaiseksitulopäivään saakka.

Tämän sopimuksen päättyessä kumpikin Osapuoli kantaa omat kulunsa eikä kummallakaan Osapuolella ole oikeutta saada korvausta toiselta Osapuolelta sopimuksen päättymisen johdosta.

12. JAKELU

Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin Osapuolelle.

13. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET

Turussa xx. xxxxkuuta 2018

N.N.            M.M.

Turun kaupunki         Kansallis-kehitys Oy

LIITTEET