7489-2024 (03 06 02)
Vahingonkorvaus- ja toimenpidevaatimus huleveden tulvimisesta kiinteistön kellaritiloihin aiheutuneiden vahinkojen vuoksi
Konsernihallinnon lakipalvelut, oikeudellinen asiantuntija Mia Ylinen ja juristi Jukka Jyrkinen 28.5.2025:
Turun kaupungille esitetty korvausvaatimus
Kiinteistö Oy Turun Parrantie 2 (y-tunnus 0636421-9, jälj. myös Kiinteistö Oy) on 30.10.2024 Turun kaupungille saapuneella korvaushakemuksella esittänyt kaupungille 10.517,92 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen ja samalla kaupungin kaupunkiympäristön kunnossapidolle toimenpidepyynnön viemäriuudistuksista ja -muutoksista vastaisten tulvavahinkojen estämiseksi. Vahingonkorvaukselle on vaadittu viivästyskorkoa korkolain mukaan ja suorituksen eräpäiväksi on täsmennetty 31.12.2024. Vahingonkorvausta on vaadittu Kiinteistö Oy:n rakennukseen tulvineen veden aiheuttamista vahingoista, jotka Kiinteistö Oy katsoo olevan seurausta Kiinteistö Oy:n vieruskadulla Pulmussuontieltä 16.-19.2.2024 välisenä aikana tukkeutuneena olleen kadun hulevesikaivon aiheuttamasta huleveden tulvimisesta kiinteistön kellariin pääosin tai kokonaan kellarin viemärin lattiakaivon kautta. Kiinteistö Oy ilmoittaa olleensa yhteydessä ennen vahinkotapahtumaa Turun kaupungin palautepalveluun tammi-helmikuussa 2024 ilmoittaen kyseisestä kadun hulevesikaivon tukkeutumisongelmasta.
Korvaushakemukseen on liitetty tulvavahingon korjauskustannuksista Turun Tehohuolto Oy:n lasku nro 10599 (395,00 euroa), Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus Oy:n lasku nro 14607 (4.375,96 euroa + laskussa mainittu sähkönkulutus 431,15 euroa), Maalausliike Veikko Randell Oy:n lasku nro 974652 (2.864,60 euroa) ja Maalausliike Veikko Randell Oy:n lasku nro 974651 (2.451,21 euroa). Lisäksi korvaushakemukseen on liitetty Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus Oy:n 29.2.2024 päivätty kartoitusraportti kyseisestä kiinteistön vesivahingosta, yhteenveto viemäriongelmasta, kuva kadulta perjantailta (16.2.2024) ja kuva kadulta maanantailta (19.2.2024) sekä palautteet ja vastauksen Turun palautepalvelun kanssa (ilmoitetut päivämäärät 23.1.2024, 15.2.2024, 16.2.2024 ja 19.2.2024). Kiinteistö Oy:n rakennuksen kellarista ei ole tulvan aikaista kuvaa.
Asian käsittely kaupungin vastuuvakuutusyhtiössä
Turun kaupungilla on toiminnan vastuuvakuutus LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (jälj. LähiTapiola). LähiTapiola on käsitellyt kysymyksessä olevan vahinkoasian vahinkonumerolla 3602501774. LähiTapiola on 4.4.2025 antamallaan päätöksellä katsonut, että vahinko ei kuulu kaupungin vastuuvakuutuksen korvausalaan, koska kyse ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattavasta äkillisestä vahingosta, vaan vahinkoon on ollut syynä hitaasti ja vähitellen tapahtunut viemärikaivojen jäätyminen. LähiTapiolan mukaan kosteusvahingon korvattavuus edellyttää, että kysymyksessä on äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan syystä äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute, jolloin edellytetään lisäksi, että myös itse vahinko on syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Kiinteistö Oy:n vahinkoa ei ole korvattu kaupungin vastuuvakuutuksesta eikä LähiTapiola ole ottanut kantaa kaupungin korvausvastuuseen asiassa.
Asiassa saatu selvitys
Kaupungin kadun kunnossapitourakoitsijana vahinkopaikalla on toiminut Infraroad Oy (jälj. urakoitsija). Urakoitsijan kaupungille 8.11.2024 antaman selvityksen mukaan urakoitsijan kaivinkone oli käynyt 16.2.2024 vahinkopaikalla avaamassa kyseistä hulevesikaivoa poistamalla kaivon ympäriltä polannetta ja putsaamalla hulevesikaivon ritiläkantta. Kuitenkin sulamisvesiongelman jatkuessa urakoitsija oli 17.2.2024 käynyt uudestaan kaivinkoneen kanssa poistamassa polannetta kaivon ympäriltä. Urakoitsija ilmoittaa käyneensä kohteessa vielä 20.2.2024, jolloin hulevesikaivoa oli sulatettu höyrylaitteistolla, minkä jälkeen sulamisvedet oli saatu hallintaan. Urakoitsija ilmoittaa, että vahinkopaikalla hulevettä ei ole johdettu Turun Vesihuolto Oy:n jätevesiviemäriin viemärin tarkastuskaivon kautta eikä urakotisija ole tietoinen, että kukaan mukaan olisi johtanut kyseistä hulevettä jätevesiviemäriin.
Kaupungin kaupunkiympäristön kunnossapito ja kaupunkivedet -yksikön konsernihallinnon lakipalveluille 25.11.2024 antaman selvityksen mukaan kyseisellä vahinkopaikalla ei ole laskettu kadun hulevesiä jätevesikaivoon.
Turun Vesihuolto Oy:n (jälj. Vesihuolto) kaupungille 21.3.2025 antamassa selvityksessä on todettu, että Kiinteistö Oy ei ole ollut vahinkoasiaansa liittyen yhteydessä Vesihuoltoon eikä asiaa ole selvitelty Vesihuollossa. Vesihuollon ilmoituksen mukaan vahinkopaikan alueella jäteveden ja huleveden runkoverkko on erillisviemäröity eli jätevedet ja hulevedet eivät kulje samassa runkoviemärissä. Vesihuollon käytettävissä olevien tietojen mukaan Kiinteistö Oy:n omalla kiinteistöllä olisi kuitenkin sekaviemäröinti, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistön omat hule- ja jätevedet kulkevat samassa tonttiviemärissä ja päätyvät Vesihuollon jäteveden runkoviemäriin. Vesihuolto ilmoittaa, että kyseisellä kiinteistöllä ei ole tehty ns. padotuskorkeuden mittausta, mutta Vesihuolto pitää todennäköisenä, että kiinteistön kellaritila on jäteveden padotuskorkeuden alapuolella.
Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus Oy:n 29.2.2024 päivätyn kartoitusraportin mukaan kysymyksessä olevan kiinteistön kellariin oli tulvinut vettä 19.2.2024 ja koko kellarikerroksen lattioilla on ollut vettä 40-50 cm. Lisäksi mainitussa kartoitusraportissa todetaan A-portaan kellaritilojen osalta muun muassa, että seinien alaosissa on paikoin havaittavissa maalin irtoamista ja kalkkihärmää, joka on peräisin aikaisemmasta kosteuskuormituksesta, mistä johtuen seiniin on jäänyt kosteusjäljet lähes puolen metrin korkeudelle.
Asiaan sovellettava lainsäädäntö
Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (jälj. kunnossapitolaki) mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Mainitun lain 3 §:n mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeen kadun pitämiseksi tyydyttävässä kunnossa. Talvikunnossapitotoimenpiteitä ovat muun muassa lumen ja jään poistaminen sekä kadun pinnan tasaisena pitäminen. Kaupungin vastuu kadun kunnossapitäjänä määräytyy vahingonkorvauslain mukaisena tuottamusvastuuna (vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §). Vastuu ei ole ns. ankaraa tuottamuksesta (huolimattomuus, laiminlyönti, virhe) riippumatonta vastuuta. Oikeuskäytännön mukaan kaupungilla on ns. korostunut huolellisuusvelvollisuus kadun kunnossapidossa, mikä tarkoittaa sitä, että vahinkotilanteessa kaupungin on osoitettava toimineensa huolellisesti kadun kunnossapitäjänä. Vastuun syntyminen edellyttää kuitenkin aina, että kaupungin kadun kunnossapitotoiminnassa todetun puutteen ja vahingon välillä on syy-yhteys. Vahingonkorvausoikeudellisesti korvauksenvaatijan tulee osoittaa tämän syy-yhteyden olemassaolo.
Alueidenkäyttölain 103 e §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Tämä koskee myös kaupunkia kadun pitäjänä. Kadun ajoradalla olevien hulevesikaivojen kansien avoinna pitäminen talvella on perusteltua katsoa kuuluvan kaupungin tehtäviin. Kunnossapitolain 3 §:n 4 momentin mukaan talvikunnossapitoon kuuluu ”katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen”. Kunnossapitolain 4 §:ssä kuitenkin todetaan, että tontinomistajan velvollisuutena on pitää ”jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä”. Näin ollen tontinomistajan velvollisuuksiin ei kuuluisi pitää lumettomana ja jäättömänä kadun ajoradalla olevaa sadevesikaivoa. Kun kadun hulevesikaivo kuuluu kaupungin kadun kuivatusjärjestelmään ja kadun talvikunnossapito muutenkin kuuluu kaupungille ajoradan osalta, on laki tässä suhteessa laadittu johdonmukaisesti.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava muun muassa esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.
Asian oikeudellinen arviointi
Asiassa saadun selvityksen mukaan Kiinteistö Oy:n rakennukseen osoitteessa Parrantie 2 on tulvinut vettä kiinteistön oman sekaviemärin kautta, mikä viittaa vahvasti siihen, että kyseisen tulvan ovat aiheuttaneet kiinteistön omat hule- ja jätevedet tai Vesihuollon jäteveden runkoviemäristä kiinteistön kellariin tulvineet vedet. Asiassa saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla vahingon tapahtumisen aikaan kadun hulevesiä ei ole johdettu jäteveden runkoviemäriin, joten kiinteistön kellarin tulviminen ei ole voinut aiheutua kadun hulevesistä. Kiinteistö Oy:n tulisi selvittää tätä vahinkoasiaa Vesihuollon kanssa. Tässä selvityksessä tulee mitä ilmeisemmin selvitettäväksi myös se, onko kiinteistön kellarin viemäröinti rakennettu padotuskorkeuden alapuolelle, jolloin Vesihuolto ei olisi vahingoista vastuussa. Padotuskorkeus tarkoittaa tasoa, jolle viemärivesi voi nousta vesihuoltolaitoksen viemärissä. Jos kiinteistön omistaja rakentaa omaa viemäriverkostoa padotuskorkeuden alapuolelle, tulee omistajan suojata padotuskorkeuden alapuoliset tilansa padotusventtiilillä, pumppuratkaisuilla tai muilla suojaustoimenpiteillä vahinkojen estämiseksi.
Vahinkopaikalta otetut ja korvaushakemukseen liitetyt kuvat kadulla olleesta hulevesilätäköstä eivät kuvista tehdyn vesimääräarvion perusteella tue johtopäätöstä, että kyseisen laajan rakennuksen kellari olisi koko alaltansa voinut täyttyä tästä hulevedestä 40-50 cm korkeudelle. Asiassa on myös ilmennyt, että kiinteistön kellarissa on jo ennen kysymyksessä olevaa tulvaa ollut kosteusvahinkoja, joista on jäänyt kellarin seiniin maalivikoja ja kalkkihärmää lähes puolen metrin korkeudelle saakka.
Asian ratkaisun lopputuloksen kannalta on ratkaisevaa, että Kiinteistö Oy ei ole osoittanut, että kyseisillä Parrantien ja Pulmusuontien liittymäkohdassa olleilla hulevesillä tai kaupungin toiminnalla muutoin olisi syy-yhteys kysymyksessä olevaan kiinteistön kellaritilojen tulvaan, joten kaupungilla ei ole lakiin perustuvaa korvausvastuuta näistä tulvavahingoista.
Siltä osin, kun Kiinteistö Oy on vaatinut kaupungilta toimenpiteitä liittyen vahinkopaikan alueen viemäriuudistuksiin ja -muutoksiin, Kiinteistö Oy:n tulee jatkaa asian selvittämistä kaupunkiympäristön kunnossapito ja kaupunkivedet -yksikön kanssa.
Toimivalta
Turun kaupungin hallintosäännön (Kv 16.12.2024 § 190) 44 §:n 5 kohdan mukaan kansliapäällikön erityiseen toimivaltaan konsernihallinnon ja koko kaupungin tasolla kuluu myöntää vahingonkorvaus 50.000,00 euroon (alv. 0 %) saakka.
Kaupungin kansliapäällikkö on 27.2.2025 § 25 tehnyt konsernihallinnon hallinnon järjestämisestä päätöksen, jonka mukaan konsernihallinnon lakiasiainjohtajalla on toimivalta myöntää kaupungilta vaadittu vahingonkorvaus 50.000,00 euroon (alv. 0 %) saakka.
Johtopäätös
Turun kaupunki päättänee hylätä kokonaisuudessaan kysymyksessä olevan Kiinteistö Oy Turun Parrantie 2:n vahingonkorvausvaatimuksen.
Lakiasiainjohtaja Pauliina Ahlas:
Päätös Päätin, että Turun kaupunki edellä esitetyssä asiassa hylkää kokonaisuudessaan Kiinteistö Oy Turun Parrantie 2:n vahingonkorvausvaatimuksen.
Pauliina Ahlas
lakiasiainjohtaja
Oikaisuvaatimusohjeet liitteenä
Jakelu
ao Kiinteistö Oy Turun Parrantie 2
tied Kaupunginhallitus
tied Kaupunkiympäristö
tied Jyrkinen Jukka