Ympäristöjuristi Nina Mattila, yleiskaavainsinööri Andrei Panschin ja kaupunkikehitysjohtaja Jyrki Lappi 5.6.2025:

Asian aiemmat vaiheet

Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi päätöksellään 9.9.2019 Turun kaupungille uhkasakolla tehostamansa määräyksen järjestää vesihuolto Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla. ELY-keskuksen määräyksen mukaan Turun kaupungin tuli täyttää vesihuoltolain 6 §:n mukainen vesihuollon järjestämisvelvollisuus näillä päätöksen liitekartoissa esitetyillä alueilla.

Turun hallinto-oikeus kumosi ELY-keskuksen päätöksen kaupungin valituksesta osittain ja totesi, että ELY-keskuksen päätöstä ei ole kuitenkaan syytä muuttaa niiltä osin kuin Turun kaupunki on velvoitettu järjestämään vesihuolto kysymyksessä olevilla alueilla saattamalla ne vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden piiriin sekä tiedottamaan asiasta. Turun hallinto-oikeuden mukaan kyseiset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksessä rajatut alueet ovat sellaisia vesihuoltolain 6.2 §:ssä tarkoitettuja alueita, joilla kaupungin tulee huolehtia, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. ELY-keskus oli myös voinut velvoittaa Turun kaupungin tiedottamaan keskitetyn vesihuollon toteuttamisesta alueilla. Asian käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi Turun hallinto-oikeus pidensi ELY-keskuksen päätöksen voimaan jääville määräyksille asetettuja määräaikoja siten, että toiminta-alueista tuli päättää 31.12.2022 mennessä.

Kaupunki haki Turun hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa niiltä osin kuin ELY-keskuksen päätös oli jätetty voimaan. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan, tutki valituksen ja hylkäsi sen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

KHO:n mukaan ELY-keskus oli voinut valvontaviranomaisena määrätä kunnan tekemään vesihuoltolain mukaisen päätöksen toiminta-alueesta sellaisella kunnan alueella, jossa ELY-keskuksen arvion mukaan vesihuoltolaki tätä edellyttää. ELY-keskus ei kuitenkaan voinut päätöksellään määrätä kuntaa hyväksymään vesihuoltolaitokselle tiettyä toiminta-aluetta. KHO viittasi tältä osin vesihuoltolain 8 §:n 1 momenttiin ja totesi, että viime kädessä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen kuuluu yksin kunnan toimivaltaan. KHO:n mukaan ELY-keskuksen määräyksen johdosta kunnan on joka tapauksessa tehtävä päätös, joka on valituskelpoinen.

Kaupunginhallitus merkitsi 20.3.2023 § 112 KHO:n päätöksen tiedoksi ja päätti samalla, että kaupunki käynnistää viivytyksettä vesihuoltolain 8 §:n mukaisten toiminta-aluepäätösten valmistelun Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla. Alueellisesti voitiin esittää erilaisia ratkaisuja.

Selitys

Turun kaupunki toteaa, että toimenpiteisiin on ryhdytty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Asiaa on hoidettu viranhaltijavalmisteluna ja siksi tieto ei valitettavasti ole riittävästi kulkenut ELY-keskukselle asti. Turun kaupunki tahtoo ratkaista asian mahdollisimman pikaisesti, mutta huolellisesti selvittäen, koska asian merkitys on myös kyseessä olevilla alueilla asuvien kaupunkilaisten osalta suuri. Vesihuoltolain mukaisten toiminta-alueen vahvistamista koskevien etenkin taloudellisten edellytysten täyttyminen on tärkeää arvioida etukäteen.

Kun vesihuoltolaitokselle vahvistetaan toiminta-alue, taajamassa sijaitsevien kiinteistöjen on liityttävä vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Tästä liittymisvelvollisuudesta voidaan myöntää poikkeus ainoastaan, jos vesihuoltolain 11 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Vesihuoltolakia ollaan uudistamassa ja tavoitteena on, että uusi vesihuoltolaki tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Luonnos vesihuoltoasetukseksi on lausunnoilla. Aiemmin lausunnoilla olleen uuden vesihuoltolakiehdotuksen mukaan taajaman ulkopuolisten alueiden vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittymistä koskeva helpotus tullaan poistamaan. Ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaan ennen uuden vesihuoltolain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, joka sijaitsee taajaman ulkopuolella, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy kuitenkin edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaisesti siihen asti, kunnes kaksi vuotta on kulunut toiminta-alueen tarkistamisesta uuden lain mukaiseksi. Verkostoihin liittymistä koskevat säännökset ovat siis tiukentumassa.

Lakiehdotuksessa vesihuoltolaitoksen määritelmää on muutettu ja kaupungin tulisi lain voimaan tultua joko vahvistaa tai olla vahvistamatta kaikille uuden vesihuoltolain määritelmän mukaisille vesihuoltolaitoksille toiminta-alue. Lakiehdotuksen mukaan vesihuoltolaitoksella tarkoitettaisiin laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta ja toimittaa vettä talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin taikka vastaanottaa jätevettä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilöltä. Kakskerta-Satavan vesiosuuskunta on jäteveden osalta tämän määritelmän mukainen vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin sisällytettäviä alueita koskevaan 7 §:än on ehdotettu myös tarkennuksia.

Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen mukaan kunnan on tarkistettava ennen uuden vesihuoltolain voimaantuloa hyväksytyt toiminta-alueet uuden vesihuoltolain mukaisiksi viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Turun kaupunki arvioi, että vähiten hallinnollista taakkaa kaupungille aiheutuu siitä, että toiminta-alueet voitaisiin kerralla vahvistaa uuden vesihuoltolain mukaisesti.

Lisäksi lakiehdotuksen mukaan kunnille tulee pakolliseksi vesihuoltosuunnitelman laatiminen (uusi 5a §). Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen mukaan kunnan tulee laatia 5 a §:n mukainen vesihuoltosuunnitelma kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Vaatimus kehittämissuunnitelman laatimisesta poistettiin laista vuonna 2014, mutta uuden vesihuoltolain valmistelun yhteydessä on todettu suunnitelman olevan tarpeellinen. Turun kaupunki ei ole päivittänyt vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa vuoden 2018 jälkeen. Kehittämissuunnitelman laatimisvelvoitteen palauttamisen lakiin on tarkoitus luoda jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Suunnitelmassa muodostetaan kokonaisuus, johon kuuluvat maankäyttö, kunnallistekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja kunnan omistajaohjaus. Uuden lakiehdotuksen mukaan hyväksyttävien toiminta-alueiden tulee muiden edellytysten lisäksi toteuttaa kunnan vesihuoltosuunnitelman tavoitteita. Turun kaupunki on ryhtynyt päivittämään vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, jotta vesihuollon suunnittelu ja alueidenkäytön suunnittelu saadaan parhaalla tavalla yhteensovitettua. On todettu, että vesihuoltosuunnitelmaa on tarkoituksenmukaista valmistella samassa yhteydessä, kun valmistellaan toiminta-alueiden vahvistamispäätöksiä. Turun kaupungin näkemys on, että vesihuoltosuunnitelmaa ja toiminta-alueiden vahvistamista koskevat päätökset on kuitenkin järkevintä tehdä vasta uuden lain tultua voimaan, kun muutokset lakiin on varmasti selvillä.

Kuten todettua, Kaupunkiympäristö aloitti korkeimman hallinto-oikeuden ja kaupunginhallituksen päätöksen 20.3.2023 § 112 jälkeen asian valmistelemisen. Asiasta käydyssä keskustelussa kävi selkeästi ilmi, että ennen toiminta-alueiden hyväksymistä kaupungilla tulee olla käytettävissä tietoa, jonka avulla voidaan arvioida, miten vesihuoltolain toiminta-alueiden hyväksymistä koskevat edellytykset on mahdollista täyttää. Vesihuollon yleissuunnittelu tilattiin koskien ELY-keskuksen päätöksen mukaisia Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueita. Yleissuunnitelmat valmistuivat helmikuussa 2025. Laadittujen yleissuunnitelmien tavoitteena oli saada riittävä käsitys alueellisista kokonaiskustannuksista ja arvioitua järkevä vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamisen etenemisjärjestys. Yleissuunnitelmissa esitetyt kustannukset ovat alustavia arvioita ja tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Yleissuunnitelmia hyödynnetään toiminta-alueiden hyväksymispäätösten valmistelussa. Ennen toiminta-alueiden hyväksymistä tai muuttamista asiasta tiedotetaan kaupungin toimesta riittävässä laajuudessa ja varataan valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi vesihuoltolain 8.1 §:n mukaisesti. Tavoitteena on, että toiminta-alueita koskevat päätökset ovat kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä helmi-maaliskuussa 2026, koska on syytä odottaa uuden vesihuoltolain voimaan tuloa. Satava-Kakskerran vesiosuuskunnan kanssa on käynnistetty neuvottelut kesäkuussa 2025 toiminta-alueen vahvistamista koskien.

Turun kaupunki arvioi, ettei ELY-keskuksella ole perusteita asettaa uhkasakkoa, koska tarvittaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty ja asia on valmistelussa. Turun kaupunki pyytää ELY-keskusta huomiomaan myös asian ratkaisemiseen liittyvät haasteet, jotka johtuvat osaltaan muuttuvasta lainsäädännöstä ja joihin kaupungilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Hallintopakon käyttämisen yleisenä edellytyksenä on se, että hallintopakon kohde ei täytä lain mukaista toimintavelvollisuuttaan. Tässä tapauksessa näin ei ole. Lisäksi Turun kaupunki pyytää ELY-keskukselta, että asiasta keskustelemiseksi järjestetään vesihuoltolain 29 §:n mukainen neuvottelu.

Oheismateriaali 1Selityspyyntö 20.5.2025

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:​

Ehdotus​Kaupunginhallitus antaa Etelä-Savon ELY-keskukselle edellä olevan lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.