Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus23416.06.202511

4099-2025 (03.00, 00 04 01)

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta alueidenkäyttölaiksi

Tiivistelmä:

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta alueidenkäyttölaiksi. Kaupunginhallitukselle esitetään liitteenä olevan lausunnon antamista.

Kh § 234

Ympäristöjuristi Nina Mattila 6.6.2025

Lausuntopyyntö

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uudesta alueidenkäyttölaista 11.7.2025 mennessä. Voimassa olevaa alueidenkäyttölakia muutettaisiin kumoamalla siitä kaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä koskevat luvut. Samalla jäljelle jäävän alueidenkäyttölain nimike muutettaisiin laiksi kaavojen toteuttamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus tulivat voimaan vuoden 2000 alussa. Sen jälkeen lakiin on tehty lukuisia muutoksia ja lisäyksiä. Toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain voimassa olon aikana ja myös ilmasto- ja energiakysymykset, luontokato, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa edellyttävät toimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistettiin keväällä 2018. Kokonaisuudistus kuitenkin keskeytettiin ja eduskunnan käsiteltäväksi annettiin vain rakentamista koskeva osio. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui samalla alueidenkäyttölaiksi.

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kolmiportainen hierarkia on tarkoitus säilyttää uudessa alueidenkäyttölaissa ja kunnilla on edelleen keskeinen ja ratkaiseva rooli kaavoituksessa. Maakuntakaava rajattaisiin koskemaan vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita ja myös maakuntakaavan oikeusvaikutuksia rajattaisiin. Kuntien yhteinen yleiskaava ohjaisi yleiskaavaa maakuntakaavan sijasta ja kuntien yhteinen yleiskaava olisi mahdollista hyväksyä kuntien valtuustoissa.

Lakiin lisättäisiin säännökset maanomistajan yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta aloiteoikeudesta sekä kunnan mahdollisuudesta antaa asemakaavaa tai yleiskaavaa koskeva ehdotus maanomistajan valmisteltavaksi. Lakiin lisättäisiin myös suurimpien kaupunkiseutujen yhteistyövelvoitetta, asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittelyä, aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa ja tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä asutuksesta koskevat säännökset. Kaavoitusmenettelyä koskevia säännöksiä on tarkoitus yksinkertaistaa. Muutoksenhakuoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä rajattaisiin tietyissä tilanteissa asianosaisiin ja yhteisöille lisättäisiin muistutusvelvoite valitusoikeuden käyttämisen edellytykseksi.

Alueidenkäyttöä koskevat säännökset uudistetaan Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Uutta alueidenkäyttölakia koskevissa hallitusohjelmakirjauksissa todetaan seuraavaa: ”Hallitus laatii alueidenkäyttölain, joka edistää tarkoituksenmukaista maankäyttöä, hyvää elinympäristöä, kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Varmistetaan maankäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön yhteensopivuus. Sitoudutaan siihen, ettei kaavatasojen lukumäärä kasva. Kevennetään maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta ja oikeusvaikutteisuutta osana maankäytön suunnittelujärjestelmää. Mahdollistetaan yleiskaavan tai osayleiskaavan ja asemakaavan samanaikainen valmistelu. Sisällytetään alueidenkäyttölakiin mahdollisuus kaavoittaa teollisuuspuistoja, jotka luovat etukäteen tiedossa olevat reunaehdot maankäytölle ja nopeuttavat maankäytön prosessien ohella muutakin ympäristölainsäädäntöön perustuvaa luvitusta. Alueidenkäyttölakiin kirjataan maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle. Asetetaan kunnille velvollisuus käsitellä aloite laissa säädetyssä määräajassa. Kunnan on annettava ratkaisu kaavoitusaloitteeseen monijäsenisen toimielimen päätöksellä. Alueidenkäyttölakiin kirjataan prosessi kumppanuuskaavoituksesta, jossa kunta antaa maanomistajalle mahdollisuuden kehittää yleis- tai asemakaavaa kunnan ohjauksessa kunnan kaavoitusmonopolia rikkomatta.”

Hallitusohjelmassa todetaan myös: ”Hallituksen tavoitteena on muodostaa maankäytöstä, rakentamisesta, asumisesta ja liikenteestä vahva rakennetun ympäristön kokonaisuus. Toimivat asuntomarkkinat sekä sujuva ja turvallinen liikenne ovat edellytys Suomen kilpailukyvylle, alueiden elinvoimalle ja työvoiman liikkuvuudelle. Hallitus edistää kestävää kehitystä osana maankäyttöä, rakentamista, asumista ja liikennettä. Hallituksen tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyä sekä purkaa normeja. Selvitetään keinoja puuttua kaavoista ja rakennusluvista tehtyjen valitusten määrään ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. Selvitetään esimerkiksi mahdollisuutta tarkentaa valitusoikeuden edellytyksiä. Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia. Suomen kädenjälki ilmastopolitiikassa on sen kokoa suurempi. Puhdas suomalainen luonto on meille tärkeää. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa. Huolehdimme puhtaan ja edullisen energian saatavuudesta. Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja päästövähennystoimien lisäksi edistetään toimia, joilla parannetaan yhteiskunnan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.”

Lisäksi hallitusohjelman todetaan muun muassa: ”Kirjataan MAL-sopimuskäytäntö lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä.” ja ”Edistetään aurinkovoimainvestointeja maankäytön kannalta sopiville paikoille yhtenä keinona tasapainottaa uusiutuvan sähköntuotannon ajallista vaihtelua. Aurinkovoima-rakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan. Hallitus varmistaa, että aurinkoenergiapuistojen sääntely- ja lupaprosessit ovat yhtenäisiä, joustavia ja ennustettavia koko maassa.”

Turun kaupungin lausunnon keskeinen sisältö

Turun kaupunki pitää eri kaavatasoihin esitettyjä uusia luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyviä sisältövaatimuksia perusteltuina. Muutokset eivät saisi kuitenkaan kokonaisuutena lisätä selvitystaakkaa tai lisätä kunnan korvausvelvoitteita.

Tällainen uusi kunnalle suunniteltu korvausvelvoite on kaavojen toteuttamista koskevaan lakiin lisätty uusi 101 a § korvaus metsätalouden harjoittamisen rajoituksesta, jota kaupungin lausunnossa vastustetaan. Muutos vaikeuttaisi luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevien sisältövaatimusten toteuttamista ja kannustaisi rajaamaan tällaiset alueet kaava-alueiden ulkopuolelle. Lisäksi kaikkien luonnonsuojelulaista johtuvien velvoitteiden korvaamisen tulee kuulua valtiolle. Myöskään ei ole mitenkään perusteltavissa, että kunta joutuisi korvaamaan maakuntakaavasta johtuvia rajoituksia.

Kaava-aloitteiden käsittelyn ja kumppanuuskaavoituksen osalta lausunnossa todetaan, että vaatimus monijäsenisestä toimielimestä on poistettava kaavanlaatimisaloitetta ja kumppanuuskaavoitusta koskevista pykälistä. Jokaisen, kunnan kannalta vähämerkityksisenkin, asian käsittely monijäsenisessä toimielimessä lisää byrokratiaa ja kustannuksia ja hidastaa päätöksentekoa etenkin suurissa kaupungeissa, joissa tällaisia asioita on odotettavissa runsaasti. Kunnan päätöksenteosta säätäminen erityislaissa kuntalakia tarkemmin rajoittaa edustukselliseen demokratiaan perustuvaa kunnan itsehallintoa.

Kaavoitusprosessin sujuvoittamiseen tähtääviä muutoksia pidetään lausunnossa pääosin onnistuneina. Rakennuskieltojen enimmäiskeston lyhentämistä ei pidetä kuitenkaan toivottavana. Lausunnossa todetaan myös, että kaavavalitusten käsittelyn nopeuttaminen on erittäin tärkeää ja tehokkain tapa valitusasioiden käsittelyajan lyhentämiseksi on tuomioistuinten riittävästä resurssista huolehtiminen. Huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei esim. valitusoikeuden rajaaminen asianosaisiin pidennä hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja.

Alueidenkäyttölakiin esitetyistä muutoksista johtuen lausunnossa ehdotetaan myös rakentamislakiin tarkennuksia koskien poikkeamislupaa ja suunnittelutarvealueen sijoittamislupaa koskevia pykäliä.

Kaupunginhallitukselle esitetään liitteenä 1 olevan lausunnon antamista ympäristöministeriölle.​

Liite 1Turun kaupungin lausunto luonnoksesta uudeksi alueidenkäyttölaiksi

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​​Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä 1 olevan lausunnon ympäristöministeriölle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausYmpäristöministeriö


Liitteet:

Kh § 234
Liite 1:Turun kaupungin lausunto luonnoksesta uudeksi alueidenkäyttölaiksi