TURUN KAUPUNGIN RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET

1.1 Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet

Kaupungin sijoitustoimintaa ohjaavat kuntalain määrittelemät kunnan (2 luvun 7 §) ja valtuuston (4 luvun 14 §) tehtävät sekä rahoitus- ja sijoitustoimintaa mm. arvopaperimarkkinalaki. Taustalla vaikuttavat lisäksi arvopaperimarkkinoita koskevat EU-säädöshankkeet (esim. MiFID direktiivi (2004/39/EY) jotka on korvattu 3.1.2018 alkaen MiFID II direktiivillä (2014/65/EU) sekä MiFIR asetuksella (EU N:o 600/2014).

Sijoitustoiminta jakaantuu kaupungin toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kaupungilla on sijoitettuna toimeksiantoon rinnastettavia lahjoitusvaroja ja omia rahastoja.

Turun kaupungin katsotaan olevan rahoitus- ja sijoitustoimenpiteissä arvopaperimarkkinalain ja MiFID II direktiivin määrittämä ensisijaisesti ammattimainen sijoittaja.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan ensisijaisena tehtävänä on tukea Turku -konsernin reaaliprosessien toimintaa ja huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä. Tässä asiakirjassa määritellään kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet, rahoitusriskien hallinnan periaatteet, toiminnan rajat sekä konsernin sisäisen – ja ulkoisen rahoituksen periaatteet. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä pienentää rahoitusmarkkinoiden liikkeiden negatiivisia vaikutuksia konsernin tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.

Konsernirahoituksen hoito on keskitetty konsernin sisäisen otto- ja antolainauksen, varojen ja velkojen, likviditeetin sekä osittain rahoitusriskien hallinnan osalta konsernihallinnon rahoituspalveluille, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Konsernitilijärjestelmän avulla tytäryhtiöiden likviditeetti on kaupunkiemon käytettävissä, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin ja tytäryhteisöjen välillä. Konsernirahoitukseen liittyviä palveluja voidaan tarjota myös muille Turun kaupungista riippuvaisille yhteisöille ja säätiöille.

Kaupungin tytäryhtiöt ovat mukana konsernirahoituksessa siten, että rahoitus- ja sijoituspalveluiden osalta asianomaisen yhtiön tulee aina olla yhteydessä konsernihallinnon rahoituspalveluihin, ennen rahoitus- tai sijoituspäätösten tekemistä. Tarkemmin asia määritellään konserniohjeissa.

Yleisenä tavoitteena konsernirahoituksen hoidossa on riippumattomuus ja tasapuolisuus rahoituksen eri palveluja tarjoaviin osapuoliin nähden sekä markkinaehtoisen rahoituksen tarjoaminen konsernin yhteisöille.

1.2. Konsernin rahoitus- ja sijoitustoiminnan rajat, päätösvalta ja raportointi

Kaupunginvaltuusto päättää rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista, rahatoimen resursseista, rahastojen sääntöjen antamisesta sekä talousarviossa pitkäaikaisen velan muutoksesta.  Kaupunginvaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä on määritetty rahoitus- ja sijoitustoiminnan hoidon edellyttämien toimivaltuuksien myöntämisestä viranhaltijoille. Näitä toimivaltuuksia ao. viranhaltija voi edelleen delegoida alaisilleen.

Talousarviossa päätetään kaupungin tytäryhteisöille myönnettävien pitkäaikaisten antolainojen ja lyhytaikaisten luottolimiittien enimmäisrajoista talousarviovuoden aikana. Antolainoja voidaan myöntää myös liikuntapaikkainvestointien rahoitukseen erillisellä antolainamäärärahalla, mutta lainoitusta koskevat sama lainsäädäntö ja reunaehdot kuin muita antolainoja. Myönnettävät lainamäärät ovat varausmäärärahoja, eivätkä ne velvoita yhteisöjä lainojen tai limiittien nostoon.

Kaupungin antamista omavelkaisista takauksista tytäryhteisöille päättää kaupunginvaltuusto.

Kuntalain 129 §:n mukaan kaupunki kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.

Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa ja valvoa rahoitus- ja sijoitustoimintaa osana talouden hoitoa. Kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman ja sen toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä.

Erityiskatteisten rahastojen kuten lahjoitusrahastojen ja omien rahastovarojen sijoittamista ohjaavat rahastojen säännöt sekä lisäksi lahjoitusrahastoihin liittyvät lahjakirjojen ja testamenttien ehdot. Näiden raportoinnista määritetään kunkin rahaston säännöissä. Lisäksi rahastojen sijoitustoimintaa ja salkunhoitoa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta

1.3 Rahoituslähteet ja rahoitusrakenne

Kaupungin tuloja ovat verotulot, tulonsiirrot valtiolta ja kaupungin ja tytäryhtiöiden perimät maksut ja korvaukset. Tuloilla katetaan kaupungin käyttömenot, taloudellisesti kannattamattomat investointihankkeet ja lainanhoitomenot. Pitkällä aikavälillä tulee tavoitteena olla, että pitkäaikaista aikaista velkaa käytetään vain kaupungille taloudellisesti kannattavien investointien rahoitukseen.

Kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavaa karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

I.Osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella. Kuntatodistuksia voidaan myös käyttää vuoden tai kuukauden sisällä kassavirtojen tasaamiseen. Kuntatodistusohjelmia tulee olla riittävä määrä turvaamaan kaupunkikonsernin maksuvalmiutta.

II.Osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 10 vuotta), jota uusitaan eli jälleen rahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla. Lisäksi voidaan harkita listattujen jvk-lainojen liikkeelle laskuja, mikäli se on kustannustehokas rahoitustapa.

III.Osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (10 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta, mutta samalla voidaan varautua Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen kuntasektorin rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.

Laskemalla liikkeelle koti- tai ulkomaisia joukkovelkakirjalainoja kaupunki noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja finanssivalvonnan vaatimia toimenpiteitä. Kaupunki listaa kyseiset jvk-lainat arvopaperipörssiin, jotta ne ovat vakuuskelpoisia Euroopan keskuspankille. Kaupunki sitoutuu finanssivalvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin laskiessaan liikkeelle lainoja. Jvk-lainoja tai muita lainasopimuksia voidaan tehdä ulkomailla myös muiden maiden kuin Suomen lain alla esim. Schuldschein -lainat, joiden dokumentaatio tehdään Saksan lain alla.

Rahoituksen käytöstä aiheutuvia nettokorkokustannuksia pyritään alentamaan aktiivisella rahoitus- ja sijoitustoiminnalla sekä korkojohdannaisten käytöllä suojaustarkoituksessa.

Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettokorkorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti sekä varautumalla lainojen takaisinmaksuun pitämällä yllä riittävää kassavarantoa, joka määritellään vuosittain lainannostosuunnitelman yhteydessä.

Rahastoituja varoja käytetään ensisijaisesti rahaston säännöissä mainitulla tavalla ja toissijaisesti lainasalkkuun sisältyvien rahoitusriskien tasapainottamisessa, rahoituskustannusten alentamisessa sekä turvaamaan kaupungin maksuvalmius markkinahäiriötilanteissa.

1.4 Korko- ja valuuttariskin hallinta sekä toiminnan rajat

Kaupunginvaltuusto määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärästä talousarviovuoden aikana.

Kaupunginhallitus voi asettaa lainojen korkosuojauksille suojausrajat esim. suhteessa korolliseen kokonaisvelkaan lainannostosuunnitelman yhteydessä.

Sopimusten solmimisesta päätetään hallintosäännön mukaisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen asettamien rajojen ja kansliapäällikön mahdollisesti antamien ohjeiden puitteissa. Kaikki kaupungin johdannaissopimukset tehdään aina olemassa olevan ja tulevan lainasalkun suojaustarkoituksessa.

Johdannaisinstrumentteja (esim. koronvaihtosopimuksia) käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimukset riskien hajauttamiseen. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esim. hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset tai vastaavat. Pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus tulisi olla vähintään tasolla esim. BBB- (Standard & Poors). Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa.

Osapuoliriskin pienentämiseksi voidaan myös sopia koti- tai ulkomaisiin johdannaisyleissopimuksiin (esim. ISDA) liittyvistä vakuusjärjestelyistä, joilla kummankin osapuolen osapuoliriskiä vähennetään ja sopimusten aiheuttamia kustannuksia alennetaan. Kaupunki voi käyttää hallussaan olevia vakuusinstrumentteja kaupungin likviditeetin ja korkoriskin hallintaan myymällä ja takaisin ostamalla ko. instrumentteja.

Konserni altistuu rahoitus- ja sijoitustoiminnassa korkoriskille hinta- ja jälleenrahoitusriskin muodossa. Hintariski kuvaa tase-erien arvonmuutosta ja jälleenrahoitusriski saatavien ja velkojen tulevia korkomuutoksia. Konsernin korkoriski muodostuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvästä jälleen rahoitusriskistä. Tavoitteena on suojautua em. merkittäviltä korkoriskeiltä käyttämällä mm. koronvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korkotermiinejä. Tarvittaessa kaupunki voi suojata myös tytäryhtiöiden rahoitusriskejä em. sopimuksilla. Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muunnetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei tule olla.

1.5 Likviditeetti ja varainhankintariski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä konsernin toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen. Varainhankintariskillä puolestaan tarkoitetaan rahoituksen saatavuuden vaikeutumista tai varainhankinnan hinnan huomattavaa nousua.

Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja muita sitovia tai ei-sitovia luottolimiittejä. Tarkemmat rajat määritellään vuosittain talousarviossa.

Yleisellä tasolla varainhankintariski on sitä pienempi mitä pienempää on kaupungin velkaantuminen ja olemassa oleva velan määrä. Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Lisäksi hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti ja ylläpitämällä riittävän pitkää maturiteettia lainoille, voidaan varainhankintariskiä pienentää.

1.6 Sopimusriski

Kaupunkikonsernin rahoitussopimusriskiä hallitaan keskittämällä rahoitussopimusten hyväksyntä ja hallinta konsernihallinnon rahoituspalveluille. Sopimukset tehdään yhteistyössä konsernihallinnon lakipalveluiden kanssa sekä käyttämällä mahdollisuuksien mukaan kaupungin tai muiden osapuolten standardoituja sopimusmalleja ja velkakirjoja.

2. Sijoitustoiminnan tavoitteet ja periaatteet

2.1 Tavoitteet

Kaupungin sijoitustoiminnan tulee lähtökohtaisesti olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen huomioiden sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. 

Sijoitustoiminnassa on otettava huomioon kaupunkikonsernin maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaaminen. Maksuvalmiussuunnitelmalla arvioidaan sijoituksiin käytettävissä oleva rahamäärä ja sijoitusaika. Sijoitusten likvidiys turvataan parhaiten instrumenttien jälkimarkkinakelpoisuudella.

Sijoittamisen tulee perustua hallittuihin riskeihin. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista riskien tunnistamista, mittaamista ja riskeiltä suojautumista.

Kaupungin sijoitustoiminnan tulee olla kilpailutettua. Tämä koskee sekä sijoituskohteen tuoton, että sijoituspalvelujen kilpailuttamista. Kilpailuttaminen voidaan tehdä myös kokonaisuutena, jossa sijoitustoiminnan lisäksi ovat mukana luottolimiitit ja maksuliikennepalvelut.

2.2 Arvot ja eettiset periaatteet

Kaupunki ottaa huomioon sijoitustoiminnassaan toimintaympäristönsä arvot. Kaupungin toimintaa ohjataan poliittisen arvoprosessin kautta. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät voi olla ristiriidassa kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Ristiriitatilanteessa eettiset arvot ylittävät taloudelliset arvot ja lyhyen aikavälin tuottotavoitteet ovat alisteisia valituille arvoille.

Vastuullisessa sijoitustoiminnassa arvovalinnat koskevat myös keinoja ei vain päämäärää. Sijoittajalla on vastuu varojen hyvästä hoidosta ja arvon säilymisestä.  Mikäli tyydytään markkinatuottoa pienempään tuottoon, on myös tällaiselle sijoituspäätökselle esitettävä perustelut.

Eettinen näkökulma nousee esiin sijoitusten toimialavalinnassa. Valinta voi perustua positiiviseen tai negatiiviseen arvottamiseen. Positiivisessa arvottamisessa määritellään ne toimialat, joihin kaupunki voi sijoittaa. Negatiivisessa arvottamisessa tietyt toimialat, maat tai yksittäiset yritykset suljetaan kaupungin mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle.

Kaupungin sijoitustoiminta pohjautuu mm. negatiiviseen arvottamiseen, minkä vuoksi kaupunki ei tee suoria sijoituksia epäinhimillisiin aseteollisuuden tupakka-, pornografia- tai alkoholiliiketoimintaa harjoittaviin tai yrityksiin. Kaupungin sijoitustoiminnassa vältetään myös sijoituksia yrityksiin, joiden ydinliiketoiminta on luokiteltavissa johonkin seuraavista: kosmetiikka- ja ei-lääketieteellinen teollisuus, jossa käytetään eläinkokeita tai lääketestit uhanalaisilla eläimillä, kaupankäynti CITES-lajeilla (CITES Appendix 1 Flora and Fauna). Lisäksi kaupungin tulee välttää sellaisia yksittäisiä yrityksiä, liikkeellelaskijoita tai maita, jotka eivät kunnioita YK:n ja ILO:n määrittelemiä ihmis- ja perusoikeuksia tai jotka toimivat vastuuttomasti ympäristöä vahingoittavalla tavalla.

Sijoitustoiminnassa noudatetaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita (ESG), jolla tarkoitetaan ympäristöasioiden (E), yhteiskuntavastuun (S) ja hyvän hallintotavan (G) noudattamista.

Kaupunki noudattaa lisäksi rahoitus- ja sijoitusperiaatteissa Turun kaupungin muita strategisia linjauksia. Kaupunki on asettanut merkittäviä ympäristötavoitteita strategiassaan.  Merkittävämpänä tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2029 mennessä, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen on oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut. Kaupunki seuraa käyttöperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä alueellaan ja raportoi niistä vuosittain. Kaupunki painottaa sijoituksiaan sellaisiin yrityksiin, jotka ovat sitoutuneet arvoissaan kestävään kehitykseen ja uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon. Painotuksen myötä kaupunki madaltaa sijoitustensa hiiliriskiä suunnitelmallisesti niin, että vuoteen 2030 mennessä kaupunki ei tee suoria sijoituksia sellaisiin yrityksiin tai liiketoiminnan harjoittajiin, joiden liikevaihdosta yli 5 % tulee fossiilisista polttoaineista. Kaupunki kannustaa ja pyrkii omilla toimenpiteillään edistämään hiilidioksidipäästöjen ilmoittamista vuosiraportoinnin yhteydessä.

3. Kassavarojen sijoittaminen

Kassavaroja ovat tasekaavan mukaisesti rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Toisaalta kassavarannon katsotaan sisältävän myös taseen vastattavaa puolelle lyhytaikaisiin muihin velkoihin kirjattavat omien yhtiöiden talletukset, joita ei ole eriteltävissä kassavarannosta.

Kaupungin maksuvalmius pidetään hyvänä ja kassavaranto riittävän suuruisena, että kaupunki kykenee suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan, joita ovat mm. kassasta maksut ja lyhytaikaiset lainat (pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, kaupungin tytäryritysten ja yhteisöjen talletukset kaupungin kassaan sekä yhtiöiden lyhytaikaiset limiitit). Kassavarannon ensisijaisena tavoitteena on maksuvalmiuden turvaaminen ja ylläpitäminen.

Kaupungin velkaantumisen jatkuminen on aiheuttanut sen, että kassavarojen sijoitustoiminta on käytännössä hyvin vähäistä ja kaupunki on yhä enenevässä määrin velan ottaja kuin institutionaalinen sijoittaja. Velkavetoinen sijoitustoiminta kassavaroilla ei ole kaupungin riskiprofiili huomioiden mahdollista. Tämän vuoksi kaupungin kassavarat ovat lähes kaikki sijoitettuna avistaehtoisille konsernitileille, joista kaupunki saa lyhyeen yhden (1) kuukauden euriboriin sidottua tuottoa.

Mikäli kaupungin rahoitusasema paranisi tai likviditeetti kasvaisi huomattavasti, voitaisiin harkita korkosijoituksia alla esitettyjen periaatteiden mukaisesti markkinatilanne ja korkotaso huomioiden:

Kaupungin kokonaisriskiprofiili pidetään kassavarannon sijoituksissa matalana. Kaupunki minimoi kassavarojensa luottoriskin tekemällä korkosijoituksia korkean luottokelpoisuuden omaaviin kohteisiin ja hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa.

Päivittäisen maksuliikenteen hoidossa ylijäävät varat sijoitetaan kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla huomioon ottaen kassavarantoon ennestään sisältyvien sijoitusten

1) likvidisyys,

2) luottokelpoisuus ja

3) tuotto.

3.1 Kassavarojen lyhytaikainen sijoittaminen

Lyhytaikaiset sijoitukset ovat juoksuajaltaan alle vuoden mittaisia. Niiden tehtävänä on osaltaan turvata maksuvalmiutta. Sijoituskohteena voivat olla:

a) pankkien tai vastaavien tarjoamat tilimuotoiset sijoituskohteet,

b) ei jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset,

– joita ovat esim. pankkien määräaikaiset rahamarkkinasijoitukset.

c) lyhytaikaiset jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset,

Sijoituskohteena kotimaassa tai ulkomailla voivat olla ETF – korkorahastot tai korkorahastot, joiden luottokelpoisuus vastaa ns. Investment Grade – luottokelpoisuusluokitusta. Jos jvk-lainan liikkeellelaskijalla on pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus, on se instrumentin hankintahetkellä oltava vähintään tasolla BBB- (Standard & Poors) tai Baa3 (Moody’s) tai BBB (Fitch IBCA). Mikäli kysymyksessä on esim. suomalainen pörssiyritys, joka raportoi toiminnastaan julkisesti eli yrityksen taloudesta on saatavilla ajanmukaista tietoa, voidaan ko. yrityksen luottokelpoisuutta arvioida erikseen lievemmin, vaikka yrityksellä ei ole kansainvälistä luottokelpoisuusluokitusta.  

Sijoitukset hajautetaan siten, että kassavarannosta ei ole sijoitettuna yli 20 milj. euroa tai keskimääräisestä kassavarannosta enintään 20 % yhden osapuolen velkakirja- ym. sijoituksiin. Konsernin maksuliiketileillä voi olla kuitenkin konsernin laskujen, palkkojen tai lainojen maksuun tarvittava riittävä määrä.

4. Erityiskatteisten rahastojen varojen hoidon periaatteet

4.1 Erityiskatteiset omat ja lahjoitusrahastot

Tässä esitetyt periaatteet koskevat kaikkia omia ja lahjoitusrahastoja, joita ovat tällä hetkellä:

Omat rahastot:

Kasvu- ja korvausrahasto.

•Kasvu- ja korvausrahaston käyttötarkoitus, korvauskäytäntö ja hallinto on määritelty rahaston säännöissä.

Lahjoitusrahastoja ovat muun muassa:

•Suomenkielisen Työväenopiston opintorahasto

•Tehilla ja Unto Virtasen rahasto

•Turun kaupungin kaunistamisrahasto

•Lastensuojelu- ja kesäsiirtolarahasto

•Stipendirahasto

•Sosiaalirahasto

•Museorahasto

•K-kauppiasrahasto

•Kaupungille luovutettujen kuolinpesien säästörahasto

4.2 Periaatteiden sitovuus

Erityiskatteisten rahastojen varojen sijoittamisessa ja muussa hoidossa otetaan huomioon rahaston tarkoitus ja muut rahaston säännössä annetut määräykset, kaupunginvaltuuston tässä jäljempänä hyväksymät yleiset periaatteet, kaupunginhallituksen lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa antamat yksityiskohtaisemmat linjaukset sekä kaupunginhallituksen nimittämän sijoitustoimikunnan antamat ohjeet ja linjaukset rahastojen salkunhoidosta.

Mikäli rahaston tilikauden tulos jää jonain vuonna alijäämäiseksi, voidaan rahaston säännöistä poiketen päättää, että rahaston aikaisempien vuosien voittovaroja voidaan enintään 10 % rahaston taseen loppusummasta käyttää rahaston sääntöjen mukaisella tavalla mm. stipendien jakoon.

4.3 Varojen hoitotehtävät

Erityiskatteisten rahastojen varojen hoitoon kuuluu varojen sijoittaminen, arvopaperien hoito, riskien hallinta ja valvonta sekä raportointi. Rahastojen operatiivisesta salkunhoidosta vastaa konsernihallinnon rahoituspalvelut. Kaupunki ei tee täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksia pankkien tai pankkiiriliikkeiden kanssa.

4.4 Sijoittamisen tavoitteet

Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on turvata rahastovarojen reaaliarvon säilyminen pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi kaikkien omien ja lahjoitusrahastojen osakeallokaation maksimipaino voi olla enintään 50 % asianomaisen rahaston markkina-arvosta. Tarkempi tavoiteallokaatio määritellään vuosittain kaupunginhallituksen lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa vähintään kerran vuodessa.

Rahastovarat sijoitetaan pääsääntöisesti pitkäaikaisesti eli yli vuodeksi. Sijoituskohteiden realisointi tulisi silti olla mahdollista markkinatilanteen tai likviditeetin niin vaatiessa. Rahastovarojen sijoittaminen tulee perustua pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan, eikä se saa perustua lyhytaikaiseen alle kolmen kuukauden sisällä tapahtuvaan kaupankäyntiin, poikkeuksena odotettavissa oleva negatiivinen arvonmuutos tai välittömän likviditeetin tarve. 

Rahastoituja varoja käytetään ensisijaisesti rahaston säännöissä mainitulla tavalla ja toissijaisesti kaupungin lainasalkkuun sisältyvien rahoitusriskien tasapainottamisessa, rahoituskustannusten alentamisessa sekä turvaamaan kaupungin maksuvalmius markkinahäiriötilanteissa. Kaupunkikonsernin ulkoisia rahoituskustannuksia voidaan alentaa myös käyttämällä rahastoituja varoja antolainaukseen kaupungin tytäryhtiöille.

4.5 Sijoitusinstrumentit ja riskien hallinta

Pörssinoteeratut rahasto-osuudet (ETF) ja indeksirahastot

Riittävä kansainvälinen hajautus hoidetaan pääsääntöisesti euromääräisillä pörssinoteeratuilla rahasto-osuuksilla (ETF) tai muilla kustannustehokkailla sijoitusvälineillä kuten indeksiosuusrahastoilla. Suoria osakesijoituksia ei tehdä. ETF- ja indeksirahastosijoitukset tulee hajauttaa eri liikkeellelaskijoiden tuotteisiin ja suosia ainoastaan fyysisiin arvopapereihin sijoittavia tuotteita. Kaupunki ei sijoita kryptovaluuttoihin sijoittaviin rahastoihin.

Edellä mainittujen rahasto-osuuksien valintakriteereissä painotetaan seuraavia osa-alueita:

I. Rahastojen kustannustehokkuus (hallinnointipalkkio)

II. Rahastojen likviditeetti ja koko

III. Rahaston laaja hajautus ja pieni keskipoikkeama (tracking error) suhteessa rahaston vertailuindeksiin

IV. Rahastojen matalariskisyys ja siihen yhdistävät teemat, kuten matala-tasepohjainen arvostus, tuoton vähäinen keskihajonta (minimivolatiliteetti) ja kestävä ja kasvava osingonmaksukyky

V. Rahastojen ESG-kriteerit

Korkosijoitukset ja korkorahasto-osuudet

Korkosijoitukset voidaan tehdä hajautetusti maailmanlaajuisesti. Sijoituskohteina voivat olla: valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, rahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos, yritys tai muu yhteisö, jonka luottokelpoisuusluokka tai hajautetun korkoinstrumentin kohdalla keskimääräinen luottokelpoisuus on vähintään BBB- (Standard & Poors). Mikäli kysymyksessä on esim. suomalainen tai skandinaavinen pörssiyritys, joka raportoi toiminnastaan julkisesti eli yrityksen taloudesta on saatavilla ajanmukaista tietoa, voidaan ko. yrityksen luottokelpoisuutta arvioida erikseen, vaikka yrityksellä ei ole kansainvälistä luottokelpoisuusluokitusta.

Kuitenkin enintään 25 % sijoitusomaisuudesta voidaan sijoittaa korkeamman luottoriskin omaaviin High Yield – lainoihin (HY), joiden luottoluokitus voi olla alhaisempi kuin BBB- (Standard & Poors).

Sijoitukset tulee hajauttaa vastapuolittain ja korkoperusteittain siten, että mikään yksittäinen arvopaperi ei ylitä 10 %:a koko rahaston sijoitusomaisuuden käyvästä arvosta.

Korkosijoitusten kokonaismäärälle ei ole asetettu ylärajaa.

Kaupungin myöntämiin antolainoihin tytäryhtiöille voidaan sijoittaa rahastojen varoista ilman maturiteetti- tai määrärajoituksia. Tarvittaessa talousarviossa ja kaupunginhallituksen sijoitussuunnitelmassa tarkistetaan em. lainojen enimmäismäärää.

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Kaupunki voi sijoittaa enintään kolmasosan rahastojen sijoitusomaisuudestaan epälikvideihin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten esimerkiksi ns. kapitalisaatiosopimuksiin, erilaisiin listaamattomiin osakesijoituksiin (ns. Private Equity) ja Venture Capital (VC) - tyyppisiin epälikvideihin sijoituksiin sekä strukturoituihin korkosijoituksiin (ns. Private Credit), joiden riskiprofiili vastaa kohdassa 4.2 mainittuja korkosijoituksia. Lisäksi sijoituksia voi olla ns. kommandiittimuotoisissa sijoitusyhtiöissä, joita usein käytetään muun muassa kiinteistösijoitusten hallinnointimuotona.

Osa varoista voidaan sijoittaa kaupungin kassaan käypää markkinakorkoa vastaa. Kaupungin lahjoitusrahastojen omaisuuteen voi sisältyä myös muuta esim. lahjoituksella saatua omaisuutta, joita hoidetaan esim. testamenttien säädösten mukaan.

4.6 Rahastovarojen yhteissijoittaminen - lahjoitusrahastot

Rahastojen varat voidaan sijoittaa myös yhtenä kokonaisuutena. Tällöin on kullekin rahastolle määriteltävä yhteisestä sijoituspääomasta sen oma suhteellinen omistusosuus koko pääomasta, jota on tarkistettava yksittäisen rahaston varoissa tapahtuneiden muutoksien mukaiseksi.

Muutos voi olla esimerkiksi yksittäiselle rahastolle tehty lahjoitus, rahastosiirto tai muu varojen lisäys tai tuoton tai sen osan jakaminen. Sen sijaan yhteiselle sijoituspääomalle saadut sijoitustuotot, kuten korot ja osingot, eivät muuta edellä mainittuja prosenttiosuuksia. Lahjoitusrahastojen varoja ei kuitenkaan sijoiteta yhdessä kaupungin omien erityiskatteisten rahastojen varojen kanssa.