Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen 3.4.2025:

​Tausta

​Kunnan tehtäviin kuuluu jätehuollon järjestäminen asukkailleen ja omille hallinto- ja palvelutoiminnoilleen sekä tarjota palveluja myös muille toimijoille, mikäli näille ei olisi markkinoilla palvelua tarjolla kohtuullisin ehdoin. Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn ja loppukäsittelypaikkojen jälkihoidon sekä kaikkien näiden toimintojen seurannan ja valvonnan. Myös jäteneuvonta ja jätehuollon viranomaistehtävät kuuluvat kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin.

​Kunta voi siirtää vastuulleen kuuluvat jätehuollon operatiiviset palvelutehtävät tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka se omistaa yhdessä muiden kuntien kanssa. Jätehuoltoyhtiön tehtävänä on tuottaa kunnille jätehuollon palvelut ja kehittää niitä kuntien tahdon mukaisesti. Kun jätehuoltotehtävät on siirretty kuntien yhteisen yhtiön hoidettavaksi, toimii näiden kuntien jätehuoltoviranomaisena yhteinen jätehuoltolautakunta, jonka toimialue on sama kuin yhtiön toimialue. Jätehuoltoviranomainen vastaa kunnallisen jätehuollon julkisoikeudellisista päätöksistä, kuten päätöksistä koskien jätetaksaa, jätehuoltomääräyksiä ja jätteen kuljetusjärjestelmiä.

Jätehuoltopalvelut rahoitetaan asukkailta kerättävillä jätemaksuilla, jotka määrätään jätehuoltoviranomaisen hyväksymän jätetaksan mukaisesti. Jätehuoltoviranomaisen on hyväksyttävä taksa, jolla voidaan tuottaa kuntien määrittelemän palvelutason mukaiset jätehuoltopalvelut. Jätehuoltoviranomainen voi päättää myös ohjaavasta jätetaksasta ja esimerkiksi keventää niiden jätehuoltopalveluiden ja jätelajien maksuja, jotka edistävät etusijajärjestyksen mukaista jätehuoltoa sekä siirtää kustannusten painopistettä niiden jätteiden ja palvelujen maksuihin, jotka katsotaan olevan etusijajärjestyksessä alempana.

Jätehuoltoviranomaiselle ei kuitenkaan kuulu jäteyhtiön operatiivisista tehtävistä, palveluista tai yhtiön omistajaohjauksesta päättäminen. Kunnat kantavat tilaajana vastuun jätehuoltopalveluiden tuottamisesta ja laadusta sekä vastaavat yhtiönsä omistajaohjauksesta ja asettavat jätehuollolle strategiset tavoitteet.

Jätehuollon palvelutason ja palvelutasotavoitteiden määrittelystä on laadittu Suomen Kuntaliitossa ohjeistusta (Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen, 2016). Oppaassa todetaan mm., että kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta laatia jätehuollolle palvelutasoa. Sellainen on kuitenkin suositeltavaa määrittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kesken, jotta turvataan kuntalaisille riittävä jätehuollon palvelutaso ja varmistetaan samalla jätemaksujen kohtuullisuus. Palvelutason määrittelytyön tuloksena syntyy 1. palvelutasotavoitteet 2. palvelutasosuunnitelma 3. yhteistyökäytännöt, joilla palvelutasotavoitteita ja palvelutasosuunnitelmaa päivitetään, joilla palvelutason toteutumista seurataan ja joilla palvelujen kehittämistä sekä järjestämistä valmistellaan.

Lounais-Suomessa 18 kuntaa (Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku ja Uusikaupunki) ovat sopineet jätehuollon yhteistyöstä ja perustaneet yhteisen jätehuoltoyhtiön (Lounais-Suomen Jätehuolto Oy) ja jätehuoltoviranomaisen (Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta) hoitamaan vastuulleen kuuluvia jätehuoltotehtäviä. Yhteistyötä on jatkunut nykyisellään kohta kymmenen vuotta. Yhteistoimintaa on ohjannut alueen yhteinen jätehuoltopoliittinen ohjelma, joka on kuluvalle ohjelmakaudelle otsikoitu nimellä Kohti kiertotaloutta, Lounais-Suomen jätehuolto-ohjelma 2023–2028. Ohjelma hyväksyttiin jokaisessa osakaskunnassa vuoden 2023 aikana.

Lounais-Suomen Jätehuolto-ohjelmassa Kohti kiertotaloutta (2023–2028) on asetettu jätehuollon taksapolitiikalle tavoitteeksi jätemaksujen kattavuus ja tasapuolisuus sekä ohjaus etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon (ohjelman tavoite nro 6). Tätä tavoitetta edistävinä toimenpiteinä ohjelmaan on kirjattu kuntien järjestämän jätehuollon palvelutasotavoitteiden määrittely, palveluiden rahoituksen periaatteiden kuvailu sekä kuvailu, miten palvelutaso vaikuttaa kuntalaisilta perittäviin jätemaksuihin.

Palvelutasotavoitteita on määritelty vuoden 2024 aikana 10 henkilön työryhmässä, jonka kokoonpanoon kuuluu kuntien omistajaohjauksesta vastaavia viranhaltijoita, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n edustajia, jätehuoltoviranomaisen viranhaltijoita ja jätehuollon toimikunnan puheenjohtaja. Määrittelytyön tuloksena on syntynyt luonnos, josta työryhmä pyytää nyt lausuntoja osakaskunnilta, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä ja jätehuoltoviranomaiselta. Luonnosta valmistellaan edelleen lausuntojen pohjalta ja lopullinen asiakirja on saatetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja jätehuoltoviranmaisen hyväksyttäväksi.

Lausunto palvelutasotavoite -luonnoksesta

Palvelutasotavoite ympäristökasvatukselle ja neuvonnalle

Luonnoksen palvelutasotavoitteet ovat linjassa alueen jätehuolto-ohjelman, kestävän kehityksen ja etusijajärjestyksen periaatteiden kanssa. Erityisesti asukkaille tarjottavat säännölliset tapahtumat osakaskunnissa sekä peruskouluille suunnattu ympäristökasvatus ja jäteneuvonta ovat tärkeitä elementtejä, jotka tukevat aktiivista osallistumista ja tietoisuuden lisäämistä mm. syntypaikkalajittelun onnistumisen kannalta keskeisissä kysymyksissä. Neuvonta ja muu tiedon jakaminen ovat avainasemassa, jotta jätteiden lajittelu ja kierrätys saadaan entistä tehokkaammiksi ja erityisesti elintarvikejätteen määrää saadaan vähennettyä sekajätteen joukossa. Kysynnän mukaan järjestettävä toiminta oppilaitoksille mahdollistaa joustavan reagoinnin tarpeisiin, mikä on tärkeää neuvonnan tarjoamiseksi mahdollisimman laajasti.

Palvelutasotavoite jätteiden keräykselle ja kuljetukselle

Luonnoksen palvelutasotavoite jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä on kattava. Se huomio alueiden erityispiirteet sekä pyrkii tehokkuuteen logistiikan, talouden, jätteiden saannon ja ympäristövaikutusten näkökulmista. Jätteen keräyksen monipuoliset ja alueellisesti räätälöidyt ratkaisut, kuten erilaiset jäteastia- ja jäteautotyypit, tukevat kiinteistönhaltijoiden ja alueen tarpeita sekä mahdollistavat kierrätysasteen kasvattamisen. Luonnoksessa on huomioitu myös erityistarpeet, kuten erikseen tilattavat jätteiden noutopalvelut.

Palvelujen taso voidaan tarvittaessa nostaa yli lakisääteisten vaatimusten, mikä voi siten edistää jätehuollon tehokkuutta ja asukkaiden tyytyväisyyttä. Jatkuva arviointi kustannustehokkuuden ja ympäristönäkökulmien osalta on avainasemassa jätehuollon pitkäjänteisessä kehittämisessä.

Palvelutasotavoite jätteen vastaanottopalveluissa

Kiinteistöittäisen keräyksen ja alueellisten lajitteluasemien yhdistelmä tarjoaa joustavan tavan palvella asukkaita. Kiertävän keräyksen rooli on erittäin tärkeä erityisesti alueilla, joilla ei ole helposti saavutettavissa kiinteitä vastaanottopalveluja. Toimintamalli takaa, että jätteet kerätään säännöllisesti ja jätehuoltopalvelut pysyvät kattavina myös maaseutualueilla tai vaikeakulkuisilla alueilla.

Vaarallisten jätteiden vastaanottopalveluiden kattavuus kiinteiden vastaanottopisteiden ja kiertävän keräyksen avulla on tärkeä osa jätehuollon kokonaisuutta. Vaarallisten jätteiden asianmukainen keräys ja käsittely on yksi jätehuollon tärkeimpiä tehtäviä.

Jätevesilietteiden vastaanotto kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla ja kuntien ohjaus maksukäytännöissä tuo toivottua yhtenäisyyttä ja selkeyttä kunnan järjestämiin lietteenkuljetuspalveluihin.

Palvelutasotavoite jätehuoltoviranomaisen palveluille

Palvelutasotavoite jätehuoltoviranomaiselle on riittävällä tasolla kuvattu ja sopiva ottaen huomioon, että jätehuoltoviranomaisen toiminta ei ole kuntien omistajaohjauksen piirissä.

Palvelutason jatkovalmistelu

Luonnoksen palvelutasotavoitteet ovat laaja-alaisia ja yhteneväisiä alueen jätehuolto-ohjelman kanssa sekä huomioivat monia tärkeitä näkökulmia. Luonnos vaikuttaa perustellulta ja riittävältä kuvaukselta palvelutasotavoitteiksi. Tavoitteiden kuvauksen lisäksi olisi kuitenkin tarpeen laatia palvelutasotavoitteiden oheen suunnitelma siitä, miten näitä tavoitteita toteutetaan ja mitkä ovat tavoitteiden kustannusvaikutukset. Konkreettisen suunnitelman avulla kuntien olisi mahdollista ottaa kantaa asukkaille jatkossa suunniteltuihin palveluihin sekä siihen, millaisia jätehuollon palveluita kunnat mielestään tarvitsevat ja mitä palveluita ollaan valmiita lisäämään, kun kustannusvaikutuksen lisäksi otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset alueellisiin ja valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.

Luonnoksessa mainitaan LSJH:n järjestävän tarvittaessa lakimääräistä tasoa parempaa jätteiden keräys- ja kuljetuspalvelua, mikä voi aiheuttaa asukkaille suurempia kustannusvaikutuksia. Palvelun laatu ja laajuus tulisi kertoa, jotta suunniteltuun palvelutason nostoon voitaisiin ottaa kunnissa kantaa.

Luonnoksessa korostetaan kiinteistöittäistä keräystä ja alueellisia keräyspaikkoja, mutta näiden käytännön toteutuksesta ja vaikutuksista asukkaille ei tavoitekuvauksessa esitetä riittävästi tietoa; miten alueelliset keräyspaikat (ekopisteet) ja kiinteistöittäinen keräys vaikuttavat toisiinsa tai palveluiden käytettävyyteen ja kustannuksiin? Kuinka erilaiset jäteastiat ja jäteautotyypit vaikuttavat keräysprosessin tehokkuuteen ja asukkaille muodostuviin kustannuksiin? Vaarallisten jätteiden vastaanottopalveluiden kattavuus on esitetty tärkeänä elementtinä, mutta miten palvelu on käytettävissä esimerkiksi ilman autoa? Kiertävän keräyksen saatavuus erityisesti vaikeakulkuisilla alueilla on mainittu, mutta toistaiseksi ei ole selvää, kuinka usein palvelu on saatavilla asukkaille erityyppisillä alueilla.

Palvelutason määrittelyä olisi tarpeen edelleen jatkaa ja mm. edellä esitettyihin kysymyksiin voisi valmistella vastauksia esimerkiksi palvelutasosuunnitelman sekä jätehuolto-ohjelmassa toimenpiteenä (tavoite 6.) mainitun palvelutason jätemaksuvaikutusten kuvaamisella.

Oheismateriaali 1Luonnos palvelutasotavoitteista

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää antaa jätehuolto-ohjelman seurantaryhmälle edellä esitetyn lausunnon.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.​

Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.​