Kaupunkiympäristö, liikkumispalvelut, kaupunkiliikkumien ratkaisut, liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen ja logistiikka-asiantuntija Pirkka Pajumäki 12.3.2025:

​Lähtötilanne

Turun kaupunki on toukokuussa 2022 päivitetyssä ilmastosuunnitelmassaan (kv 16.5.2022 § 103) ja myöhemmin kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa (kv 16.12.2024 § 189) linjannut, että liikenteen sähköistymistä edistetään valmistelemalla Turun kaupungin sähkölatauksen yleissuunnitelman. Sähkölatauksen yleissuunnitelman laatiminen ja päästöttömän liikenteen edistäminen on mainittu tavoitteena myös Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa (2020–2031 ja 2024–2035).

Tällä hetkellä kaupungissa on noin 500 julkisesti saavutettavaa latauspistettä, joista lähes kaikki ovat yksityisten palveluntarjoajien toteuttamia. Ne sijaitsevat pääsääntöisesti pysäköintikeskittymissä, kuten pysäköintilaitoksissa ja kaupan suuryksiköiden kaltaisissa palvelukeskittymissä. Keskusta-alueen katutilaan on sijoittunut vain yksittäisiä hajanaisia latauspisteitä.

Ladattavien sähkö- ja hybridiautojen määrä kasvaa. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa on kaikkiaan noin 925000 ladattavaa autoa. Ennustettu automäärä tulee vaatimaan paljon latausinfrastruktuurilta ja latauspisteiden lukumäärän voidaan olettaa kasvavan koko maassa kymmenillä tuhansilla kappaleilla vuoteen 2030 mennessä. Turussa tämä tarkoittaisi tämän hetken arvioiden mukaan noin 20000 ladattavaa sähkö- ja hybridiajoneuvoa vuoteen 2030 mennessä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta sovellettava EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR) sisältää EU:n jäsenvaltioita sitovia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kattavuudesta sekä asettaa infrastruktuurille teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.

AFIR-asetus edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa asettamalla sitovia kansallisia vähimmäisvaatimuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien julkiselle lataus- ja tankkausinfrastruktuurille. Lisäksi asetuksessa asetetaan yleiset tekniset edellytykset lataus- ja tankkauspisteille sekä vaatimuksia infrastruktuuria ja palveluja koskevien tietojen saatavuudelle, tiedonsiirrolle sekä maksutavoille.

AFIR –asetus määrittää julkisilta latausasemilta saatavan antotehon määrää. Asetuksessa on ehdotettu jokaista EU:n alueella rekisteröityä täyssähköistä henkilö- ja pakettiautoa kohti vähintään 1,3 kW:n kokonaisantoteho ja ladattavaa hybridiä kohti vähintään 0,8 kW:n kokonaisantoteho.

13.11.2024 voimaan astuneessa laissa liikenteessä käytettävien polttoaineiden jakeluinfrastruktuurista on asetettu AFIR-asetuksen antotehovaatimuksia korkeammat kotimaiset tavoitteet, joiden mukaan täyssähköisiä henkilö- ja pakettiautoja kohden on julkisen sähkölatauksen antotehon oltava vähintään 3 kW ja hybridiajoneuvoja kohden vähintään 0,8 kW.

Yleissuunnitelman tavoitteet

Yleissuunnitelman avulla pyritään varautumaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrän yleistymiseen ja ohjaamaan kehitystä kaupungin tavoitteiden kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Kaupunginhallitus päätti 7.11.2022 § 463 sähkölatauksen yleissuunnitelman valmistelua koskevista linjauksista, joiden mukaan yleissuunnitelman tulee:

• Tukea sähköisen liikkumisen yleistymistä Turussa.
• Luoda yhtenäinen toimintamalli julkisen latausinfran kehittämiselle.
• Auttaa Turkua kohtaamaan AFIR-asetuksen vaatimukset vuoteen 2030 asti.
• Osoittaa potentiaaliset sijainnit latausoperaattoreille ja antaa niille tasapuoliset mahdollisuudet rakentaa toimivaa latausinfrastruktuuria.
• Huomioida eri toimijoiden lataustarpeet (mm. yksityisautoilu, taksit, yhteiskäyttöautot, jakeluliikenne ja kevyet sähköajoneuvot).
• Edistää kaupungin kiinteistöjen ja yksityisten latauspisteiden avaamista julkiseen käyttöön sekä latauspisteiden yhteiskäyttöä.

Maankäyttö- ja rakennuslaista sekä AFIR-direktiivistä johdettiin linjaukset Turun sähkölatauksen yleissuunnitelmalle. Kaupungin yleisille alueille ja omille kiinteistöille ehdotettiin seuraavia linjauksia.

- Yleisten alueiden latausinfra:

• Turku avaa katutilan pysäköintipaikkoja latausoperaattoreiden käyttöön ja tukee siten sähköisen liikenteen kehittymistä Turussa.
• Turku tavoittelee kattavaa julkista latausverkostoa 2029 mennessä Liikenne- ja viestintäministeriön automääräennusteiden mukaisesti. (arvion mukaan tarpeena olisi 2000 latauspistettä Turussa vuoteen 2030 mennessä).
• Latauspaikkojen avaaminen toteutetaan siten, että paikkojen kilpailutus on avointa ja tasapuolista latausoperaattoreita kohtaan.
• Yleissuunnitelmassa huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja määritellään kilpailutus siten, että latauspisteet ovat saavutettavia, hinnoittelultaan kohtuullisia, läpinäkyviä ja helposti vertailtavia ja syrjimättömiä.
• Yleissuunnitelmassa huomioidaan Turun eri alueet ja kilpailutuksilla vastataan alueiden erityisiin lataustarpeisiin mahdollisuuksien mukaan.
• Sähkölatauspaikkojen vaihtuvuutta ja tehokasta hyödyntämistä tuetaan pysäköintimaksuilla ja pysäköinnin valvonnalla.
• Turun kaupunki tukee sähköisten yhteiskäyttöautojen yleistymistä Turussa osana latausverkkosuunnitelmaa.
• Kevyille jakeluajoneuvoille tarjotaan riittävä määrä latausasemia niiden määrään nähden.
• Tuetaan yksityisessä käytössä olevien kevyiden sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia.
• Turun kaupunki osallistuu kansallisen latausverkoston suunnitteluun ja rakentamiseen, sekä tekee yhteistyötä sähkölataukseen liittyvissä hankkeissa muiden kaupunkien kanssa (mm. raskaan liikenteen latauskentät TEN-T verkossa).

- Kaupungin omien kiinteistöjen latausinfra:

• Turun kaupunki rakentaa latauspisteet omille kiinteistöilleen vähintään Maankäyttö- ja rakennuslain (126 §) vaatimalla tavalla ja mahdollisuuksien mukaan avaa näitä latauspisteitä julkiseen käyttöön.
• Turun kaupungin omien kiinteistöjen latauspisteet kilpailutetaan siten, että ovat keskenään käytettävyydeltään samanlaisia ja teknisesti sellaisia, että ne voidaan avata myös julkisiksi latauspisteiksi.
• Jotta lakimääräiset latauspistevaatimukset kaupungin omistamissa kiinteistöissä täytetään, latauspisteiden kilpailutus ja asennussopimukset tehdään ennen sähkölatauksen yleissuunnitelman valmistumista.
• Kaupunki tarjoaa henkilökunnalleen autojen latauspisteitä omissa kiinteistöissä vain maksua vastaan.
• Turun kaupunki tukee ja opastaa yksityisten kiinteistöjenomistajien, taloyhtiöiden ja yritysten latauspisteiden julkisiksi muuttamista.

Kaupungin kiinteistöjen latauspisteet ja niiden operointi on kilpailutettu vuoden 2024 alkupuolella ja itse latauspisteet on asennettu vuoden 2024 loppuun mennessä. Kilpailutukseen on sisällytetty myös optiot latauspisteverkoston mahdollisesta laajentamisesta tulevien vuosien aikana.

Yleissuunnitelman valmistelu

Yleissuunnitelman laatimisesta vastasi kaupungin sisäinen työryhmä, jota johti liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen kaupunkiliikkumisen ratkaisut -vastuualueelta. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelualueet sekä Tilapalvelut konsernihallinnosta. Lisäksi työryhmään kutsuttiin edustaja Turku Energia Sähköverkot Oy:stä.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella vuoteen 2030 asti vaikuttava sähkölatauksen yleissuunnitelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, joita olivat kaupungin eri vastuualueiden ohella mm. latausoperaattorit, suuret työnantajat, ammattiliikenne ja kaupungin asukkaat.

Suunnittelutyön aikana kartoitettiin sidos- ja käyttäjäryhmien näkemyksiä. Kevään 2023 aikana toteutettiin laaja sähkölatauskysely, johon saatiin yhteensä 460 vastausta asukkailta, yrityksiltä, taloyhtiöiltä ja työantajilta. Lisäksi kyselyssä pyydettiin vastaajia merkitsemään karttakyselyyn sijainteja, joihin toivovat latauspisteitä perustettavaksi.

Latauspiste-ehdotuksia saatiin yhteensä 1024 kappaletta. Esitettyjä toiveita hyödynnettiin latauskatujen sijaintien suunnittelussa. Kaupunkilaisten näkemyksiä tarkennettiin edelleen keväällä 2024, jolloin sähkölatauksen yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä kerro kantasi -palvelussa.

Myös sähkölatausoperaattoreiden näkemyksiä selvitettiin aikaisen vaiheen markkinavuoropuhelulla. Operaattoreilta kysyttiin mm. näkemyksiä hyvän latausaseman sijaintikriteereistä, kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta toimintaympäristönä, kuntien järjestämien kilpailutusten sisällöstä (esim. sopimuskausien pituuksista ja toiminnan aloittamisen kuluista), latauspisteiden kannattavuudesta yritystoiminnan näkökulmasta, mahdollisista lisäpalveluista (mm. mainoslaitteet), maksutapainvestoinneista ja pysäköintioperaattorina toimimisesta sekä siitä, miten yritysten brändin tulisi näkyä latauspisteillä.

Osallistaminen ja vuorovaikutus on esitetty tarkemmin oheismateriaalissa 2.

Turun kaupunki oli vuosina 2020–2024 mukana kansainvälisessä USER-CHI (Innovative Solutions for USER centric CHarcing Infrastructure) -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latausverkostoa yritysvetoisesti ja käyttäjälähtöisesti Euroopassa. Yhtenä hankkeen toimenpiteenä Turussa oli edistää julkisten latauspisteiden yleistymistä laatimalla koko kaupungin kattava sähkölatauksen yleissuunnitelma, jossa esitetään sähkölatausverkoston kehittämiselle suuntaviivat vuosille 2025–2030.

Latauskatujen suunnittelua on jatkettu USER-CHI-hankkeessa tehdyn yleissuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Latauskatujen suunnittelussa on pyritty huomioimaan asukkaiden ja yritysten sähkölatauskyselyssä esittämät toiveet, nykyinen julkinen sähkölatausverkosto ja kaupungin kiinteistöt, joihin on toteutettu julkisesti saavutettavia latauspisteitä. Lisäksi latauskatusuunnittelussa on huomioitu jo aiemmin tehtyjä liikenteen ja liikkumisen suunnitelmia, kuten mm. Turun pyöräliikenteen verkkosuunnitelma sekä Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelma 2029.

USER-CHI-hankkeessa alustavaa latauskatujen suunnittelua tehtiin hankkeessa kehitetyllä paikkatietodataa hyödyntävällä CLICK –suunnitteluohjelmalla. Suunnitteluohjelman mallintamaa virtuaalista latauskatuverkostoa käytettiin sähkölatauskyselyn tuloksien rinnalla latauskatusijaintien muodostamisessa. Jatkosuunnitteluun valittiin 26 potentiaalisinta sijaintia.

Jatkosuunnittelussa tarkasteltiin latauskatujen sijainteja kriittisemmin ja suunniteltua verkkoa karsittiin jonkin verran. Osaan kohteista oli jo hyväksytty jokin muu kehityssuunnitelma (Sirkkalankatu 2, Kaupungintalon pysäköintialue, Kauppiaskatu 2). Osa kohteista karsittiin, koska sijainteja ei hyväksytty kaupunkikuvallisista syistä (Boren aukio, Tuomiokirkkotori 1) tai niiden toteuttamista ei pidetty muuten järkevänä (Humalistonkatu 5, Tapulikatu 9). Latauskatujen sijainteja myös siirrettiin tarvittaessa alustavista kohteista. Yleisimmin siirto tehtiin koneellisen kunnossapidon vaatiman vapaan tilan tai kaupunkikuvallisen syyn takia.

Lisäksi jatkosuunnittelussa karsittiin pois latauskadut, jotka olisivat tulleet suoraan pyöräteiden viereen, sillä välikaistat olisivat jääneet liian kapeiksi ja latauslaitteiden käyttäjät olisivat seisseet pyöräteillä (Tuureporinkatu 17–19), jolloin latauslaitteiden käyttäminen ei olisi ollut turvallista tai koneellisen kunnossapidon vaatima vapaa tila ei olisi toteutunut.

Joidenkin latauskatujen toteutusta siirrettiin selvitettäväksi osana alueen tulevia kehityssuunnitelmia. Näihin kohteisiin lukeutuvat esimerkiksi Samppalinnankatu 4, Kivenhakkaajankatu 4, Itäinen pitkäkatu 38 sekä Linja-autoasemalle hahmotellut latauskadut.

Sähkölatauksen yleissuunnitelma

Turun kaupungin tavoitteena on sähkölatauksen yleissuunnitelman avulla luoda keskustan alueelle kattava julkinen latausverkosto, jolla edistetään yksityisautoilun sähköistymistä. Sähkölatauksen yleissuunnitelmassa määritetään ehdot, jolla kaupungin katutilaa hyödynnetään tulevaisuudessa julkisen sähkölatauksen vaatiman infrastruktuurin toteuttamiseen. Lisäksi yleissuunnitelma sisältää toimintamallin keskusta-alueen ulkopuolisen kaupunkialueen sähkölatausinfrastruktuurin kehittämiselle sekä keskusta-alueen sähkölatausinfran jatkokehitykselle.

Sähkölatauksen yleissuunnitelmassa kaupungin toteuttamalle latauspaikkaverkostolle määritellyn kokonaisantotehon suunnittelussa on huomioitu Euroopan unionin AFIR-asetus, kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma sekä ladattavien autojen määrän ennustettu kehittyminen.

Yleissuunnitelmassa kaupungin alueelle esitetään perustettavaksi latauskatuja siten, että keskustan alueella latauskadut keskimäärin kahden korttelin kävelymatkan päässä toisistaan. Sijoittelulla pyritään vähentämään vapaan latauspisteen etsimisestä aiheutuvaa liikennettä, keskittämään sähkölatausta tietyille kaduille ja että latauspisteitä on tarjolla kattavasti kaikista suunnista keskustaan saapuville. Sähkölatauksen yleissuunnitelmalla kaupunki pyrkii varautumaan sähköautojen sekä muiden sähkökäyttöisten kulkuneuvojen määrän kasvuun ja yleistymiseen sekä ohjaamaan liikenteen sähköistymistä kaupungin asettamien tavoitteiden suuntaan.

Vuoden 2030 loppuun mennessä kaupungin keskustaan toteutetaan 16 latauskatua, joissa on yhteensä 138 latauspistettä. Latauspisteitä yhteen latauskatuun on suunniteltu 2–14 kappaletta riippuen latauskadulle suunnitelluista lataustehoista ja siitä, miten lähellä se sijaitsee erilaisia palvelukeskittymiä.

Latauskatumalliin on suunnittelussa päädytty siitä syystä, että se mahdollistaa useamman latauspisteen yhdessä sijainnissa. Latauskadun etuna on lisäksi se, että todennäköisyys löytää vapaa latauspiste kasvaa, yhden latauspisteen toimintahäiriö ei sulje koko latauskatua eikä vapaata latauspistettä tarvitse etsiä ympäri kaupunkia.

Sitowise Oy:n kesän ja syksyn 2024 aikana tekemässä konsulttityössä laadittiin yleissuunnitelman tueksi latauspaikkojen paikkakohtaiset yleissuunnitelmat (oheismateriaali 1).

Paikkojen suunnittelun lähtökohtana toimivat sähkölatauksen yleissuunnitelmaluonnos, kaupungin liikennesuunnittelijoiden laatimat mitoitusperusteet sekä maisemaan, katupuihin ja katukuvaan vaikuttavat seikat. Latauspaikkojen määrä ja teho perustuu yleissuunnitelmassa tehtyyn taustaselvitykseen.

Sähkösuunnittelun lähtökohtana on ollut Suomessa yleisimmin asennettavat latauslaitteet ja niiden sähköinfraan liittyvät tarpeet. Latausoperaattorin valitsemat laitteet ja niiden vaatimat kaapeloinnit sekä putkitukset voivat erota työssä esitetyistä merkittävästi. Paikat on yhteensovitettu kaupungin johtokarttojen perusteella.

Yleissuunnitelmassa esitetyt​ latauskadut tulevat osin sijoittumaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ja historialliseen ympäristöön. Keskusta-alueella tulee tästä syystä suunnitella latauslaitteille yhtenäinen ulkoasu, joka kuitenkin antaa operaattoreille mahdollisuuden tuoda oma brändinsä riittävän selkeästi esille.

Latauskatujen yleiseen ilmeeseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota ja latauskatujen tulee olla mahdollisimman yhteneväiset mm. törmäyssuojien, pikalatausasemien ympäristön, muuntamoiden ja ruutujen maalausten osalta.

​Latauskatujen toteuttamisen periaatteet

Oheismateriaalissa 1 on esitetty latauspaikkojen paikkakohtaiset yleissuunnitelmat.

Sähkölatauspaikoista tulee muutoksia liikenteenohjaussuunnitelmiin ja ne tulee päivittää latausmerkkien, aikarajoitusten ja maksullisuuden osoittamiseksi.

Yleissuunnitelman mukaisten latauspaikkojen toteuttaminen ei edellytä katusuunnitelmien muuttamista.​ Kadunrakentamissuunnitelmissa osoitetaan mm. johtojen sijainnit ja laitteiden perustamiset.

Latauskadut rakennetaan vaiheittain vuosien 2026–2030 välisenä aikana. Toteutusaikatauluun vaikuttavat latauskatujen tarvitsemien tehojen edellyttämät muutokset Turku Energian sähköverkkoon sekä mahdolliset muut latauskatujen ympäristön kehittämissuunnitelmat.

Turun kaupunki toteuttaa kullekin latauskadulle tarvittavan liittymisen Turku Energian sähköverkkoon sekä liittymisjohdon sähkölatauslaitteiden kytkemistä varten. Lisäksi kaupunki toteuttaa latauskatujen vaatimat muutokset paikkamerkintöjen ja liikennemerkkien osalta sekä tarvittavat suojaputkitukset sähkökeskusten ja latauspaikkojen välille. Sähköliittymät jäävät kaupungin omistukseen.

Sähkölatausoperaattorit kustantavat latauskaduille latauslaitteet ja latauslaitteiden kytkemisen liittymisjohtoon. Lisäksi latausoperaattorit huolehtivat laitteiden ylläpidosta ja maksutapainvestoinneista.

Latauskadut on tarkoitus kilpailuttaa porrastetusti kokonaisuuksina. Kokonaisuudet sisältävät 1–3 latauskatua, riippuen latauskatujen suunnitelluista latauspaikkamääristä, ja varsinainen sopimuskausi on 7 vuotta, jonka lisäksi on mahdollisuus 3 optiovuoteen.

Jokaiseen kilpailutettavaan latauskatukokonaisuuteen liitetään kilpailutuksessa lisäksi keskusta-alueen ulkopuolella sijaitseva aluekokonaisuus. Kilpailutuksessa voittanut operaattori velvoitetaan selvittämään sähkölatauksen toteuttamismahdollisuudet näillä keskustan ulkopuolisilla jatkokehitysalueilla.

Lisäksi latausoperaattoreiden tulee huomioida seuraavat asiat:

• Jatkokehitysalueiden sopimuskausi on saman pituinen, kuin kilpailutuksessa mukana olevien keskusta-alueen latauskatujen.
• Mikäli soveltuva sähkölatauskohde löytyy, tulee operaattorin ottaa yhteyttä kaupunkiliikkumisen ratkaisut -vastuualueeseenjatkosuunnittelun käynnistämiseksi.
• Latauskohteita voi toteuttaa näillä jatkokehitysalueilla niin monta, kuin sopimuskauden aikana on mahdollista toteuttaa.
• Keskustan ulkopuoliselle jatkokehitysalueelle ei ole pakko toteuttaa julkista sähkölatausta, mikäli sille ei ole edellytyksiä. Koko alue on kuitenkin tutkittava ja tarvittaessa toteutettava sähkölatauspisteitä sopimuskauden aikana.

Tavoitteena on, että kohteiden kilpailuttaminen aloitetaan syksyn 2025 aikana ja ensimmäisten latauskatujen rakentaminen kevään 2026 aikana.

Yleissuunnitelman toteuttamisen vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen

Latauskatujen edellyttämien katumerkintöjen, liikennemerkkimuutosten ja kaapelien suojaputkitusten toteuttamisen kustannusarvio on 310​ 000 euroa (alv 0 %). Kustannusarviossa käytetty maanrakennuskustannusindeksin pisteluku on 128,2 (2020=100, elokuu 2024). Latauskatujen Turku Energian verkkoon liittämisen kustannusarvio on 326​ 000 euroa (alv 0 %).

Sähkölatauksen yleissuunnitelma vastaa kaupungin asettamiin tavoitteisiin julkisen sähkölatausinfran kehittämisen toimintamallista. Laadittu yleissuunnitelma vastaa myös osaltaan kaupungin ilmastosuunnitelman ja kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman linjauksiin liikenteen sähköistämisen edistämisestä sekä huomioi velvoittavan lainsäädännön vaatimuksia avaamalla keskustan katutilan julkisen sähkölatauksen kehittämiselle.

Asukaspysäköintiin yleissuunnitelma tuo myös muutoksia. Yleissuunnitelmassa esitetyt hitaammat 22 kW-latauspaikat tulevat jatkossa olemaan sekä kadunvarsipysäköinnin että asukaspysäköinnin piirissä. Mahdollisuus sähkölataukseen tullaan sisällyttämään kunkin lupapysäköintivyöhykkeen asukaspysäköintilupiin sitä mukaa, kun latauskadut valmistuvat. Yleissuunnitelmassa esitetyt nopeammat 150 kW -latauspaikat puolestaan ovat jatkossa pelkästään kadunvarsipysäköintipaikkoja, eivätkä ole asukaspysäköinnin piirissä.

Keskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kaupungin palveluverkon kohteiden sähkölatauksen kehittymistä pyritään vauhdittamaan yleissuunnitelman toimintamallilla koko kaupunkialueen julkisen latausinfran kehittämisestä. Lisäksi yleissuunnitelmassa tarkistellaan, miten kaupunki pystyy tukemaan ammattiliikenteen sähköistymistä.

Liite 1Sähkölatauksen yleissuunnitelma

Oheismateriaali 1Latauspaikkojen sijoittaminen kantakaupungin katuympäristöön, Sitowise Oy

Oheismateriaali 2Sähkölatauksen yleissuunnitelma – osallistaminen ja vuorovaikutus

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen Turun kaupungin sähkölatauksen yleissuunnitelman ja edellä esitetyt periaatteet latauskatujen toteuttamiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.