Kaupunkiympäristö, kaavoitus, maisema-arkkitehti Tuuli Vesanto ja tonttipalvelut, tonttipäällikkö Essi Korpela 4.3.2025:

​Kehittämissuunnitelman tausta

Kaavoitus käynnisti Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman valmistelun maaliskuussa 2023. Kehittämistarpeen taustalla oli Yleiskaava 2029, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2023 § 27, sekä lähestyvä palstojen maanvuokrasopimusten päättyminen.

Yleiskaava 2029 tuli voimaan 10.8.2024. Siinä Kupittaan siirtolapuutarha on osoitettu siirtolapuutarha- ja virkistysalueeksi (RP/V). Kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu yleiskaavamerkinnän pohjalta. Lähtökohtana on ollut lisätä alueen toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä samalla turvaten puutarhan arvot ja siirtolapuutarhatoiminnan jatkuvuus. Puutarhan kehittämistä ohjaavat myös kaupunkistrategian kirjaukset osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä rikkaasta kaupunki- ja lähiluonnosta.

Viljelypalstojen maanvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden 2025 lopussa. Uuden maanvuokrasopimuksen laatiminen tarjoaa mahdollisuuden edistää alueen yleistä virkistyskäyttöä. Siirtolapuutarhakäytössä oleva alue on tarkoitus vuokrata yhtenä kokonaisuutena Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle pääpiirteissään saman sisältöisin sopimusehdoin kuten on Peltolan siirtolapuutarhan alue vuokrattu Peltolan Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle 1.1.2021 lähtien. Vuokraajaan viitataan kehittämissuunnitelmassa termillä yhdistys.

Siirtolapuutarhan Uudenmaantien puoleisessa reunassa olevilla palstoilla ei ole voimassa olevia vuokrasopimuksia, ja niiden mökit on purettu. Alue on keskeinen siirtolapuutarhan yleisen virkistyskäytön kehittämisen kannalta. Em. syistä on tarkoituksenmukaista, että tämä siirtolapuutarhan osa jätetään vuokra-alueen ulkopuolelle.

Kohdealue

Vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun siirtolapuutarhoista vanhin. Alueella on 56 viljelykäyttöön vuokrattua palstaa. Kaupunki hankki Uudenmaantien puoleiset palstat hallintaansa 2010-luvulla, ja niistä muodostunut puistopuutarha sekä viljelypalstojen keskellä oleva mökitön palsta ovat kaikkien käytettävissä. Yhteiskäyttöalueiden hoidosta vastaa Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys.

Siirtolapuutarhan yhteiskäyttörakennuksia ovat keskusmaja, kesäkäytössä oleva WC-kontti sekä kaksi vajaa. Kaupunki on vuokrannut rakennukset ryhmäpuutarhayhdistykselle. Keskusmaja on entinen kalustovaja, jonka ryhmäpuutarhayhdistys muutti talkootyöllä yhteismajaksi. Rakennus on kooltaan noin 75 m², ja se soveltuu lähinnä kesäkäyttöön. Keskusmajan kunto on tyydyttävä.

Kupittaan puutarhamökit ovat Suomen muiden siirtolapuutarhojen mökkeihin verrattuna pieniä. Puutarhan rikas kasvilajisto on muotoutunut 90 vuotta jatkuneen viljelyn myötä. Ryhmäpuutarhayhdistys on edistänyt alueen käyttöä avoimena toimintaympäristönä.

Kehittämissuunnitelman ja maanvuokrasopimuksen aikataulu

Vuonna 2023 kaupunkilaisilta kerättiin siirtolapuutarhaa koskevia näkemyksiä ja kehittämisajatuksia ideapajan ja kyselyn avulla. Tietoa tarvittiin kehittämissuunnitelman tavoitteiden asettamisen ja suunnitelman valmistelun tueksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi kehittämissuunnitelman tavoitteet 22.4.2024 § 134, ja ne ovat ohjanneet kehittämissuunnitelman sekä rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden valmistelua.

Kehittämissuunnitelma sekä erilliseksi dokumentiksi kootut rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet viimeisteltiin helmikuussa 2025. Vuosi 2025 on varattu maanvuokrasopimuksen valmisteluun, vuokratason määrittämiseen ja sopimusneuvotteluihin.

Kehittämissuunnitelman tavoitteet

Kaupunginhallituksen hyväksymät yleiset tavoitteet kehittämissuunnitelmalle olivat seuraavat:

1.​ Lisätään siirtolapuutarhan toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä.

2.​ ​Turvataan siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen edellytykset.

3.​​ Huomioidaan siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot.

4.​​ Siirtolapuutarha on luonnon ja asukkaiden hyvinvointia edistävä viherympäristö.

5.​​ Edistetään osallisuutta ja yhteistyötä alueen kehittämisessä.

​Kaupunginhallituksen hyväksymät tavoitteet sisälsivät myös yksityiskohtaisempia tavoitteita, jotka perustuivat em. yleisiin tavoitteisiin.

​Kehittämissuunnitelman valmistelu

​Kehittämissuunnitelman valmisteluun on osallistunut edustajia kaavoituksesta, tonttipalveluista, tilapalveluista, Turun kaupunginmuseosta, viherympäristöstä, liikennesuunnittelusta ja rakennusvalvonnasta.

Suunnitelmassa luodaan katsaus siirtolapuutarhan menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Alueen arvot liittyvät pitkään historiaan ja viljelyn jatkuvuuteen sekä lähiluonnon merkityksen vahvistumiseen tämän ajan haasteiden keskellä. Tieto alueen ominaispiirteistä ja potentiaalista on ohjannut siirtolapuutarhan kehittämisehdotuksia sekä rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden valmistelua.

Mahdollisten uusien sisäänkäyntien, yhteiskäyttörakennusten ja pensasaidan osalta on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja.

Tärkeimmät kehittämisehdotukset

Tärkeimmät kehittämisehdotukset on koottu kehittämissuunnitelman kohtaan 5.1. Kehittämistoimet, joista aloitetaan ovat seuraavat:

Puistopuutarha

Uudenmaantien puoleinen puistopuutarha jää yhdistykselle vuokrattavan alueen ulkopuolelle. Se on kaikille avoin osa viheralueiden ja puistojen verkostoa, jolloin yhä useampi kaupunkilainen voi löytää alueen. Kaupunki voi kehittää aluetta viherympäristönä haluamallaan tavalla ja päättää sen kunnossapidon tasosta. Ensimmäisessä vaiheessa tuodaan penkkejä ja kunnostetaan polkuja. Hoidon kustannukset ovat noin 6 600 € vuodessa. Uudenmaantien puoleiselle reunalle toteutetaan runsaampi ja tiheämpi pensasaidanne suojaamaan oleskelualueita. Kustannusarvio on noin 11 000–15 000 €.

Puistopuutarhassa säilytetään siirtolapuutarhamainen luonne. Kouluilla, päiväkodeilla, yliopistolla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus käyttää aluetta. Yhdistyksellä on mahdollisuus ottaa puistopuutarha kummipuistokseen.

Yhteiskäyttöpalsta

Siirtolapuutarhapalstojen keskellä oleva mökitön palsta vuokrataan yhdistykselle osana siirtolapuutarha-aluetta. Palsta säilyy kaikille avoimena yhteiskäyttöalueena. Kunnossapito kuuluu yhdistykselle. Yhdistys kehittää aluetta oleskelupaikaksi ja perinnekasvitarhaksi.

Keskusaukio ja keskusmaja

Keskusaukio sisällytetään vuokra-alueeseen. Yhdistys sitoutuu edistämään keskusaukion joustavaa käyttöä erilaisiin tapahtumiin, kuten ruokapäiviin, puutarhamarkkinoi­hin tai kirpputoreihin, sekä tarjoamaan keskusaukiolta kausimyyntipaikkoja esimerkiksi marjojen, vihannesten tai jäätelön myyntiä varten.

Kaupunki luovuttaa keskusmajan yhdistykselle. Yhdistys sitoutuu pitämään keskusmajaa kaikille avoimena esimerkiksi tapahtumien ja kesäkahvilan aikana.

Näköyhteydet

Kaupunki avaa näköyhteyden Kunnallissairaalantien ja Uudenmaantien kulmasta puistopuutarhaan kasvillisuutta vähentämällä. Tämä luo avoimuuden tuntua sekä yhteyttä keskustan ja Kupittaanpuiston suuntaan. Palstanvuokraajat pitävät palstojen käytävänpuoleiset pensasaidat korkeintaan 120 cm korkuisina, jotta käytäviltä näkee palstoille.

Viitoitus ja opasteet

Kaupunki toteuttaa opastamisen konseptin mukaisia opasteita keskeisiin tulosuuntiin sekä infotaulun sisäänkäynnin ulkopuolelle. Kustannusarvio on noin 10 000–20 000 €

Viestintä

Kaupunki tuo viestinnässään esille, että Kupittaan siirtolapuutarha tarjoaa kaikille avoimen virkistys- ja toimintaympäristön.

Nykyisen sisäänkäynnin korostaminen

Tehdään nykyisestä sisäänkäynnistä näkyvämpi ja kutsuvampi esim. kasvillisuuden, valaistuksen tai rakenteiden avulla. Säilytetään nykyinen sisäänkäynti pääsisäänkäyntinä. Nykyisen sisäänkäynnin muutosten kustannusarvio on noin 10 000–20 000 €.

Mahdolliset uudet sisäänkäynnit

Kehittämissuunnitelman valmistelun aikana on tutkittu mahdollisuuksia avata siirtolapuutarhaan uusia sisäänkäyntejä. Tarkasteltuja vaihtoehtoja oli kuusi. Vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinnista kerrotaan kehittämissuunnitelman kohdassa Mahdolliset uudet sisäänkäynnit (s. 67–70) sekä liitteessä 3.

Vaihtoehdossa A siirtolapuutarhaan kuljetaan nykyisen sisäänkäynnin ja keskusaukion kautta eikä uutta sisäänkäyntiä avata. Siirtolapuutarhan saavutettavuus ei parane, mutta alue säilyy suojaisana ja häiriöiden riski on vähäinen. Alue voi vaikuttaa toisaalta suljetulta, joten avoimuuden tuntua vahvistetaan muilla keinoin (näköyhteyden avaaminen puistopuutarhan kulmaan, olemassa olevan sisäänkäynnin korostaminen, viitoitus sekä viestintä).

Vaihtoehdossa B uusi sisäänkäynti avataan luonteeltaan virkistysalueeksi muuttuvan puistopuutarhan pohjoispäähän. Sisäänkäynti on Uudenmaantien ja Kunnallissairaalantien kulmassa näkyvällä paikalla ja vahvistaa yhteyttä keskustan ja Kupittaanpuiston suuntaan. Roskaantumisen ja häiriöiden riski on pienempi kuin vaihtoehdoissa C, D, E ja F. Sisäänkäynnit ovat lähekkäin, joten pitkää läpikulkureittiä siirtolapuutarhassa ei muodostu.

Vaihtoehdossa C avataan uusi sisäänkäynti puistopuutarhan Uudenmaantien puoleiselle reunalle. Siirtolapuutarhan saavutettavuus Uudenmaantien ja Kupittaanpuiston suunnalta paranee. Siirtolapuutarha on saavutettavissa helposti joukkoliikenteellä. Läpikulkureitti siirtolapuutarhassa on lyhyempi kuin vaihtoehdoissa D, E ja F.

Vaihtoehdossa D avataan uusi sisäänkäynti siirtolapuutarhan puistopuutarhan eteläpäähän eli siirtolapuutarhan kaakkoiskulmaan. Siirtolapuutarhan saavutettavuus Uudenmaantien ja Kupittaanpuiston suunnalta paranee. Siirtolapuutarha on saavutettavissa helposti myös joukkoliikenteellä. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän läpikulkureitin. Kulku ohjautuu luontevasti puistopuutarhaa pitkin ja siitä keskusaukiolle.

Vaihtoehdossa E avataan uudet sisäänkäynnit puistopuutarhan molempiin päihin. Siirtolapuutarha on hyvin saavutettavissa keskustan, Uudenmaantien ja Kupittaanpuiston suunnalta. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän läpikulkureitin. Kulku ohjautuu koko matkalla puistopuutarhaa pitkin. Keskusaukio ja keskusmaja kuitenkin jäävät syrjään pääkulkureitiltä.

Vaihtoehdossa F avataan uusi sisäänkäynti lähelle Kupittaan Citymarketin pääsisäänkäyntiä. Alue on hyvin saavutettavissa Citymarketin ja sen viereen suunniteltavan Mooriankunnaan kaava-alueen suunnalta. Läpikulku ohjautuu viljelypalsta-alueen ja keskusaukion kautta. Puistopuutarha jää kuitenkin syrjään pääkulkureitiltä.

Mikäli siirtolapuutarhaan avataan uusi sisäänkäynti, kaupungin tulee varustaa se portilla, jota päiväkoti-ikäinen ei pysty itse avaamaan. Näin toimimalla siirtolapuutarhaa voidaan käyttää edelleen päiväkotien toimintaan.

Läpikulku siirtolapuutarhan läpi lisää roskaantumisen ja häiriökäyttäytymisen riskiä. Tämä riski on suurin vaihtoehdoissa, joissa sisäänkäynti sijoittuu Citymarketin läheisyyteen (D, E ja F).

Jos uusi sisäänkäynti avattaisiin puistopuutarhan pohjoispäähän (vaihtoehto B), edellä kuvatut riskit ovat pienimmät eikä lukittava portti tästä syystä olisi välttämätön. Tässä vaihtoehdossa kustannusarvio on vähimmillään 8500 €. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan edistä tavoitetta alueen läpikuljettavuudesta.

Mikäli uusi sisäänkäynti sijoitetaan muualle kuin puistopuutarhan pohjoispäähän Kunnallissairaalantien ja Uudenmaantien kulmaan, se tulee varustaa sähköisellä lukituksella. Portin lukitseminen yöksi ja talvikaudeksi ehkäisee haittoja ja riskejä merkittävästi. Siirtolapuutarhan keskeinen sijainti yhdistettynä vartioimattomuuteen voi mahdollisesti tuoda alueelle myös epätoivottua toimintaa. Citymarketin ympäristön levottomuus vaikuttaa lisääntyneen ympärivuorokautisen aukiolon myötä.

Lukittava portti voidaan toteuttaa joko mekaanisena tai sähköisenä ratkaisuna. Sähköinen lukitus on pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto eikä sido henkilöstöresursseja. Sähköisesti lukittavan portin toteuttamisen kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 30 000 €. Em. kustannusarvio sisältää lapsiturvallisen portin asennuksineen, lukitusjärjestelmän, sen vaatiman sähköliittymän ja sähkökeskuksen sekä tarvittavan puistokäytäväosuuden.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että siirtolapuutarhan saavutettavuuden parantamiseksi ja läpikulun mahdollistamiseksi valitaan alla olevan kuvan mukainen vaihtoehto D, jossa sisäänkäynti on puistopuutarhan eteläpäässä. Kaupunki vastaa yöajaksi ja talvikaudeksi lukittavan sähköisen portin toteuttamiskustannuksista, jotta alue säilyy viihtyisänä ja mahdolliset roskaantumisen ja häiriökäyttäytymisen riskit saadaan minimoitua.

Kaikki kaupungin vastuulle osoitetut kehittämistoimet, jotka edellyttävät investointeja, on tarkoituksenmukaista toteuttaa kerralla yhtenä kokonaisuutena.

Monimuotoisuus ja kaupunkiluonto

Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden noudattaminen edistää siirtolapuutarhan vehreyden ja kasvillisuuden monimuotoisuuden säilymistä. Kaupunki huomioi kasviperinnön ja luonnon monimuotoisuuden puistopuutarhan hoidossa ja kehittämisessä. Yhdistys perustaa yhteiskäyttöpalstalle perinnekasvitarhan ja kokoaa siihen siirtolapuutarhan arvokkaimpia kasvilajeja ja -lajikkeita talteen ”perinneperennapankkiin”. Yhdistys toimii perinnekasvillisuutta koskevan tiedon välittäjänä ja edistää näin kasviperinnön säilymistä. Yhdistys ohjaa viljelijöitä säilyttämään palstoilla myös luonnonvaraista kasvillisuutta sekä luomaan elinympäristöjä eläimistölle.

Rakennusperintö

Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeiden noudattaminen on tärkein keino vaalia siirtolapuutarhan rakennusperintöä.

Kehittämissuunnitelmassa on esitetty myös toissijaisia ja pitkän aikavälin toimenpide-ehdotuksia, jotka toimivat tukena ja muistilistana mahdollisissa myöhemmissä kehittämishankkeissa.

Periaatteet maanvuokrasopimuksen valmisteluun

Kehittämissuunnitelman luvussa 7 on esitetty periaatteet maanvuokrasopimuksen valmisteluun.

Yhteiskäyttörakennusten sekä pensasaidan osalta on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja. Pensasaitaa koskeva ratkaisu vaikuttaa myös yhdistykselle vuokrattavan alueen rajaukseen.

Yhteiskäyttörakennukset

Yhteiskäyttörakennusten osalta on tarkasteltu rakennusten luovuttamista Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistykselle ja keskusmajan myymistä kolmannelle taholle. Vaihtoehdossa A kaupunki luovuttaa rakennukset yhdistykselle ja yhdistyksellä on oikeus hankkia varoja vuokraamalla keskusmajaa edelleen esimerkiksi kahvila-, tapahtuma- ja juhlakäyttöön. Vaihtoehdossa B kaupunki myy keskusmajan kolmannelle taholle tarjouskilpailulla liiketoimintakäyttöön ja vuokraa maa-alueen. Vain WC- ja suihkukontti sekä varastorakennukset myydään yhdistykselle. Sopimuksin tulee määrittää pysäköintialueen käytön mahdollistaminen sekä WC:n käyttöoikeus kaikille osapuolille, mukaan lukien liiketoimintaa pyörittävän tahon asiakkaille.

Vaihtoehto A osoittautui vaikutusten arvioinnin perusteella parhaaksi. Keskusmaja säilyisi siirtolapuutarhatoimintaan liittyvässä käytössä, johon se on tarkoitettu. Rakennus olisi avoinna yleisölle esimerkiksi tapahtumien aikana, ja sitä voitaisiin kehittää siirtolapuutarhan toiminnallisena ytimenä. Rakennus mahdollistaa monenlaisen toiminnan ja voi vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Pensasaita

Pensasaidan osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A nykyinen leikattava pensasaita säilytetään ja siirretään orapihlaja-aidan hoitovastuu yhdistykselle. Vaihtoehdossa B korvataan osa leikattavasta pensasaidasta vapaasti kasvavalla aidanteella. Orapihlaja-aita poistetaan Citymarketin sekä sen pysäköintialueen puolelta ja tilalle istutetaan vapaasti kasvava aidanne. Takuuhoidon jälkeen kunnossapitovastuu siirtyy yhdistykselle. Kustannusarvio on 52 000 € sisältäen pensasaidan poiston, aidanteen istutuksen ja takuuhoidon. Kunnallissairaalantien puolella säilytetään nykyinen orapihlaja-aita ja sen hoitovastuu siirretään yhdistykselle.

Vaihtoehto A osoittautui vaikutusten arvioinnin perusteella parhaaksi. Pensasaidan säilyttämisen etuna on se, että siirtolapuutarha on melko hyvin suojassa roskaantumiselta, ilkivallalta ja palstoille tunkeutumiselta. Korkea orapihlaja-aita tarjoaa myös näkösuojaa sekä suojapaikkoja erittäin uhanalaiselle varpuselle. Ratkaisusta ei koidu kustannuksia kaupungille. Myös Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys on tämän vaihtoehdon kannalla.

Rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet

Kupittaan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas viherympäristö. Arvojen säilyminen edellyttää, että mökkejä kunnostetaan niiden alkuperää kunnioittaen ja kasvillisuuden erityisarvot tunnistetaan. Em. syistä siirtolapuutarhaan on laadittu rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet.

Rakentamisessa lähtökohtana on nykyisten puutarhamökkien ja keskusmajan säilyttäminen ja korjaaminen niiden arvot huomioiden. Ohjeiden liitteenä on esitetty puutarhamökkien tyyppipiirustukset. Ohjeet käsittelevät myös rakennelmia, kuten vajoja ja terasseja, sekä palstan hoitoa, kuten kasvipeitteisen alan osuutta, kasvilajeja sekä pensasaitojen ja puiden korkeutta.

Ohjeet tulevat valmisteltavan maanvuokrasopimuksen liitteeksi.

Osallisuus ja yhteistyö

6.6.2023 järjestettiin kaikille avoin ideapaja siirtolapuutarhan tulevaisuudesta. Osallistamista täydennettiin internetkyselyllä, joka oli auki 4.–31.12.2023. Kyselyssä valittavana oli kehitysehdotuksia, jotka olivat nousseet esille ideapajassa. Keskusaukion ja keskusmajan alueelle toivottiin erityisesti torialuetta tapahtumille, kahvitteluterassitoiminnan laajentamista sekä vuokrattavia tiloja keskusmajassa. Puistopuutarhaan ehdotettiin pörriäispuutarhaa sekä istuskelupaikkoja ja pöytiä. Paljon kannatusta saivat myös perinnekasvitarha, tietotaulut kasveista ja historiasta sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Viljelypalstojen alueelle toivottiin eniten perinnekasvitarhaa. Myös koulujen tai päiväkotien käytössä olevat palstat sekä istuskelupaikka yhteiskäyttöpalstalla saivat paljon kannatusta. Useat em. ajatuksista ovat mukana kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksissa.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:ltä pyydettiin lausunto kehittämissuunnitelman alustavista tavoitteista ennen tavoitteiden tuomista kaupunginhallituksen käsittelyyn. Maaliskuussa 2024 jätetyn lausunnon pääasioista on neuvoteltu yhdistyksen hallituksen kanssa.

24.9.2024 ryhmäpuutarhayhdistys järjesti palstalaisille infotilaisuuden, jossa kaupungin edustajat kertoivat kehittämissuunnitelmaluonnoksesta sekä rakentamis- ja palstanhoito-ohjeista. Syksyllä 2024 kaupunki järjesti palavereja, joissa yhdistyksen ja kaupungin edustajat pohtivat yhdessä ratkaisuja eniten keskustelua herättäneisiin kehittämissuunnitelman yksityiskohtiin. Ryhmäpuutarhayhdistys on jättänyt 17.1.2025 uuden, päivitetyn lausunnon kehittämissuunnitelmasta (oheismateriaali 2).

Suunnitelman valmistelun aikana on tehty yhteistyötä Turun yliopiston kanssa siirtolapuutarhan rakennuskannan ja kasvillisuuden arvojen selvittämiseksi.

Liite 1Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelma​

Oheismateriaali 1Kupittaan siirtolapuutarhan rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet

Oheismateriaali 2Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n 17.1.2025 päivätty lausunto

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman sisältäen tärkeimmät kehittämisehdotukset ja periaatteet maanvuokrasopimuksen valmisteluun.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että

• yhteiskäyttörakennukset luovutetaan Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistykselle,
• saavutettavuuden parantamiseksi ja läpikulun mahdollistamiseksi puistopuutarhan eteläpäähän toteutetaan vaihtoehdon D mukainen uusi sisäänkäynti edellä esitetyllä tavalla, ja
• säilytetään nykyinen pensasaita ja siirretään sen hoitovastuu ryhmäpuutarhayhdistykselle.

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi oheismateriaalin 1 mukaiset Kupittaan siirtolapuutarhan rakentamis- ja palstanhoito-ohjeet, jotka tulevat osaksi maanvuokrasopimusta.

PäätösAsia pantiin pöydälle​ Ruohosen Koivusalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.