Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Rusthollinrinteen asemakaavamuutoksesta tehdystä valituksesta

Ympäristöjuristi Nina Mattila 28.2.2025.

Viite:

127/03.04.04.04.16/2025

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Hyväksytty asemakaava ja sen tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen liikerakennusten korttelialue asuinkäyttöön. Tarkoituksena on rakentaa tilalle kerrostaloasumista ja selvittää tontin nykyisten rakennusten purkaminen. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäristöön ja Uittamon Rusthollinkadun yhtenäisesti toteutuneelle alueelle. Liike-, toimisto- tai kokoontumistilojen sijoittamista katutasoon tutkitaan. Suunnittelun tavoitteena on laadukas asuinympäristö ja viihtyisät ulko-oleskelualueet. Tavoitteena on tontin ja Uittamon kaupunginosan kehittäminen ja asuntojen riittävyyden turvaaminen. Kaupunkikuvallisesti keskeisen sijainnin takia rakennuksen ulkoarkkitehtuurin tulee olla korkealaatuista ja suunnittelussa korostuu viihtyisän kaupunkitilan muodostaminen. Tavoitteena on rakentamisen sopeutuminen hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan. Julkisivumateriaalien tulee olla laadukkaita ja hyvin aikaa kestäviä. Toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä Rykmentinkadun puolelle tutkitaan liike-, toimisto- ja palvelutilojen mahdollisuutta.

Hyväksytyllä asemakaavanmuutoksella muodostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), jolle sijoittuu arviolta 100 uutta asukasta. Rykmentintien varteen osoitetaan rakennusala korkeintaan kuusikerroksiselle (VI) rakennukselle. Rusthollinrinteen varteen osoitetaan rakennusala korkeintaan kahdeksankerroksiselle (VIII) rakennukselle. Autopaikat sijoitetaan sisäpihalle toteutettavan pihakannen alle. Tontin olemassa oleva vanha liikerakennuskanta puretaan uudisrakentamisen tieltä. Kaavamääräysten mukaan Rykmentintien varressa rakennuksen alimpaan kerrokseen tulee sijoittaa liike-, palvelu-, toimisto-, työskentely- tai kokoontumistilaa yhteensä vähintään 100 k-m². VI-kerroksisen rakennuksen ylin korkeusasema on +44,5 ja VIII-kerroksisen +53,5. Asemakaavassa on annettu määräyksiä myös rakentamisen arkkitehtonista laatua ja ympäristöön soveltuvuutta koskien.

Voimassa olevan asemakaavan ohjausvaikutus ja kaupunginvaltuuston toimivalta

Valituksen mukaan Turun kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavamuutos poikkeaa niin paljon tämänhetkisestä kaavasta, ettei se ole millään muotoa toteuttamiskelpoinen vaan päätös pitää kumota. Rakennusten korkeutta sekä kerrosalaa tulisi peilata olemassa olevaan jo nykyisen kaavan mukaiseen samassa korttelissa olevaan rakennuskantaan. Turun kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa päättämällä näin massiivisesta rakennusoikeuden muutoksesta.

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Valtuusto voi kunnan ylimpänä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä sille itsehallintoonsa kuuluvan harkintavallan nojalla valita sellaisen kaavaratkaisun, joka parhaiten vastaa kunnan maankäytön suunnittelun tarpeita. Kunnan harkintavaltaa rajoittavat ainoastaan alueidenkäyttölaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset sekä yleistä harkintavaltaa rajoittavat periaatteet. Voimassa oleva asemakaava ei ole oikeudellisesti sitovalla tavalla ohjeena asemakaavan muuttamiselle. Kaavamuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja ratkaisun soveltuvuutta alueelle on arvioitu kaavaselostuksessa laajasti (s. 42-53).

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Alueidenkäyttölain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Alueidenkäyttölain 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Liikenteen järjestäminen

Valituksen mukaan autopaikkoja on varattu alueelle liian vähän (1/100 k-m2). Tämä muodostaa koko alueelle suuren ongelman, koska tienvarsipysäköintipaikkoja on jo tällä hetkellä melko vähän ja Turun kaupungin suunnitelmat vähentää/muuttaa julkista liikennettä Rusthollinkadun osalta vain lisää autojen määrää alueella.

Kaavaselostuksessa (s.35 ja 55) todetaan, että alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvä. Kaava-alueelta Turun keskustan suuntaan liikennöivät linja-autot 9, 13 ja 99. Linja-automatka keskustaan kestää noin 20-30 minuuttia. Saavutettavuus myös jalankulun ja pyöräilyn keinoin on hyvä. Joukkoliikenteen runkolinjastoa uudistetaan ja viimeisimpien suunnitelmien mukaan runkolinjasto kulkee jatkossakin Rusthollinkadun kautta.

Kuten kaavaselostuksesta käy ilmi (s. 55), kaava-alue sijoittuu tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle, joka sijaitsee yli 3 km etäisyydellä keskustasta. Turun kaupungin autopaikkojen mitoitusohjeen (Kh 8.2.2021 § 71) mukaisesti asemakaavan autopaikkavaatimukseksi on osoitettu 1 ap / 100 asumisen k-m2, 1 ap / 80 toimistotilojen k-m2 ja 1ap / 100 liiketilojen k-m2 kohden. Lisäksi vieraspaikkoja on oltava kerrostaloissa vähintään yksi 10:tä asuntoa kohti. Pysäköinnin mitoitusohjetta käytetään kaupungin asemakaavoituksessa pysäköintipaikkavaatimusten lähtökohtana. Alueella on leveät kadut ja kadunvarsipysäköinti on siten mahdollista, mutta kapasiteetti on jo kokonaan käytetty. Lähtökohta on, että kaava-alueen tarvitsemat autopaikat osoitetaan oman tontin sisältä, eikä uusi rakentaminen heikennä kadunvarsipysäköinnin tilannetta entisestään. Kaava-alueelle on osoitettu riittävästi pysäköintipaikkoja. Alueidenkäyttölaissa tai muissakaan säännöksissä ei ole määrätty asemakaavoissa osoitettavien autopaikkojen vähimmäismäärää.

Kaavaratkaisun ympäristöön soveltuvuus ja kohtuuttomuus

Valituksen mukaan rakennukset ovat liian korkeita, eivät sovellu ympäristöön ja varjostavat olemassa olevia asuntoja ja peittävät niiden näkymiä. Rakentamisen määrän lisäys on kohtuuton ja poikkeaa liikaa alueelle sallitusta rakentamisen määrästä.

Kaavamuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön on arvioitu laajasti kaavamuutoksen yhteydessä (kaavaselostuksen s. 42-53). Alueelle saapumisen uudeksi maamerkiksi rakentuu kaksi uutta pistetaloa. Pistetalot ovat alueen vanhalle rakennustavalle ominaisia, mutta sijoittumisen periaate muuttuu. Uusien pistetalojen räystäs nousee rinteeseen sijoittuvien lamellitalojen räystäitä korkeammalle, mutta jää selvästi vanhoja pistetaloja matalammalle. Kuten kaavaselostuksessa (s. 40) todetaan, uudisrakentaminen on sovitettu ympäristöön ja Uittamon Rusthollinkadun yhtenäisesti toteutuneelle alueelle ja kaavassa on annettu rakentamisen arkkitehtuuriin ja laatuun liittyviä määräyksiä. Uudisrakennuksen massoittelun, värien, materiaalien ja julkisivusommittelun tulee muodostaa harmoninen kokonaisuus ja sopia yhteen ympäristönsä kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennuksen arkkitehtonisesti korkeaan laatuun sekä toteutuksen korkeaan tasoon, jotta se olisi sopusoinnussa alueen merkityksen kanssa. Rakennusluvasta on kuultava kaupunkikuvaviranomaisia.

Varjostusvaikutuksia on tutkittu kaavaselostuksesta (s. 35 ja s. 52-53) ilmenevällä tavalla. Uudisrakennuksista laaditussa varjostusmallissa on tutkittu varjojen muodostumista kello 9–18 välisenä aikana. Selostuksessa kuvattuun varjotarkasteluun lisättiin tilanne kevätpäiväntasauksena auringonlaskun aikaan n. klo 19 sekä juhannuksena klo 21. Tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei aiheuta merkittävää varjostusta olemassa oleville rakennuksille. Kaavamuutoksen toteuttaminen väistämättä muuttaa alueen rakennettua ympäristöä ja maisemaa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus naapuruston asumisviihtyisyyteen ei ole alueidenkäyttölaissa tarkoitettu kohtuuton haitta.

Kuten kaavaselostuksesta (s. 25) käy ilmi, hyväksytty asemakaava mahdollistaa alueelle voimassa olevan yleiskaavan mukaista täydennysrakentamista ja toteuttaa siten kaupungin tavoitteita. Kaava-alue kuuluu yleiskaavan tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen, joka on maankäytön ensisijainen kehittämisen kohdealue. Tälle vyöhykkeelle ohjataan kaupungin täydennysrakentamista, yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja rakentamistehokkuutta lisätään. Asemakaavan mahdollistama rakentaminen lisää asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella ja tiivistää kaupunkirakennetta tukeutumalla olemassa olevaan infraverkostoon.

Edellä esitetyn perusteella valitus tulee hylätä.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristöjuristi Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku