Konsernihallinnon lakipalvelut, kaupunginjuristi Mikael Sunell 19.2.2025:

Turun kaupungille esitetty vaatimus

Ortodoksinen seurakunta on vaatinut Turun kaupunkia 21.2.2023 (Liite 1) korjaamaan seurakunnan omistamalle Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkolle ja aidalle aiheutuneet vauriot. Toissijaisesti seurakunta teettää korjaustyöt ja velkoo korjaus-, suunnittelu- ja valvontakulut kaupungilta. Vaatimukseen on vastattu 25.4.2023. Seurakunta on uudistanut vaatimuksensa 29.5.2023 (Liite 2).

Korvausvaatimuksen perusteluina on esitetty seuraavaa:

1.​​ Seurakunnan mukaan vauriot ovat syntyneet kauppatorin tai sen ympäristön katujen rakentamisen aiheuttamasta tärinästä. Seurakunta viittaa vastuun aiheuttaneen tärinän johtuvan kaupungin omasta työmaasta tai Turun Toriparkki Oy:n työmaasta siten, että vastuu seuraa KKO 2001:61 mukaisesti kaupungin lakisääteisestä velvollisuudesta.

2.​​ Seurakunta katsoo, että kaupunki on vastuussa, vaikka vaurio ei johtuisi tärinästä vaan painumasta. Vastuu perustuisi kaupungin ja Lemminkäisen välillä vuonna 1998 laadittuun sopimukseen ja siihen liittyvään neuvottelupöytäkirjaan.

3.​ Seurakunta on myös esittänyt vaatimuksensa perusteeksi perustustensa osalta sitä, että: Seurakunta on ennen Toriparkin rakentamista edellyttänyt kirkon paaluttamista, paaluttamista koskevaa vaatimusta ei ole kaavassa naapureiden yhdenvertaisuuden vuoksi, Toriparkin maanvuokrasopimukseen on lisätty määräys kirkon perustusten vahvistamisesta ja Toriparkki on toteuttanut ”perustuksille aiheutuvan kuormituksen kevennyksen”.

Painumaseuranta ja pohjaveden taso

Ortodoksikirkon painumia on seurattu vuodesta 1978 lähtien neljästä kirkkorakennuksessa sijaitsevasta painumapultista. Pultit on vaaittu kerran vuodessa vuoteen 2004 asti ja sen jälkeen useamman kerran vuodessa. Painumia on seurattu lisäksi myös kirkon portaikossa vuodesta 2005 alkaen kuudesta painumapultista. Portaikko on saneerattu vuonna 2022 perustuksille tehdyn kevennysrakenteen yhteydessä, joten sen jälkeiset mittaukset eivät ole vertailukelpoisia aiempien kanssa.

Painumamittauksista käy ilmi painumaa tapahtuneen kirkossa melko tasaisesti mittaushistorian alusta alkaen. Peräkkäisten mittausten arvioinnissa tulee huomioida mittaustarkkuus ja siksi painumanopeutta tuleekin tarkastella muutaman vuoden jaksoissa. Pääsääntöisesti painumanopeus kirkkorakennuksessa on ollut alle 2 mm vuodessa, joka ei ole epätavallinen lukema maanvaraiselle perustukselle Turun seudun savikolla. Portaikon painuma on ollut suurempaa johtuen todennäköisesti porrasrakenteen maaperälle aiheuttamasta suuremmasta paikallisesta kuormasta. Poikkeuksena tasaiseen painumanopeuteen näkyy kirkon koillisosan painumapultin mittauksissa painumanopeuden kasvu noin vuodesta 2015 lähtien. Näissä havainnoissa peräkkäisten vuosien keskiarvojen erotus menee jo osittain mittaustarkkuuden sisälle. Kyseisessä pultissa painumanopeuden kasvu on taittunut noin vuoden 2021 jälkeen, johon on saattanut vaikuttaa perustuksille tehty kevennys.

Pohjavedenpinnan korkeutta on seurattu kirkon tontilla kahdesta mittausputkesta vuoden 1998 lopulta lähtien. Putket sijaitsevat kirkon länsi- sekä koillispuolella, molemmat alle kymmenen metrin etäisyydellä kirkkorakennuksesta. Pinnan korkeuden mittaustiheys on ollut suurimmillaan 2000-luvun vaihteen tienoilla, jonka jälkeen mittausta on tehty muutamia kertoja vuodessa. Havainnoissa ilmenee väliaikainen vedenpinnan korkeuden muutos 2000-luvun alussa, joka saattaa liittyä Louhen pysäköintiluolan rakentamiseen. Pohjavedenpinta on kuitenkin palautunut rakentamistöiden päättymisen aikoihin. Tällä väliaikaisella muutoksella ei ole merkitystä nyt kyseessä oleviin kirkon painumiin, eikä sen vaikutus painumahavainnoissa painumanopeuden kasvuna myöskään näy.

Huomionarvoista on kirkon koillispuolella sijaitsevassa mittausputkessa pidemmällä aikavälillä näkyvä keskimääräisen pinnan korkeuden lasku. Tämä muutos voi liittyä useisiin kirkon ympäristössä tapahtuneisiin rakentamistoimenpiteisiin eikä se ajallisesti ole yhdistettävissä mihinkään yksittäiseen toimenpiteeseen. Pohjavesiolosuhteisiin vaikuttaa muun muassa Puolalanmäen alueella päällystämättömiltä pinnoilta muodostuvan pohjaveden määrä ja virtaus Kauppatorin suuntaan. Kalliolle tai karkeaan maakerrokseen perustetut rakennukset muuttavat pohjaveden virtausolosuhteita Puolalanmäen suunnasta. Lähimpänä kyseistä mittausputkea sijaitsevat Kauppiaskatu 8 maanalaiset tilat. Yhden havaintopisteen tulosten perusteella ei kuitenkaan ole mielekästä tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Tärinä seurakunnan vaatimusten perusteena

Seurakunta on vedonnut vaatimustensa tueksi ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin (ympäristövahinkolaki) ja korkeimman oikeuden ratkaisuun 2001:61.

Ympäristövahinkolain 1 §:n nojalla tietyllä alueella aiheutuneesta toiminnasta johtuvasta tärinästä syntynyt vahinko kuuluu lain soveltamisen piiriin. Vahinko korvataan, jos voidaan osoittaa, että vahingon ja toiminnan välinen syy-yhteys on todennäköinen (3 §) ja lisäksi edellytetään, ettei vahingonkärsijällä ole vahingon suhteen sietämisvelvollisuutta (4 §).

Seurakunta on kiinnittänyt vaatimusten tueksi huomiota korkeimman oikeuden ratkaisuun 2001:61. Mainitussa tapauksessa kadun päällystämisen pohjatyöstä syntynyt tärinä oli aiheuttanut rakennuksen seiniin halkeamia. Kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoittamana toiminnan harjoittajana tuottamuksesta riippumatta vastuussa vahingon korvaamisesta, vaikka työn oli suorittanut itsenäinen urakoitsija. Kysymys oli myös häiriön sietämisvelvollisuudesta.​

Seurakunta on vedonnut siihen, että vauriot olisivat syntyneet kauppatorin tai sen ympäristön katujen rakentamisen aiheuttamasta tärinästä. Tärinä on seurakunnan mukaan ollut pitkäaikaista ja ajoittain voimakasta. Seurakunta on vaatimuksessaan todennut seuranneensa tarkasti kirkon tilaa ja vaurioiden syntymistä. Seurakunta on todennut, että sillä ei ole laissa tarkoitettua sietämisvelvollisuutta eikä kirkkoa ole rakennettu kestämään tärinää.

Kaupungin urakan aikana tehtyjen tärinämittausten ja mittauspöytäkirjojen (Liite 3) mukaan kaupungin urakasta ei ole voinut aiheutua vauriota. Toriparkin rakentaminen taas ei ole ollut kaupungin lakisääteinen velvollisuus, eikä KKO 2001:61 siten sovellu tapaukseen niiltä osin kuin kysymys on ollut Toriparkin rakentamisesta. Kaupungilla ei edellä mainituista syistä voi katsoa olevan velvollisuutta korvata vahinkoa.

Painuma seurakunnan vaatimusten perusteena

Seurakunnan mukaan kirkon painumista on seurattu yhteisymmärryksessä kaupungin kanssa. Seurakunnan mukaan yhteisymmärrys on ollut siitä, että pohjaveden aleneminen on yksiselitteisesti vaikuttanut kirkon painumaan. Seurakunnan mukaan kaupunki on sitoutunut huolehtimaan pohjavedestä ja vastaamaan siitä seuraavista muutoksista. Kaupunki on seurakunnan mukaan siten joka tapauksessa vastuussa, vaikka kirkon painumisen, eikä tärinän, katsottaisiin olevan vaurioiden syynä.

Seurakunta on viitannut sitoutumisen osalta kaupungin ja Lemminkäinen Oyj:n väliseen 1998 laadittuun sopimukseen ja sen neuvottelumuistioon. Lemminkäinen on fuusioitunut YIT Oyj:n kanssa sopimuksen laatimisen jälkeen. Kaupungin ja Lemminkäisen välillä tehdyllä sopimuksella on vaikutusta vain sopijapuolten välisessä suhteessa, eli kaupungin ja YIT:n välisessä suhteessa. Tämä tarkoittaisi puheena olevassa tapauksessa ensinnä sitä, että kaupunki voisi joutua maksamaan sopimuksen perusteella korvauksia vain, jos seurakunta esittäisi menestyksekkään vahingonkorvausvaatimuksen YIT:lle. Toiseksi kaupungin tulisi suorittaa korvaus sopimuksen perusteella YIT:lle eikä seurakunnalle. Korvauksen maksaminen YIT:lle olisi mahdollista tässäkin tapauksessa vain, jos YIT joutuisi maksamaan perusteltuja korvauksia seurakunnalle.

Seurakunta on edellyttänyt paaluttamista

Seurakunta on myös esittänyt vaatimuksensa perusteeksi perustustensa osalta sitä, että: Seurakunta on ennen Toriparkin rakentamista edellyttänyt kirkon paaluttamista, paaluttamista koskevaa vaatimusta ei ole kaavassa naapureiden yhdenvertaisuuden vuoksi, Toriparkin maanvuokrasopimukseen on lisätty määräys kirkon perustusten vahvistamisesta ja Toriparkki on toteuttanut ”perustuksille aiheutuvan kuormituksen kevennyksen”.

Seurakunnan esittämillä vaatimuksilla ennen Toriparkin rakentamista ei ole voitu luoda oikeuksia, joihin nyt voitaisiin vedota. Toriparkin maanvuokrasopimukseen on seurakunnan esittämällä tavalla sisällytetty määräys kirkon perustusten vahvistamisesta. Seurakunta on yhdessä Toriparkin kanssa sopinut vahvistamisen toteuttamisesta, jonka velvoitteen Toriparkki on myös täyttänyt.

Johtopäätös

Vaatimuksen perusteeksi ei ole esitetty sellaisia perusteita, jotka mahdollistaisivat korvauksen.

Turun kaupunki auttaa Ortodoksista seurakuntaa selvittämään mahdollisuuksia saada korjaustöille ulkopuolista avustusta.

Oheismateriaali 1Vahingonkorvausvaatimus (21.2.2023)

Oheismateriaali 2Täydennetty vahingonkorvausvaatimus (29.5.2023)

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hylätä kokonaisuudessaan Turun kaupungille saapuneen korvausvaatimuksen edellä esitetyin perustein.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.