Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki ja Itämerihaasteen koordinaattori Natalie Helenius 3.1.2025:

Taustaa

Vuonna 2007 Turun ja Helsingin kaupungit käynnistivät Itämerihaasteen, jonka tavoitteena on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä kaupunkien vesistökuorman vähentämisessä. Itämerihaasteen visio on alusta asti ollut selkeä: puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Itämerihaaste tukee myös Turun kaupungin nykyistä strategiaa.

Itämerihaasteen tavoitteita ja visiota toteutetaan viisivuotisten toimenpideohjelmien avulla. Alusta asti Turku on aktiivisesti haastanut mukaan myös muita toimijoita Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen on ottanut vastaan jo yli 300 organisaatiota eri puolilta Itämeren valtioita.

Kolmas toimenpideohjelma sisälsi 117 toimenpidettä, joista osa toteutettiin molemmissa kaupungeissa ja osa vain toisessa. Turulle oli suunniteltu 98 toimenpidettä, joista 80 Turku sai toteutettua kauden aikana. Loput toimenpiteet kuuluivat kaupunkikonsernin tytäryhtiöille.

Toimenpiteet oli jaettu viiteen päämäärään, joilla kaikilla oli tarkentavat kategoriat ja niiden alle luetellut toimenpiteet.

• Kirkkaat rannikkovedet
• Hyvinvoiva meriluonto
• Puhdas ja turvallinen vesiliikenne
• Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö
• Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus

COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi useiden toimenpiteiden toteuttamiseen vuosina 2020–2022. Lisäksi vuoden 2022 alussa kansainvälinen yhteistyö Venäjän kanssa katkaistiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Toimenpidekauden aikana kaupunkirakentaminen, ympäristönsuojelu, kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, luvat ja valvonta, konsernihallinto, strategiset hankinnat, kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus, vapaa-ajan palvelukokonaisuus, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turun Vesihuolto Oy, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Satama Oy, Union of the Baltic Cities ja Turun Ammattikorkeakoulu toteuttivat monia konkreettisia kaupungin kuormitusta vähentäviä toimia Itämeren ja vesistöjen hyväksi.

Kirkkaat rannikkovedet

Toimenpiteiden tavoitteena oli vähentää kaupungeista ja niiden valuma-alueilta eri lähteistä sisävesistöihin ja Itämereen tulevaa kiintoaineen ja rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, kuormitusta. Lisäksi tavoitteena oli tehostaa ravinteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä kaupunkien prosesseissa sekä tavoitella ravinneneutraalisuutta.

Toimenpiteet sisälsivät jätevedet, hajakuormituksen, hulevedet ja pienvesien tilan parantamisen, maatalouden ja viheralueiden ylläpidon, liikenteen ja ravinteiden poiston.

Turussa jätevesien käsittelyä parannettiin merkittävästi useilla toimenpiteillä. Esimerkiksi seudullisen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia kasvatettiin uudella poistoputkella ja uv-hygienisointilaitoksella, joka puhdistaa jätevedet niin hyvin, että ne täyttävät uimavesien laatuvaatimukset. Lisäksi kaupungin ulkoilusaarien jätevesijärjestelmät peruskorjattiin tai rakennettiin kokonaan uusiksi. Saaronniemeen rakennettiin matkailuautojen septiasema, joka helpottaa matkailijoiden jätevesien käsittelyä. Kantakaupungin alueella vanhaa sekaviemäriverkostoa muutettiin 8 km erillisviemäröinniksi, eli hulevedet ja jätevedet eriytettiin kulkemaan omissa linjoissaan. Tämä erillisviemäröinti helpottaa jätevesien käsittelyä ja vähentää tulvimisesta aiheutuvia ongelmia.

Hajakuormitusta, hulevesiä ja pienvesien tilaa parannettiin monin konkreettisin toimin. Hirvensaloon rakennettiin muun muassa biohiiltä hyödyntävä viivytyspato, Pomponrahkan suoaluetta ennallistettiin, Länsikeskukseen rakennettiin biosuodatusjärjestelmä ja Kuninkojan kaupunkipuroa kunnostettiin. Jaaninojan valuma-alueelle asennettiin 60 hulevesisuodatinta, joiden käyttöä ja toimintaa seurataan. Lisäksi hallinnollisella tasolla tehtiin paljon, kuten Turun yleiskaavaan 2029 lisätty kestävä vesienhallintakartta ja rakennusjärjestykseen lisätty (2021) siniviherkerroin, joita ei tiettävästi ole käytössä vielä muissa kaupungeissa tai kunnissa.

Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi Turussa otettiin esimerkiksi käyttöön laajassa asiantuntijayhteistyössä rakennettu ja päivitetty maan kasvukuntosopimus kaupungin peltojen vuokrasopimusten lisäosana, viheralueiden ylläpidossa lisättiin biohiilen käyttöä kaupungin istutusten kasvualustoissa sekä tukittiin Satavan metsäoja ja toteutettiin sinne puuainesta sisältävä laskeutusallas. Lisäksi tutkimushankkeessa laadittiin viljelijöille käytännön opas rakennekalkituksen toteutukseen erilaisilla savimailla.

Ravinteiden vähentämiseksi Turun kaupungin ruokapalveluiden palvelutuottaja sitoutui tarjoamaan viiden viikon ruokalistalla lähikalasta valmistettua tuotetta, mikä tarkoittaa noin 3000 kg kulutusta kerralla. Lisäksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) haastaa vuosittain kaikki Suomen koulut ja päiväkodit mukaan syömään Itämeripäivänä lähikalaa.

Hyvinvoiva meriluonto

Tavoitteena oli alentaa haitallisten aineiden pitoisuuksia, roskaantumista ja melua ympäristössä. Toimenpiteet pyrkivät kohti meriympäristön hyvää ekologista tilaa. Aallossa keskityttiin myös meren hyötykäytön kestävyyteen ja tarkasteltiin meriluontoa kokonaisuutena, ottaen huomioon eliöstön ja elottoman luonnon.

Roskaantumisen vähentämiseksi muun muassa Veritas-stadionin tekonurmikentän kumirouhe vaihdettiin saneerauksen yhteydessä bioflex-materiaaliin, Illoistenjärvelle toteutettiin lumitiloja, ja kaupungin tavara- ja palveluhankinnoissa toteutettiin ja otettiin käyttöön kemikaaliviisaan hankkijan opas. Lisäksi Turku on ollut mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaikkina kampanjavuosina.

Haitallisten aineiden vähentämiseksi Turku muun muassa luopui ruoppausmassojen meriläjityksestä vuonna 2019, paransi yhteistyökäytäntöjä puhdistamojen, teollisuuden ja ympäristöviranomaisten välillä sekä rajoitti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjunnassa on kielletty uusissa alueurakkasopimuksissa.

Turku aloitti myös vedenalaisen melutilanteen selvittämisen osarahoittamassaan EU-hankkeessa Biodiversea LIFE IP, joka jatkuu vuoteen 2029 asti.

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne

Tavoitteena oli edistää vastuullista veneilyä ja reittiliikennettä ehkäisemällä päästöjä ilmaan, veteen ja maahan, sekä varmistamalla riittävä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen torjuntatoimiin. Toimenpiteissä edistettiin myös kestävien käytäntöjen tukeminen, sekä kaupunkien oman vesireittiliikenteen kehittäminen, saariston saavutettavuuden parantaminen ja vesiliikenteen turvallisuuden lisääminen.

Turun satamassa otettiin käyttöön ympäristöperusteiset satamamaksut ja kehitettiin toimintaa kohti hiilineutraaliutta, Aurajokeen rakennettiin vuonna 2023 septitankkien tyhjennysasema isoille laivoille, ja kaupungin ulkoilusaarille asennettiin huviveneilijöille soveltuvat septitankkien tyhjennysasemat.

Öljyntorjuntavalmiutta parannettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen hankkimilla pikapuomeilla ja pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjuntaohjelmalla vuosille 2022–2024.

Vapaa-ajan veneilyn vastuullisuutta edistettiin muun muassa Itämerihaasteen vuosittain lähettämällä kesäkirjeellä venekerhoille ja pursiseuroille, joka sisältää ajankohtaista tietoa ja toimintaohjeita. Vuonna 2020 järjestettiin kampanja, jossa nostettiin esille kestävyysnäkökohtiin panostavia pursiseuroja ja venekerhoja, erityisesti veneenpohjien myrkkymaalien osalta.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö

Tavoitteena oli sovittaa yhteen vesialueiden eri toimintoja ja huomioida luontoarvot toiminnan suunnittelussa.

Toimenpiteet sisälsivät meriluonnon ennallistamisen, alueiden käytön suunnittelun ja karttapohjaiset työkalut sekä luontoselvitykset ja luonnon tilan. Näitä edistettiin muun muassa kirjaamalla kaupungin ensimmäiseen luonnonmonimuotoisuusohjelmaan vedenalaisen luonnon kartoittaminen ja lisäämällä virkistys- ja luontoarvoja sataman aluetta koskevaan asemakaavamuutokseen. Vuonna 2022 kartoitettiin kolmen kaupungin alueella olevan merenlahden vesikasvillisuus ja osallistavan budjetoinnin toimena kunnostettiin Koroisten alin koski Vähäjoessa. Kuninkojan kaupunkipuron ekologista tilaa seurattiin ja pienvesien kuormitusta vähennettiin useiden hankkeiden kautta. Lisäksi suunnittelu- ja rakennusvalvontaan lisättiin yksi henkilöresurssi ja Forum Marinumilla toteutettiin laajalla yhteistyöllä näyttely “40 000+ Koe maailman suurin saaristo kosketusetäisyydeltä”.

Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus

Tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta Itämeren tilasta, sen luonnosta ja ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa mereen.

Toimenpiteet sisälsivät verkostoitumisen ja viestinnän, yritysyhteistyön, tietoisuuden lisäämisen ja ympäristökasvatuksen, kaupunkien sisäiset prosessit, palvelut ja osallistamisen sekä kansainvälisen yhteistyön. Verkostoitumis- ja viestintätyötä tehtiin koko kauden ajan järjestämällä ajankohtaisia webinaareja, seminaareja ja tapaamisia eri teemoista. Lisäksi toteutettiin useita hankkeita yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysyhteistyötä parannettiin nopeiden kokeilujen, Åpitch-yrittäjätapaamisten ja hackathontyylisten kilpailujen avulla. Tietoisuutta ja ympäristökasvatusta lisättiin erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla, kuten roskasiivoustalkoilla, vuosittaisilla Itämeripäivillä ja Pax Navis -merirauhanjulistuksen kokeilulla.

Turun kaupungin sisäisiä prosesseja ja palveluita kehitettiin muun muassa koulutuksilla, jotka käsittelivät vesiensuojelua ja haitallisia aineita. Asukkaiden osallistamisessa hyödynnettiin muun muassa kaupungin Kerro kantasi -palvelua. Kansainvälisessä yhteistyössä toteutettiin hankkeita, järjestettiin työpajoja EU Itämeristrategian vuosittaisessa konferenssissa ja YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa, sekä osallistuttiin kansainvälisiin verkostoihin ja tilaisuuksiin puheenvuoroin.

Kauden aikana toteutetuista toimista osa oli kertaluontoisia, mutta suurin osa jää pysyväksi osaksi kaupunkien toimintaa. Toimenpideohjelman toteuttaminen vaati laajaa yhteistyötä kaikkien ohjelmaan kirjattujen vastuutahojen kesken.

Turun kaupungin Itämerityö jatkuu

Nyt käynnissä on neljäs Helsingin ja Turun kaupungin yhteinen viisivuotinen toimenpidekausi vuosille 2024–2028, joka sisältää konkreettisia askelia kaupungin oman vesistökuorman vähentämiseksi. Turussa toimenpideohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 27.11.2023 (8101–2023). Ohjelmassa olevat kuusi tavoitetta kattavat Itämeren tilaan eniten vaikuttavat uhat ja keskeiset ratkaisut. Tavoitteet ovat meren kestävän käytön edistäminen, roskaantumisen estäminen, haitallisten aineiden vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen, rehevöitymisen hillitseminen ja yhteistyön ja osallisuuden lisääminen.

Liite 1Itämerihaasteen toimenpidekauden 2019–2023 loppuraportti

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi loppuraportin Itämerihaasteen toimikaudesta 2019–2023.