Esityslistat/pöytäkirjat

Turun kaupunki on valmistelut poliittisen ja virkaorganisaation rakennetta tulevalle valtuustokaudelle. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan linjauspäätöstä rakenteista, joiden perusteella hallintosääntö voidaan laatia. Linjaukset ottavat kantaa toimielinrakenteeseen, toimintatapakuvaukseen, ohjelma-asiakirjakokonaisuuteen ja virkaorganisaatioon. Pääperiaatteena on vahvistaa yhteisvaikuttavaa ihmis- ja asiakaskeskeistä johtamista sekä parantaa poliittisen johtamisen työkaluja ja vahvistaa strategista toimeenpanokykyä.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja integraatiojohtaja Minna Sartes 3.12.2024:

Taustaa

Uuden Turun muutosprosessi aloitettiin kaupunginhallituksen 8.10.2018 § 378 päätöksellä käynnistää kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän tarkastelu. Arviointiraportti oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä 14.10.2019 § 151, ja siinä asetetiin tavoitteeksi kyky vastata kaupungin asiakkaiden ja yritysten tarpeisiin aiempaa paremmin sekä mahdollistaa asiakkaiden palveluiden johtaminen tuotannosta riippumatta järjestämisvastuun näkökulmasta ja asukas- ja asiakaslähtöisyyttä korostaen.

Turun kaupunki siirtyi pormestarimalliin valtuustokauden 2021-2025 alkaessa. Päätös Uusi Turku -projektin asettamisesta tehtiin kaupunginhallituksessa 23.6.2022 § 320, jolloin myös vahvistettiin puheenjohtajatoimikunnan rooli ohjauksessa poliittisen päätöksenteon osalta. Muutosvalmiutta vahvistamaan ja muutoksen tavoitteita kirkastamaan järjestettiin kaupungin ylimmälle johdolle laaja HAUS:in järjestämä koulutuskokonaisuus ihmis- ja yrityskeskeisestä johtamisesta vuonna 2022.

Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen muodostumisen myötä jäljelle jäänyt kaupungin poliittinen- ja virkaorganisaatio päätettiin pitää rakenteeltaan valtuustokauden alussa päätetyn kaltaisena tavoitteena valmistella tarvittavat muutokset seuraavalle valtuustokaudelle.

Uuden Turun muutokselle asetettiin kolme keskeistä tavoitetta

•Vahvistaa ihmiskeskeistä ja asiakaslähtöistä johtamis- ja toimintatapaa Turun kaupungissa:

àUuden organisaation tulisi kyetä tunnistamaan ja ennakoimaan erilaisten ilmiöiden vaikutusta Turkuun ja turkulaisten arkeen aikaisempaa paremmin.

•Parantaa poliittisen johtamisen työkaluja ja vahvistaa strategista toimeenpanokykyä:

àVähemmän strategisia tavoitteita – kaupunkistrategian ja Pormestari- ohjelman yhdistäminen.

àTarkoituksenmukainen määrä lauta- ja toimikuntia sekä niiden kanssa riittävän yhteensopiva virkamiesorganisaatiorakenne (esim. lasten ja nuorten lautakunta ja palvelukokonaisuus).

•Siirtyminen siilomaisesta toimintamallista enemmän yhteisvaikuttavaan suuntaan:

àKompleksisten ilmiöiden yhdessä analysointi ja resursointi - yhteisvaikuttava johtaminen ja vuosisuunnittelu.

Muutosta on valmisteltu kansliapäällikön johdolla ja käsitelty säännöllisesti pormestarin johtamassa kaupungin johtoryhmässä, kaupungin virkajohtoryhmissä, yhteistyötoimikunnassa 21.6.2022 § 53, 21.3.2023 § 15 ja 26.11.2024 § 91. Puheenjohtajatoimikunta on käsitellyt ja ottanut kantaa mallin valmisteluun kaikissa olennaisissa vaiheissa.

Uuden Turun toimintamallin päätöksenteko tapahtuu kaksivaiheisesti niin, että kaupunginvaltuuston joulukuun 2024 kokouksessa tehdään linjauspäätös sekä poliittisen että virkajohdon rakenteesta ja linjauspäätöksen mukaisesti laadittava hallintosääntö tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi tammikuussa 2025.

Toimielinrakenne

Toimielinrakenteeksi ehdotetaan lakisääteisten tai sopimuksiin perustuvien kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan sekä Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja työllisyysaluelautakunnan lisäksi kulttuurilautakuntaa, liikuntalautakuntaa, lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaa, ruotsinkielistä lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaa, kaupunkiympäristölautakuntaa sekä rakennus- ja lupalautakuntaa. Lisäksi kaupunginhallituksen jaostoiksi ehdotetaan konsernijaostoa ja tilat ja rakennuttaminen -jaostoa.

Tavoitteena on, että luottamushenkilöiden lukumäärä ei kasva. Kaupunginvaltuuston kooksi ehdotetaan 67 jäsentä. Apulaispormestareita ehdotetaan olevan kolme tehtävien vastatessa päälinjoiltaan nykyistä toimintamallia ja lautakuntavastuiden ollessa lasten ja nuorten lautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunnat sekä kaupunkiympäristölautakunta. Apulaispormestarien tehtävät tullaan päälinjoiltaan määrittelemään hallintosäännössä. Muille rakenteessa oleville toimielimille valitaan puheenjohtajat erikseen.

Muiden toimielinten koko ehdotetaan muodostettavan seuraavasti: kaupunginhallitus 13 jäsentä, lasten ja nuorten lautakunta ja kaupunkiympäristölautakunta 13 jäsentä kumpikin, muut lautakunnan yhdeksän jäsentä, jaostot seitsemän jäsentä ja yhteisvaikuttavat johtoryhmät (toimikunnat) viisi poliittisesti valittua jäsentä. Vaikuttajatoimielimissä ehdotetaan vain puheenjohtajaa poliittisesti valittavaksi luottamushenkilöksi, ja muut jäsenet ehdotetaan olevan järjestöjen nimeämiä edustajia.

Uutena elementtinä valmistelua ja päätöksentekoa erityisesti monimutkaisten ilmiöiden osalta lähentävänä rakenteena ehdotetaan perustettavaksi yhteisvaikuttavia johtoryhmiä, joihin kuuluu paitsi poliittisesti nimettyjä jäseniä, myös viranhaltijoita ja asiantuntijoita. Yhteisvaikuttavien johtoryhmien keskeisenä tehtävänä on luoda yhteistä tilannekuvaa ja käsitystä johtoryhmän vastuulla olevista asiakokonaisuuksista. Johtoryhmät valmistelevat ja ottavat kantaa laajakantoisiin asioihin, joita valmistellaan päätöksentekoon ja huolehtivat yhteisvaikuttavasta asioiden johtamisesta.

Yhteisvaikuttavat johtoryhmät seuraavat poliittisesti määriteltyjen pormestariohjelman painopisteiden toteutumista sekä vastaavat niille määrättyjen strategisten ohjelmien seurannasta ja arvioinnista sekä seuraavat niiden toimeenpanoa. Yhteisvaikuttavan johtamisen johtoryhmien teemat päätetään pormestariohjelmassa kuitenkin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja hyvinvointialueyhteistyö ovat yhdessä johtoryhmässä.

Yhteisvaikuttavat johtoryhmät asetetaan kuntalain tarkoittamiksi toimikunniksi siten, että niiden toimikausi on 2 vuotta. Asettaminen toimikunnaksi tehdään, jotta niille voidaan tarvittaessa delegoida toimivaltaa esim. avustusasioissa. Asettamisen yhteydessä johtoryhmiin nimetään 5 päättäjäjäsentä. Toimikuntien päätösvaltaiset jäsenet ovat luottamushenkilöitä. Muut johtoryhmän jäsenet ovat kaupungin virkajohdosta siten, että kokoonpano muodostuu laaja-alaiseksi ja poikkihallinnolliseksi.

Arviointi yhteisvaikuttavien johtoryhmien toimivuudesta ja päätös jatkosta tehdään valtuustokauden puolivälissä vuonna 2027.

Toimintatapakuvaus

Hallintosäännössä kuvataan poliittinen ja virkajohdon rakenne ja toimivalta. Lisäksi laaditaan Turun kaupungin toimintatapakuvaus, jossa kuvataan toimintatapoja yhteisvaikuttavuuden, vuosisuunnittelun ja muiden toimintamallien osalta niiltä osin kuin ne eivät tule kuvatuiksi hallintosäännössä. Osana toimintatapakuvausta sen yhtenä osana kuvataan poliittisen järjestelmän toiminta ja eri foorumien roolit niiltä osin kuin ne eivät ole osa hallintosääntöä.

Poliittisessa toimintatapakuvauksessa kuvattavia asioita ovat ainakin kaupunginvaltuuston seminaarien, infojen ja kyselytuntien tarkoitukset, puheenjohtajatoimikunnan tehtävät ja rooli, kaupunginhallituksen seminaarien ja aamukoulujen tarkoitus, pormestariston tehtävät ja toimintatapa, lautakuntien toimintatavat, yhteisvaikuttavien johtoryhmien tehtävät, päätöksenteosta tiedottaminen sekä toimielinten päätöksenteossa noudatettavat periaatteet. Lista kuvattavista asioista tarkentuu prosessin myötä.

Ohjausasiakirjakokonaisuus

Turun kaupungin monialaista toimintaa ohjaa vuosien varrella rakentunut kokonaisuus ohjausasiakirjoja. Kaupunkistrategia antaa suunnan tulevaisuuteen ja pormestariohjelma konkretisoi tekemisen päätavoitteet valtuustokaudelle. Pormestariohjelman tavoitteet konkretisoidaan palvelukokonaisuuksien vuosittaiseksi tekemiseksi toimintasuunnitelmissa, joissa määritellään myös tekemiseen käytössä olevat resurssit.

Valtuustossa päätettävien kaupunkistrategian, pormestariohjelman ja toimintasuunnitelmien lisäksi on olemassa suuri määrä eri tasoisia ohjausasiakirjoja, joista osa ohjaa laajempia palvelualueet ja -kokonaisuuden ylittäviä (esim. SUMP kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma) ilmiöitä ja osalla on tarkemmin rajattu ohjauksen kohde (esim. hulevesiohjelma). Ohjausasiakirjojen kokonaisuuden hahmottaminen ja johtaminen on nykyisellään vaikeaa. Ohjausasiakirjakokonaisuutta ja ohjaushierarkiaa tullaan parantamaan perustetun strategiatoiminnon johdolla. Tärkeää on pystyä hahmottamaan ohjausasiakirjojen riippuvuus toisistaan ja täten välttämään ristiriitaisia vaikutuksia. Myös uudistettavien ja uusien ohjausasiakirjojen tarpeellisuuden arvioinnin prosessi kuvataan tavoitteena tehdä vähemmän ja yksinkertaisempia sekä vaikutukseltaan parempia asiakirjoja ottaen huomioon ohjaavuuden tason, eli onko kyseessä strategisen, taktisen vai operatiivisen tason ohjaus, ja onko tavoitteena yhteisvaikuttavuus vai kohdennettava vaikutus. Ohjaavuuden ja yhteisvaikuttavuuden taso määrittelee jatkossa osaltaan myös päätöksenteon tason.

Virkaorganisaatio

Virkaorganisaation ehdotetaan koostuvan seitsemästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat Konsernihallinto, Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, Rakentaminen ja tilat -palvelukokonaisuus, Kulttuurin palvelukokonaisuus, Liikunnan palvelukokonaisuus ja Elinvoiman ja työllisyyden palvelukokonaisuus.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	400	09.12.2024	4