Kaupunkiympäristö, liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen ja logistiikka-asiantuntija Pirkka Pajumäki 3.12.2024:

​Taustaa

​Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja sen jälkeen ilmastopositiivinen eli ilmakehää viilentävä. Hiilineutraalisuuden välitavoitteet on tähän asti saavutettu muiden sektoreiden toimenpiteillä, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös liikenteen päästöjen vähentämistä. Kaupunki on tehnyt viime vuosina useita liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä ohjelmia, linjauksia ja strategioita, mutta mm. kulkumuotojakauman ja tieliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen osalta tulokset ovat olleet vielä vähäisiä. Sen vuoksi Turun ilmastosuunnitelman päivityksessä (kv 16.5.2022 § 103) päätettiin, että yhtenä toimenpiteenä tulee laatia sekä henkilö- että tavaraliikennettä koskevat suunnitelmat, jotka osaltaan toteuttavat ilmastosuunnitelman tavoitetta hiilineutraaliudesta.

Kestävän liikkumisen kehittämistä edellyttää myös kaupungin kasvu. Turun kaupunki kasvaa nopeammin kuin koskaan, mikä tulee aiheuttamaan haasteita jatkossa liikenteelle ja liikkumiselle, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä. Henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus Turun sisäisistä matkoista on uusimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan 42 % ja jos se pysyy ennallaan, liikenteen sujuvuus on vaarassa heiketä. Ongelmia voi tulla myös ruuhkista, melusta, liikenneonnettomuuksista ja lähipäästöistä. Kestävinä kulkutapoina pidetään jalankulkua (osuus Turun sisäistä matkoista 35 %), pyöräliikennettä (11 %) ja joukkoliikennettä (9 %). Kuluvan vuosituhannen aikana kestävien kulkutapojen osuus Turun sisäistä matkoista on ollut laskusuunnassa.

Merkittävä keino liikenteen haittojen ehkäisemiseksi on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Esimerkiksi pormestariohjelman, päivitetyn MAL-sopimuksen ja SUMP-suunnitelman toimenpiteenä on keskittää vähintään 85 % maankäytöstä tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Toimenpide kuvastaa kaupungin roolia kestävän liikkumisen alustana, sillä kestävä kulkutapa on todennäköisempi valinta, kun palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä ja helposti saatavilla. Tiivistyvän kaupunkirakenteen lisäksi turvallinen, terveellinen ja sujuva liikkuminen edellyttää muitakin toimenpiteitä.

Kestävän liikkumisen edistäminen tehostaa kaupunkitilan käyttöä, vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä luo viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Kestävä liikkuminen on tasavertaista ja terveyttä edistävää sekä parantaa liikenteen turvallisuutta ja myös turvallisuudentunnetta. Koska kaupunkien haasteet ovat yhtenevät, Euroopan komissio on laatinut EU-jäsenmaiden kaupungeille kestävän kaupunkiliikkumisen toimintamallin (SUMP). TEN-T on Euroopan laajuinen liikenneverkko, jonka tavoitteena on edistää ihmisten ja tavaroiden saumatonta liikkumista. Turku on TEN-T-asetuksessa määritelty kaupunkisolmukohta, jonka tulee toteuttaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä. Asetuksen vaatimus koskee Turun kaupunkiseutua ja siksi Turun SUMP täydentää seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (ns. seutu-SUMP) ja antaa sille syötteitä. Turun SUMP-suunnitelman laadinta on pääpiirteissään noudattanut EU:n toimintamallia, vaikka keskeisin tavoite on ollut koota yhteen kaikki aiemmat liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät päätökset ja linjaukset, joita on yhteensä yli 500. Lisäksi SUMP-suunnitelmassa on huomioitu valmisteilla olevat Turun kaupungin sähkölatauksen yleissuunnitelma ja Turun pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma sekä Varsinais-Suomen liiton jo aiemmin laatimat ja koko seutua koskevat liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma ja joukkoliikenteen solmukohtavisio.

Aiempien päätösten osalta haasteena on ollut se, että toimenpidekokonaisuuden kokonaisjohtaminen ja seuranta on ollut vaikeata ja eri ohjelmien toimenpiteitä ei ole priorisoitu keskenään ja osa toimenpiteistä oli päällekkäisiä. Lisäksi joltain toimenpiteiltä puuttui koordinointi, vastuutaho, aikataulu ja mittarit.

Suunnittelun vaiheet, niihin liittyvät päätökset ja vuorovaikutus

Turun kaupunginhallitus päätti 20.3.2023 § 102 kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman alustavista tavoitteista ja toimintamallista. Päätöksen mukaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) tehtävänä oli koota kaikki kestävään liikkumiseen liittyvät päätökset ja linjaukset yhteen, varmistaa, että ne eivät ole ristiriidassa keskenään, selkeyttää tavoitteet sekä tehdä ne mitattaviksi ja resursoiduiksi toimenpiteiksi. Työ tuli laatia laajalla sidosryhmäyhteistyöllä parhaan kokonaisnäkemyksen aikaansaamiseksi ja työn tuloksena tuli olla konkreettinen toimenpideohjelma vuosille 2024–2029 vaikutusarvioineen ja mittareineen. SUMP-suunnitelma tulisi päivittää säännöllisin väliajoin.

Vastaavasti Turun kaupunginhallitus päätti 7.5.2024 § 158 kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (SULP) laatimisesta. Päätöksen mukaan kaupunkilogistiikan suunnitelman tarkoituksena oli koota kaikki kestävään kaupunkilogistiikkaan liittyvät keskeiset kehittämistarpeet, linjaukset ja päätökset yhteen sekä varmistaa, etteivät ne ole keskenään ristiriidassa. Lisäksi suunnitelman tavoitteena oli tuoda tavoitteet selkeästi esiin ja tehdä niistä mitattavia ja resursoituja toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan tuloksia. Myös kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma tuli laatia laajalla sidosryhmäyhteistyöllä, jotta saataisiin toimenpideohjelma mittareineen ja vaikutusarvioineen vuosille 2024–2029. SULP-suunnitelma tulisi päivittää säännöllisin väliajoin.

Kestävän kaupunkiliikkumisen ja -logistiikan suunnitelmat valmisteltiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lisäksi työssä hyödynnettiin aiemmin Turussa toteutetuista kyselyistä ja vuorovaikutustilaisuuksista kertyneitä aineistoja. Keväällä 2024 tehtiin laaja verkkokysely, johon vastasi yli 1000 kaupunkilaista sekä kymmeniä yrittäjiä ja päättäjiä. Vastauksia hyödynnettiin toimenpiteiden määrittelyssä ja priorisoinnissa. Lisäksi noin 20 yrittäjää osallistui työpajaan, jossa käsiteltiin kestävää liikkumista, kaupunkilogistiikkaa sekä keskustan liikennettä. Kaupungin palvelukokonaisuuksien työntekijöille järjestettiin työpaja, jossa työstettiin ja tunnistettiin toimenpiteiden tärkeysjärjestystä ja toteutusedellytyksiä sekä ideoitiin puuttuvia toimenpiteitä. Osallistujia työpajassa oli noin 40.

Turun kaupunginhallitus päätti 7.10.2024 § 317 kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) ja kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (SULP) lähettämisestä lausunnoille. Lausuntoja pyydettiin kaupunginhallituksen hyväksymiltä tahoilta.

Saatu palaute ja suunnitelmiin tehdyt muutokset

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaan tuli 31 lausuntoa ja kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaan 12 lausuntoa. Lausunnoista tehdyt yhteenvedot on esitetty oheismateriaalina.

Lausunnot ovat pääasiassa myönteisiä, suunnitelman tavoitteet on todettu kannatettaviksi ja toimenpiteet monipuolisiksi. Kokonaisuutena suunnitelma on todettu onnistuneeksi, joskin pituuden vuoksi hieman raskaslukuiseksi. Kritiikkiä tuli eniten yksityisautoilun huomioimisesta ja sidosryhmien osallistamisesta suunnitelman tekoprosessin aikana. Eri lausunnon antajat toivoivat oman ryhmänsä edustajaa tulevaisuudessa mukaan mahdolliseen suunnitelman seurannan ohjausryhmään.

Teemoittain kannanotoissa ja lausunnoissa otettiin eniten kantaa:

• Keskustan alueen elinvoimaisuuteen
• Pyöräilyn ja jalankulun väylien kehittämisen tärkeyteen
• Joukkoliikenteen palvelutasoihin, aikatauluihin ja runkolinjastoon
• Joukkoliikenteen verkostoihin koko Turun seudulla
• Sähköpotkulautojen sääntelyyn
• Seudullisen liikennejärjestelmän huomioimiseen
• Liikenneturvallisuuden merkitykseen suunnittelussa
• Kävelyn ja polkupyöräilyn väylien kuntoon ja talvikunnossapitoon
• Ajoneuvoliikenteen rajoituksiin ja läpiajon kieltämiseen keskustassa

Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa koskevissa lausunnoissa nousivat teemoina esille seuraavat asiat:

• Tavoitteet kaupunki- ja katutilan tehokkaan käytön kehittämiseksi ovat oikean suuntaisia ja merkittäviä kestävän kaupunkilogistiikan edistämiseksi.
• Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja liikenneturvallisuuden kokonaisvaltainen parantaminen.
• Jakeluliikenteen haasteet ja niiden ratkaiseminen.
• Suoraa kritiikkiä suunnitelmasta ei lausunnoissa esitetty. Suunnitelmalta toivottiin kuitenkin konkreettisempia esityksiä seudulliseen logistiikan koordinointiin.

Saadun palautteen pohjalta on tehty vähäisiä muutoksia itse suunnitelmaan, kuten virheiden korjauksia, lähdetietojen lisäyksiä ja eri sidosryhmien merkityksen korostamista. Suunnitelmaan ei suoraan kohdistuneiden asioiden kohdalta saatu palaute on saatettu kaupunkiorganisaatiossa oikeaan osoitteeseen huomioitavaksi. Esimerkkinä tällaisesta on Föliin kohdistunut palaute aikatauluista tai joukkoliikenteen palvelutasosta. Suurin kritiikki, yksityisautoilun huomioimisesta, kohdistui suunnitelman toimenpideaihioihin, joiden edistämistä on suunnitelman toteuttamisvaiheen aikana esitetty vakavasti harkittavaksi vasta, jos ensimmäisen vaiheen toimenpiteet eivät riitä suunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Kritiikki ja lausunnot otetaan huomioon, mikäli toimenpideaihioita joudutaan suunnitelman toteutusvaiheen aikana harkitsemaan.

Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa on täsmennetty saatujen lausuntojen pohjalta. Täsmennykset liittyvät lausunnoissa ja palautteissa esiin nousseisiin huomioihin suunnitelman yhteydestä kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman kanssa, tulevaisuuden logistiikan muotojen huomioimiseen sekä suunnitelman päivittämiseen tarvittavilta osin vuoden 2025 aikana.

Yhteenvetona todettakoon, että suunnitelmiin tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä suunnitelmia ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) ja sen vaikutusarvioinnin keskeinen sisältö

Turun kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman visio vuoteen 2030 on, että ”Turun liikenneympäristö ja palveluverkko houkuttelevat kaikkia liikkumaan turvallisesti, terveellisesti ja kestävästi”. Vision tueksi suunnitelmassa esitellään tavoitteet, jotka ovat turvallinen, terveellinen, tasa-arvoinen ja hiilineutraali Turku.

Toimenpideohjelma sisältää neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka ovat

A. Kaupunki kestävän liikkumisen alustana,

B. Kaupunki- ja katutilan käyttö,

C. Matkaketjut ja liikkumishubit, ja

D. Käyttäjälähtöiset palvelut.

Toimenpidekokonaisuudet sisältävät yhteensä 22 toimenpidettä, jotka sisältävät yhteensä 66 tarkemmin määriteltyä toimea. Kustakin toimenpiteestä on esitetty toimenpidekortti, jossa on esitetty toimenpiteen kuvaus, sitä toteuttavat toimet ja niiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa SUMP-suunnitelman tavoitteisiin. Vaikuttavuutta on lisäksi arvioitu kuvaamalla, miten vastaava toimenpide on vaikuttanut muissa Turun kaltaisissa kaupungeissa ja miten moni asukas ja työpaikka on toimenpiteen vaikutusalueella.

SUMP-suunnitelmassa esitetyt toimet on priorisoitu konsulttina toimineen Ramboll Finland Oy:n tekemän laatuarvion, kaupungin asiantuntijoille pidetyn työpajan sekä asukkaille, yrityksille ja päättäjille tehdyn verkkokyselyn perusteella. Priorisoiduille toimille on myös esitetty vastuutahot ja arvio kustannustasosta sekä mahdolliset ulkoiset rahoituslähteet osana SUMP-suunnitelmaa.

Suunnitelmassa on nostettu esiin 11 kärkitoimea niiden vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden perusteella. Toimenpiteet ja toimet ovat laajuudeltaan suuria ja osittain rinnakkaisia, minkä vuoksi niitä tulee monin osin edistää kuitenkin yhtäaikaisesti.

• ​Toteutetaan jatkuvat, korkeatasoiset ja jalankulusta erotellut pyöräliikenteen pääväylät käytetyimmille yhteyksille (B2/26)
• Korjataan pyöräliikenteen yhteyksiltä merkittävimmät katkokset, kiertoyhteydet tai liikenteellisesti epäselvät kohdat erityisesti keskustan alueella (B2/27)
• Jaetaan keskustan ja aluekeskusten katutilaa hierarkiaan perustuen siten, että kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne saavat nykyistä selvästi enemmän tilaa (B1/23)
• Määritetään liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä edistävät toimenpiteet eri katutyypeille, mm. ylityspaikkojen turvallisuuden tai valaistuksen osalta (B1/25)
• Kävelyn ja pyöräliikenteen väylien puutteet kuten epätasaisuudet ja kuopat kartoitetaan ja korjataan (B5/38)
• Uudesta maankäytöstä 85 % sijoitetaan siten, että se ei heikennä liikenteen kestävyyttä tai turvallisuutta nykytilanteeseen verrattuna (A2/6)
• Lisätään suojateiden havaittavuutta, esteettömyyttä ja valaistusta käytetyimmissä paikoissa sekä vähennetään kahden tai useamman samansuuntaisen kaistan ylitse menevien, valo-ohjaamattomien suojateiden määrää (B3/32)
• Tehostetaan jalankulun ja pyöräilyn kunnossapitoa käytetyimmillä reiteillä mm. määrittämällä soveltuvimmat hoitomenetelmät eri reiteille ja ottamalla käyttöön reittikohtaisen hoidon (B5/39)
• Jalkakäytävien, puistoväylien ja aukioiden houkuttelevuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä edistetään (B3/29)
• Lisätään polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintiä joukkoliikenteen tärkeimmillä pysäkeillä ja asemilla. Autojen liityntäpysäköinnin sijoittamisessa huomioidaan käytettävissä oleva tila (C3/51)
• Kannustetaan koulumatkojen kulkemiseen jalan tai pyörällä viestimällä vanhemmille ja kampanjoilla tai tempauksilla (D3/63).

Osa edellä kuvatuista kärkitoimista on sellaisia, että niiden toteuttamisesta tulee tehdä erilliset päätökset (esim. katu- ja liikennesuunnitelmat, keskustan liikennesuunnitelma ja kunnossapidon laadun parantamiset) ja osasta voidaan päättää vuosittain talousarvion yhteydessä, mikäli ne eivät vaadi erillisiä toteuttamispäätöksiä.

Suunnitelman toteutuksen seurannassa hyödynnetään kolmea päämittaria ja EU:n valmistelemia TEN-T-asetukseen liittyviä SUMI (Sustainable Urban Mobility Indicators) -indikaattoreita, joita myös Turun kaupunkiseudun tulee seurata ja raportoida vuodesta 2026 alkaen. Seurantaa aiotaan tehdä yhteistyössä seudullisen liikennejärjestelmätyön (ns. seutu-SUMP) kanssa.

Suunnitelman toteutumista seurataan kolmella päämittarilla:

1. Kestävien kulkutapojen osuus Turun sisäisillä matkoilla noussut 66 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä

2. Tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitettu vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä

3. Vakavien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähentynyt 50 % vuosien 2017–2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

SUMP-suunnitelman päivittäminen ja jatkoselvitystarpeet

​Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma on tarkoitus päivittää aina valtuustokausittain.

​Tieliikenteen suhteellinen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut uusimman ilmastoraportin perusteella (32 %, Turun ilmastoraportti 2023) eikä kulkutapajakauma ole muuttunut kestävämpään suuntaan mm. keskusta-alueen alennetuista nopeusrajoituksista, osittain toteutetusta pysäköintimaksu-uudistuksesta, uusista pyöräväylistä tai Fölin kasvaneista matkustajamääristä huolimatta. Tämän vuoksi SUMP-suunnitelmassa on esitetty jatkotyöhön myös uusia toimenpiteitä, joita esitetään selvitettäväksi ennen SUMP-suunnitelman seuraavaa päivitystä vuonna 2028.

Toimenpiteet sisältävät esimerkiksi ruuhkamaksujen käyttöönoton, autoilun läpiajon rajoittamisen ja 30 km/h nopeusrajoituksen taajama-alueilla. Näiden toimenpiteiden toteuttamisesta ei kuitenkaan päätetä tämän SUMP-suunnitelman yhteydessä vaan niistä esitetään tehtäväksi perusteelliset selvitykset vaikutusarvioineen ennen vuotta 2028. Selvitysten valmistumisen jälkeen jokaisen mahdollisen edellä kuvatun toimenpiteen käyttöönottaminen vaatii vielä erillisen päätöksenteon.

Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (SULP) keskeinen sisältö

Kaupunkilogistiikka on olennainen osa kaupunkiliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Päästöjen ja ruuhkien hillinnän lisäksi sujuvasti ja kestävästi toteutetulla logistiikalla on suuri vaikutus keskusta-alueen viihtyisyyteen, liikenneturvallisuuteen sekä kaupungin elinkeinoelämään.

Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (SULP – Sustainable Urban Logistics Plan) tarkoituksena on kerätä yhteen ja nostaa esille kaupungin tavoitteet logistiikan kehittämiseksi ja tehdä niistä selkeästi mitattavia ja resursoituja toimenpiteitä, joilla saavutetaan näkyviä tuloksia. Suunnitelmaa ja toimenpidelistausta laadittaessa sen tavoitteita on selvennetty mm. henkilöhaastatteluilla ja kyselyillä, kansainvälisiin verrokkeihin tutustumalla sekä kirjallisuuskatsauksella. Taustatyön tavoitteena on ollut tunnistaa tarve muutoksille, sekä selvittää parhaat kansainväliset käytänteet. SULP-suunnitelma on osa kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa (SUMP – Sustainable Urban Mobility Plan).

Suunnittelutyössä on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti kaupunkilogistiikan nykytila, erityisesti keskusta-alueella ja kaupunkilogistiikan sidosryhmien haastatteluiden ja kyselyiden kautta esiintuomat epäkohdat. Työssä on lisäksi pyritty varautumaan riittävällä laajuudella logistiikan tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat mm. päivitetyn TEN-T-asetuksen kaupunkisolmukohdille asettamat vaatimukset, hyötyajoneuvojen käyttövoimamurros ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelu ja älykkäät liikenneverkot.

Ensimmäisen toimikauden toimenpiteet on valikoitu siten, että niillä saadaan käynnistettyä suunnitelmallinen työ kestävän kaupunkilogistiikan edistämiseksi Turussa, aloitetaan työ katutilan mahdollisimman tehokkaan ja viihtyisän käytön edistämiseksi logistiikka huomioiden, selvitetään kaupunkilogistiikan ja jakeluliikenteen vaikutuksia viihtyisyyteen ja liikenneturvallisuuteen erityisesti keskusta-alueella ja varaudutaan toimintaympäristön muutosvaihetta elävän logistiikan vaikutuksiin kaupungin kannalta. Osana työtä kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmalle on laadittu neljään erilliseen toimenpidekokonaisuuteen jaettu toimenpideohjelma, jota toteutetaan suunnitelman toimikauden aikana, joka ajoittuu vuosille 2024–2029. Toimenpidekokonaisuudet ovat:

A.​ Kaupunki- ja katutilan tehokkaan käytön kehittäminen

B.​​ Logistiikan digitalisaatio ja informaatiopalvelut

C.​​ Kaupunkilogistiikan sidosryhmät

D.​​ Kaupunkilogistiikan kestävän kehityksen edistäminen

Suunnitelma on laadittu osana EU-rahoitettua SCALE-UP hanketta (1.6.2021- 31.5.2025), jonka toimenpiteiden tulee olla sovittujen tuotosten osalta valmiita vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen rahoittajan vaatimusten vuoksi nyt päätettäväksi on tuotu kevennetty SULP. Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman toimenpideohjelma päivitetään tarvittavilta osin syksyn 2025 aikana.

Hallintosäännön 35 §:n mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on hyväksyä kaupungin ylimmän tason strategiat ja ohjelmat, jollainen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma Turussa on. Tästä syystä sen hyväksymistä esitetään kaupunginvaltuustolle. Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman hyväksyminen on kaupunginhallituksen toimivallassa.

Liite 1Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma SUMP

Liite 2Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma SULP

Oheismateriaali 1Yhteenvedot lausunnoista ja kerro kantasi -kommenteista SUMP

Oheismateriaali 2Yhteenvedot lausunnoista ja kerro kantasi – kommenteista SULP

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

• hyväksyä Turun kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelman (SULP), ja
• että suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä niiltä osin, kun toimenpiteet eivät vaadi erillisiä toteuttamispäätöksiä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

• hyväksyä Turun kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP),
• että suunnitelmaan sisältyvien kärkitoimien (11 kpl) toteuttamisesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä niiltä osin, kun toimet eivät vaadi erillisiä toteuttamispäätöksiä, ja
• että suunnitelmaan sisältyvistä jatkotoimenpiteistä tehdään perusteelliset selvitykset vaikutusarvioineen ennen erillistä päätöksentekoa ja toimenpiteiden mahdollista myöhempää käyttöönottoa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.