Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 21.11.2024:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Jotta suunnitelma olisi valmiina heti vuoden 2025 alusta lähtien, tulee suunnitelma hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja EKP:n rahapolitiikka

Euroalueen inflaatio on hidastunut voimakkaasti. Inflaatio on viime kuukausina ollut alle 3 % (elokuussa 2,2 %), kun se vielä vuoden 2023 alussa oli yli 8 %. Pohjainflaatio (inflaatio pl. energian ja ruoan hinnat) pysyi kuitenkin elokuussa kokonaisinflaatiota nopeampana, 2,8 prosentissa. EKP:n syyskuun ennusteessa inflaation nähdään tasaantuvan 2 prosentin tuntumaan. Ennuste kokonaisinflaatiolle on 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. Pohjainflaation nähdään tasaantuvan hieman tätä hitaammin (2,9 % vuonna 2024, 2,3 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026). Vaikka inflaatio on selvästi hidastunut ja asettunut lähelle EKP:n 2 prosentin keskipitkän ajan tavoitetta, siinä on loppuvuonna voimakkaita heilahteluja energian hintojen vuodentakaisten pohjavaikutusten vuoksi.

EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2024 kokouksessaan laskea politiikkakorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä, kun sitä ennen korkoja oli pidetty ennallaan yhdeksän kuukauden ajan. Neuvosto jatkoi koronlaskuja syyskuun kokouksessaan. Efektiivinen ohjauskorko eli talletuskorko on nyt 3,5 % (kuvio 10). Perusrahoitusoperaatioiden korko laskettiin 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 3,90 prosenttiin, kuten maaliskuussa 2024 oli viestitty.[8] Jo toteutetut ja markkinoiden odottamat tulevat koronlaskut ovat kääntäneet myös keskeisenä viitekorkona toimivan 12 kuukauden euriborin selvään laskuun.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen ja korkoriskin hallinta

Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin.

Lähtökohtaisesti kaupungin vuosittaisesta rahoitustarpeesta osa nostetaan vaihtuvakorkoisena ja osa suoraan pitkään kiinteään viitekorkoon sidottuna, kuitenkin aina riippuen vallitsevasta markkinatilanteesta. Tällä menettelyllä hallitaan myös kaupungin korkoriskiä ja pyritään säilyttämään lainasalkun suojausaste halutulla vaihteluvälillä. Tarvittaessa voidaan solmia uusia koronvaihtosopimuksia tai muokata vanhoja koronvaihtosopimuksia siten, että haluttu suojausaste saavutetaan.

Pitkäaikaiset lainat nostetaan useammassa erässä vuoden aikana, jolloin varainhankinnan hintariski pienenee. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10 – 25 vuoden pituiset lainat (EIB, CEB)
• Kuntarahoituksen vihreä rahoitus 4 -15 vuotta tai normaali taselaina
• Liikepankkien velkakirjalainat

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta tai dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitus päätti 19.12.2022 uuden 190 milj. euroa rahoituslimiitin (Turku Education Infrastructure) avaamisesta Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään kuusi lainaerää. Ensimmäinen 70 milj. euron lainaerä nostettiin syyskuussa 2023 ja toinen lainaerä 60 milj. euroa huhtikuussa 2024. Nostamatta on vielä 60 milj. euroa. Lisäksi kaupunki on nostanut 60 milj. euroa pitkäaikaista lainaa Kuntarahoitukselta marraskuussa 2024 eli vuoden 2024 pitkäaikainen lainanotto on yhteensä 120 milj. euroa.

Pitkäaikainen rahoitus ja lainannostosuunnitelma

Uudelleenrahoitettavat lainat

Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 46,6 milj. euroa vuoden 2025 aikana, mikä joudutaan uudelleenrahoittamaan kokonaisuudessaan osana vuoden 2025 varainhankintaa.

Antolainauksen vaikutus

Antolainasaamisten lisäykset ovat vuonna 2025 yhteensä 70 milj. euroa ja vähennykset 17,7 milj. euroa eli antolainoja myönnetään nettona enintään 52,3 miljoonalla eurolla. Antolainojen toteutuminen riippuu täysin tytäryhtiöiden rahoitustarpeesta ja kyse on varausmäärärahasta. Lisäksi yhtiöillä on oikeus tehdä lainoihin ylimääräisiä lyhennyksiä, mitä ei kyetä etukäteen arvioimaan. Lisäksi kaupunki joutuu rahoittamaan Turun Monitoimitilat ja Turun Taito-kampus Oy:n rahoitustarpeet, koska yhtiöiden rakennushankkeet hoidetaan konsernitiliin liitetyn luottolimiitin kautta. Rahoitettava summa on yhteensä 76,1 milj. euroa.

Kaupungin investointien vaikutus

Vuonna 2025 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 240 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointimenot ovat rahoituslaskelmassa 332 milj. euroa. Investointimenot ovat suurin kaupungin velkaantumiseen vaikuttava tekijä ja niiden toteutuminen on keskeinen velkaantumisnopeuteen vaikuttava tekijä. Kaupunki ottaa uutta pitkäaikaista velkaa emokaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen enintään 265 miljoonaa euroa (brutto) ja 76 milj. euroa lyhytaikaista lainaa.

Yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän noin 120 milj. euron tasolla. Näin ollen korollinen velka (lainakanta) lisääntyisi enintään 274 milj. euroa vuonna 2025.

Tuloslaskelmaan kohdistuva vaikutus

Koska kaupunki investoi ja velkaantuu voimakkaasti lyhyiden euribor korkojen ollessa 3,1 – 2,6 %:n välillä ja pitkien korkojen (10 vuoden kiinteä korko) ollessa 2,5 % tasolla, aiheutuu lainanotosta merkittävästi korkokustannuksia tuloslaskelmaan. Viitekorkojen päälle tulee maksettavaksi vielä kaupungin korkomarginaali, joka vaihtelee lainan maturiteetista ja lyhennysohjelmasta riippuen 0,20 – 0,35 % välillä riippuen maturiteetista ja kilpailutilanteesta. Talousarviossa on vuoden 2025 korkokustannuksiksi arvioitu 24,7 milj. euroa, mikä sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisen rahoituksen korkokulut marginaaleineen ja perustuu 2,7 %:n keskimääräiseen varainhankintahintaan.

Uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa nostetaan kuitenkin aina vain tarpeen mukaan konsernin maksuvalmiuden niin vaatiessa. Tämän vuoksi talousarvioon merkityt lainamäärät ovat luonteeltaan enemmän varausmäärärahoja kuin sitovia talousarviolainoja ja konsernin likviditeettiin vaikuttavat myös koko konsernin ja konsernitilissä mukana olevien yhtiöiden kassatilanne.

Lyhytaikainen rahoitus ja kuntatodistukset

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä vähintään 500 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja.

Lyhytaikaista velanottoa on vuonna 2024 toteutettu aktiivisesti kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Kuntatodistuksia on käytetty lyhytaikaisen likviditeetin ja maksuvalmiuden varmistamiseen koko konsernissa. Kaupungin kassavaranto on vähentynyt merkittävästi vuoden 2024 lopussa huolimatta pitkäaikaisen lainan nostosta (60 milj. euroa) marraskuussa, minkä vuoksi on mahdollista, että kuntatodistuksia joudutaan laskemaan liikkeelle enemmän, mitä vuoden lopun ennuste (40 milj. euroa) on ollut kolmannessa osavuosikatsauksessa.

Konserniyhtiöiden talletukset ovat kaupungille toinen lyhytaikainen rahoituskanava ja talletusten korko on sidottu yhden (1) kuukauden euriboriin, minkä vuoksi korkokustannukset ovat laskussa EKP:n laskiessa ohjauskorkojaan, mikä edelleen laskee lyhyitä viitekorkoja. Konserniyhtiöiden talletukset olivat vuoden 2024 lopussa noin 120 milj. euroa.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2025

Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille. Rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta. Sijoitussuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty yhdessä sijoitustoimikunnan kanssa, on tämän esityksen liitteenä.

Keskeisenä muutoksena kaupungin rahastojen sijoitustoiminnassa on ollut hallittu siirtyminen pois suorista osakesijoituksista kohti kustannustehokkaita ja hajautettuja indeksiosuus tuotteita eli indeksiosuusrahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF-sijoituksia (Exchange traded fund). Käytännössä kaikista suorista osakesijoituksista on jo luovuttu ja tilalle on hankittu kustannustehokkaita, likvidejä ja passiivisia ETF-tuotteita.

Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet ja vaatimus maltillisesta riskitasosta.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2025 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 265 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne ja velkasalkun vallitseva suojausaste huomioiden,
• kaupunki käyttää tarvittaessa voimassa olevia 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia maksuvalmiuden niin vaatiessa, kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan osin pitkäaikaista rahoitusta,
• kaupungin suojausaste pyritään pitämään 70 - 100 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 25 milj. euroa ja
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2025

Liite 1​Sijoitussuunnitelma vuodelle 2025

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

• hyväksyä vuoden 2025 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 265 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne ja velkasalkun vallitseva suojausaste huomioiden,
• että kaupunki käyttää tarvittaessa voimassa olevia 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia maksuvalmiuden niin vaatiessa, kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan osin pitkäaikaista rahoitusta,
• että​ kaupungin suojausaste pyritään pitämään 70 - 100 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan,
• että​ kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 25 milj. euroa ja
• hyväksyä liitteenä 1 olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2025.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.