Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus38125.11.20244

7841-2024 (00 01 02, 10 03 02, 00 04 02)

Paattisten alueen kehitys ja palveluverkko

Tiivistelmä:

Paattisten alueen palveluita, palvelun käyttäjiä ja alueen tulevaisuuden näkymiä on tarkasteltu ja alueella on tunnistettu muutostarpeita. Kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys aiheesta ja ehdotus palveluverkkolinjauksina päätettävistä asioista. Osana päätöksentekoa haetaan linjausta myös Paattisten aluetalon tulevaisuudelle.

Kh § 381

Palveluverkkojohtaja Minna Juselius, kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja tilapalvelujohtaja Leevi Luoto 20.11.2024:

Taustaa

Paattisten alueen palveluverkkoselvitys käynnistettiin loppukeväästä 2023. Taustalla on Paattisten aluetalo, jonka liikunta- ja nuorisotilojen osalta valmisteltiin tiloista luopumista lautakuntiin päätettäväksi alkuvuodesta 2023. Aluetalolle etsittiin vaihtoehtoisia tiloja, mahdollistamaan jatkossakin alueen asukkaiden kokoontumiset, kuntosaliharjoittelun ja lasten- ja nuorten koulupäivän jälkeisen ajanviettopaikan. Ratkaisuja löytyi aluetalon vieressä sijaitsevasta liikekeskuksesta ja koulun tiloista. Suunnitelma sai osakseen laajaa vastustusta ja asia päätettiin ottaa laajempaan tarkasteluun ja saattaa kaupunginhallituksen ratkaistavaksi yksittäisten lautakuntien sijaan.

Paattisten vuonna 1973 valmistuneessa aluetalossa oli käytössä palveluverkkoselvityksen koonnin aikaan nuorisotila, vuokrattava uima-allastila, kuntosali sekä liikunta/ juhlasali. Aluetalon tiloista tyhjillään oli yhteensä noin 43 %.

Aiemmin rakennuksessa toimineiden kirjaston, neuvolan ja kouluterveydenhuollon siirryttyä vuonna 2011 valmistuneen koulun tiloihin, sekä kotihoidon siirryttyä vuonna 2022 läheiseen liikekeskukseen, aluetalon käyttöaste laski. Tyhjillään olevat tilat ja aluetalon heikkenevä kunto käynnistivät keväällä 2023 keskustelun aluetalon tiloista luopumisesta ja toimintojen siirtämisestä korvaaviin tiloihin.

Palveluverkkoselvitys on tarkastellut Paattisten aluetta kokonaisuutena, kartoittanut alueen palveluja, väestöä ja siihen liittyvää ennustetta, mutta myös vaihtoehtoisia ratkaisuja aluetalon tulevaisuuden osalta on käyty läpi.

Aluetalon kunnosta on aikaisemmin teetetty kuntoarvio, jota ei pidetty asukkaiden keskuudessa riittävän kattavana rakennuksen kunnon arvioinnissa. Kuntoarvio on tehty rakenteita rikkomattomilla menetelmillä ja onkin näin ollen suuntaa antava. Palveluverkkoselvityksen aikana päätettiin tilata kattava kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus täydentämään kuntoarviota ja tuomaan lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Kannanotot aluetaloon liittyen

Kevään 2023 jälkeen kaupunki on saanut yhteensä viisi kannanottoa/vetoomusta/kirjelmää Paattisten aluetalon säilyttämisen puolesta. Yhteydenottojen takana ovat Paattisten neuvotteluyhdistys (nykyään kyläyhdistys), Turun vanhusneuvosto, Paattisten eläkeläiset, Paattisten koulun vanhempainyhdistys, Paattisten Martat, MLL Paattisten yhdistys sekä useat muut pohjoisen Turun alueella toimivat yhdistykset ja henkilöt. Kaikki kannanotot on esitetty osana palveluverkkoselvitysmateriaalia. Kannanotoissa Paattisten aluetalosta luopumista vastustetaan, sillä aluetalo koetaan keskeisenä kokoontumis- ja harrastuspaikkana sijaintinsa, isojen tilojen ja esteettömyytensä vuoksi. Aluetalon purkamisen katsotaan heikentävän alueen palveluita merkittävästi. Lisäksi asukkaiden toimesta pormestarille​ luovutettiin keväällä 2023 yli 1000 henkilön allekirjoittama adressi Paattisten aluetalon säilyttämisen puolesta.

Kannanottojen yksi keskeinen viesti on, että kaupungin esittämät aluetalon tiloja korvaavat tilaratkaisut eivät ole riittäviä tai toimintaan täysin soveltuvia. Erityisesti eläkeläisten näkökulmasta liikekeskuksen tila on liian pieni (mm. boccian peluu) ja koulun tilat ovat koulun käytössä klo: 8–16, jolloin eläkeläisten päiväkokoontumiset eivät onnistuisi. Lasten diskojen järjestäjien näkemyksen mukaan toiminta ei onnistu koulun tiloissa. Juhlahuoneistona aluetaloa pidetään erittäin hyvänä. Lisäksi kannanottojen kirjoittajien näkemys on, että Paattisten aluetalolle voitaisiin kohtuullisen pienin investoinnein saada monia hyviä toiminnan vuosia lisää.

Turun kaupungin vanhusneuvosto vetoaa Yhteisöllinen Turku- kärkihankkeen Hyvän mielen osioon, jossa tarkoituksena on vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa kuntalaisten voimavaroja ja mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.

Paattisten alue, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Maaria-Paattisten suuralueella asui vuoden 2023 lopulla yhteensä 9​ 563 henkilöä, joista 2​ 238 asuu Etelä-Paattinen-Ikkala-Tortinmäki -pienalueilla. Pienalueen väestön määrä on laskenut tasaisesti vuosien 2010–2024 aikana, mutta laskun odotetaan kääntyvän pienoiseen nousuun vuosien 2024–2040 aikana. Nousu kohdistuu ikääntyneempään väestöön, erityisesti 85 vuotta ja sitä vanhempien osuus tulee uusimman ennusteen mukaan lisääntymään Paattisten alueella tästä hetkestä, vuoteen 2040. Kouluikäisten lasten määrä näyttää pysyvän lähes ennallaan. Paattisten koulu on mitoitettu 230 oppilaalle (luokat 1-6). Keväällä 2024 koulussa oli oppilaita yhteensä 172.​ Yleisopetuksessa oli 148 oppilasta ja​ 24 oppilasta VALMO-luokilla (2 kpl). Koulussa on siis vielä tilaa.

Paattisten alueella toimii kaupungin tarjoamien palvelujen lisäksi seurakunta sekä aktiivisia yhdistyksiä ja seuroja, jotka järjestävät toimintaa alueen asukkaille. Erityisesti yhdistykset hyödyntävät aluetalon juhla-/ liikuntatilaa viikoittain. Aluetalon kuntosali on aktiivisessa käytössä. Pelkästään seniorirannekekäyntejä vuonna 2023 oli 2 625.

Asukasbudjetilla on mahdollistettu toimintaa ja retkiä Pohjois-Turussa asuville lapsille ja nuorille. Myös tulevaisuudessa asukasbudjetilla tullaan toteuttamaan Paattisille erinäisiä hankkeita mm. retkiä, kotiseutumuseon kunnostusta, liikuntavälinelainaamo sekä ilmoitustaulu. Myös nuorisopalveluihin tullaan suuntaamaan varoja vuoden 2025 asukasbudjetilla ja alueolohuonetta muistuttavan toiminnan mahdollisuuksia kartoitetaan.

Paattisten koulu toimii alueen monipalvelukeskuksena. Koulun tilat on mahdollista ottaa aktiivisemmin koulun ulkopuoliseen käyttöön. Koulun ruokasali, käsityötilat, musiikinluokka ja liikuntasali ovat puitteeltaan sopivat esimerkiksi kokoustilana tai harrastekäyttöön. Koulun tiloja hyödynnetään myös kerhotoiminnassa. Koulupäivän jälkeen oppilaille tarjotaan kerhoja koulun toimesta tällä hetkellä 4 iltapäivänä viikossa.

Paattisten alueella toimii kunnallinen päiväkoti, joka sijaitsee kahdessa osoitteessa; toinen yksikkö koulurakennuksessa ja toinen omassa rakennuksessa Seuravuorenkadulla. Ennusteen mukaan lapsimäärä alueella pysyy kohtalaisen stabiilina, joten nykyinen varhaiskasvatuspaikkamäärä tulee turvata jatkossakin. Seuravuorenkadun päiväkotitiloihin esitetään peruskorjausta.

Koulun pihapiirissä ja sen välittömässä läheisyydessä on mahdollista harrastaa mm skeittausta ja frisbeegolfia. Koulun pihaan on myös sijoitettu alun perin Seikkailupuistoon suunniteltu esteetön leikkiväline Memo. Alueen liikuntaolosuhteista Iskoisten urheilukenttä on laajemman peruskorjauksen tarpeessa. Sen suunnittelu on käynnistetty.

Paattisten aluetalon tilanne

Paattisten aluetalon kokonaistilasta (vuokrattava ala 1​ 657 m2) käytössä on 57 % (nuorisotilat ja liikunta/juhlasali 596 m2, kuntosali ja allastila 352 m2). Nuorisopalvelujen hallinnassa olevia tiloja (mukaan lukien juhlasali) voi nykytilanteessa varata veloituksetta niin järjestöjen, yhdistysten kuin yksityishenkilöiden käyttöön. Kaupunginvaltuusto on 25.8.2014 hyväksynyt uudistamisohjelman, jonka yhtenä toimenpiteenä linjattiin luovuttavan Lausteen ja Paattisten uimahalleista. Liikuntalautakunnan päätöksellä Paattisten uimahallin valvontapalveluista on luovuttu 1.9.2014 alkaen. Allas ja sauna on tämän jälkeen toistaiseksi toiminut tilausperiaatteella.

Tyhjillään, ilman vuokralaista, on yhteensä 709 m2. Tämä luku pitää sisällään myös entisen talonmiehen asunnon, joka ei nykykuntoisena ole vuokrauskelpoinen. Aluetalon ylläpitokulut ovat vuositasolla noin 100​ 000 euroa.

Aluetalon kunto on huono. 28.10.2024 julkaistun tutkimusraportin mukaan rakennuksessa on kosteus- ja mikrobivaurioita niin ulkoseinä-, väliseinä-, alapohja- kuin yläpohjarakenteissa. Lisäksi rakenteiden ilmatiiveys on kokonaisuudessaan heikko ja osa ilmanvaihtokoneista ja erillispoistoista on teknisen käyttöikänsä lopussa tai ylittänyt sen. Tutkimusten perusteella rakennuksen peruskorjaaminen edellyttää laajoja korjaustoimenpiteitä sekä rakenteisiin että kosteustekniseen toimintaan. Rakennuksen peruskorjauksen alustava kustannusarvio on noin 6,2 M€, alv 0 % (7,8 M€, alv 25,5 %). Arvion perusteella korjausaste on 83,9 %. Raportissa listataan lisäksi eräitä jatkotutkimustarpeita, kuten uima-altaan betonirakenteiden kuntotutkimus, joilla voi vielä olla vaikutuksia lopulliseen kustannukseen.

Raportin mukaan jo ennen mahdollista peruskorjausta tulisi rakennuksessa toteuttaa useita korjaustoimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi alapohjan tiiviiden pintamateriaalien poistaminen, ryömintätilojen ja kanaalien puhdistaminen, tiivistäminen, ilmanvaihdon järjestäminen, öljyn hajun syyn selvittäminen uima-allastilan alapohjassa sekä ikkunoiden ylityspalkkien korjaaminen vaurioituneilta osiltaan.

Ympäristöterveydenhuolto on tutustunut tutkimustuloksiin ja antanut tältä pohjalta lausunnon tilojen käytöstä. Lausunnon mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että tilojen olosuhteista voi aiheutua terveyshaittaa ja tiloissa on tarve laajamuotoisille korjaustoimenpiteille. Tilat eivät nykyisessä muodossaan ja kunnossaan sovellu Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnan harjoittamiseen. Vastaavanlaisten kohteiden kanssa on annettu 6 kuukautta käyttöaikaa, jos käyttöä turvaavat toimenpiteet suoritetaan. Mikäli tilojen käyttöä halutaan jatkaa, tulee tutkimuksessa esitetyt käyttöä turvaavat toimenpiteet aloittaa heti ja uusia VOC-mittaukset allastilassa. Mikäli korjaustoimenpiteitä ei tulla tekemään, tulee toiminta lopettaa mahdollisimman pian.

Merkittävällä vajaakäytöllä olevan rakennuksen peruskorjausta on vaikea perustella. Osana palveluverkkotarkastelua kartoitettiin aluetalon kehittämismahdollisuuksia ja keinoja nostaa käyttöastetta. Alueen asukkailta saatiin lukuisia kehitysehdotuksia, mihin kaikkeen aluetalon tiloja voisi käyttää, mutta tilojen investointeihin osallistuvia toimijoita tai potentiaalisia vuokralaisia ei löydetty riittävästi. Noin sadan neliön tilaan olisi mahdollisesti löytynyt uusi vuokralainen, mutta tämä ei vielä täytä taloa. Naapurikuntien kiinnostusta osallistua aluetalon kehittämiseen tiedusteltiin, mutta naapurikunnat eivät ole halukkaita osallistumaan ja investoimaan yhteiseen aluetaloon. Myöskään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella VARHA:lla ei ole tarpeita aluetaloon liittyen. Lisäksi voidaan vertailun vuoksi todeta, että aluetalon viereisessä liikekeskuksessa on jo pitkään ollut tiloja tyhjillään, eikä vuokralaisia ole löytynyt.

Kaavoitus

Paattisilla tonttien kysyntä on ollut vähäistä​. Taajamassa on kolme kaupungin omistuksessa olevaa rakentamatonta omakotitonttia jatkuvan haun listalla​. Paattisille on myönnetty 9 suunnittelutarveratkaisua omakotitaloille vuosina 2018-2024, joista vain yksi Paattisten taajamaan. Väestöennusteen mukaan alueen asukasmäärän arvioidaan kasvavan vähäisesti vuoteen 2040 mennessä.

Paattisten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueella tarkasteltu yleiskaavoituksen pohjaksi vuonna 2016 ja taajaman osalta tarkemmin vuonna 2023. Kaupungilla on Paattisilla laajat maanomistukset, joskin asemakaavoitetun taajaman tuntumassa vähemmän.

Tunnistetut täydennysrakentamismahdollisuudet Paattisilla on jaoteltu kolmeen eri vaiheeseen:

  1. Asemakaavoitetun taajaman täydentäminen
  2. Nykyisen taajaman laita
  3. Uudet alueet taajaman ulkopuolella

​1.​ ​Asemakaavoitetun taajaman täydentäminen

Mikäli aluetalosta päätetään luopua, on tarve käynnistää asemakaavanmuutos julkisille lähipalvelurakennuksille osoitetun tontin käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Samassa yhteydessä tulisi selvittää myös onko Paattisilla kysyntää palveluasumiselle.

Paattistalonkujan varrella sijaitsee kaksi rakentamatonta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille osoitettua tonttia. Asemakaavanmuutoksella on tarve tutkia näiden tonttien muuttaminen asumiseen. Asumisen monipuolistamiseksi tulisi selvittää myös, onko Paattisilla kysyntää rivitaloasumiselle.

Lisäksi asemakaavanmuutoksella voisi tutkia Vanhamäenkadun ja Paattistentien välissä sijaitsevan Kivisillanpuiston suojaviheralueen soveltuminen taajamaa täydentävään pientaloasumiseen.

Em. alueet ovat Turun kaupungin omistuksessa. Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä merkittävää infran rakentamista. Vesihuollon kapasiteetin riittävyys on kuitenkin selvitettävä, sillä Turun Vesihuolto Oy:n mukaan jätevesiviemärin kapasiteetti on alueella käytetty.

2.​ ​Nykyisen taajaman laita

Paattisen taajamaa voidaan laajentaa voimassa olevan yleiskaava 2029:n mukaisille asuinalueille (A) nykyisen taajaman luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle. Taajaman laajentaminen edellyttää asemakaavoituksen esiselvitystä, jossa tarkastellaan vesihuollon investointitarvetta (kapasiteetti, korjausvelka) ja kaavataloutta. ​Esiselvityksen pohjalta voidaan tehdä päätös kaavoitettavista alueista, tonttien määristä ja tavoitteellisesta aikataulusta huomioiden kysyntä. Osa alueista ovat kaupungin omistuksessa, osa yksityisomistuksessa. ​

3.​ ​Uudet alueet taajaman ulkopuolella

Paattisten taajaman pidemmän aikavälin laajennusalueita voisi olla Kinnarin, Sakontien ja Uron alueet. Kinnarin alue ja Sakontien Paattistentiehen rajoittuva alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kyläaluetta (AT), jota ei ole tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.​ Sakontien ja Uron alueille ei yleiskaavassa ole osoitettu asumista.

Niillä alueilla, joissa kaupungilla on reilummin maanomistusta, on haasteena mm. isot kynnyskustannukset sekä luontoarvot. Ensiksi tulee selvittää ja ratkaista miten alueen vesihuolto hoidetaan. Tarkasteluun tulee sisällyttää luonnollisena osana myös kaavatalous ja kysyntä. Asuminen edellyttää myös yleiskaavan muuttamista.

Turun Vesihuolto Oy laatii yleissuunnitelmaa Vilkkala-Joenperän alueelle, jonka pohjalta käynnistetään vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys ja päätetään vesihuoltolain 8 §:n mukaisesta vesihuollon toiminta-alueesta. Vesihuollon toiminta-aluepäätöksen yhteydessä voidaan arvioida mahdolliset merkittävät uudet laajentamisalueet.​

Ehdotus palveluverkon muutoksista alueella

Paattisten aluetta voidaan kaavoituksellisin toimin ryhtyä kehittämään vaihtoehtoisilla laajuuksilla, mutta lyhyemmän aikavälin toimenpiteillä varmistetaan nykyisen asukaspohjan peruspalvelut alueella.

Palveluverkkoselvityksen pohjalta esitetään panostuksia päiväkodin ja urheilukentän peruskorjausten investointeihin.

Teknis-taloudellisesta näkökulmasta vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa esitetään, että Paattisten aluetalosta kaupungin toiminnassa luovutaan. Rakennus myydään, mikäli ostaja löytyy, muussa tapauksessa rakennus puretaan.

Keskeisille toiminnoille järjestetään korvaavat tilat. Paattisten liikekeskuksesta esitetään vuokrattavan tilat kuntosalille sekä yhteiskäyttötila mm. alueolohuonetoiminoille ja eri toimijoiden kokoontumisille. Koulurakennus on alun perinkin tarkoitettu alueen toiminnalliseksi sydämeksi, joten sen käyttöä edistetään pormestariohjelman tavoitteiden mukaan tilojen avaamisella laajempaan käyttöön. Uima-allas- ja saunatiloille ei esitetä korvaavia ratkaisuja alueella. Liikekeskuksen tilojen yhteenlaskettu vuokrataso on noin 48 000 €/vuosi + siivous.

Koulun tilojen laajempaa hyödyntämistä tuetaan lukitus- ja kulkuoikeusmuutoksilla, vuorovarausten kehittämisellä ja uudistettavalla hinnoittelulla. Nämä ratkaisut liittyvät laajemmin valmistelussa olevaan tilastrategiaan, jota voisi Paattisten koululla ryhtyä pilotoimaan vuoden 2025 aikana. Liikuntatilojen osalta astuu vuoden 2025 alusta voimaan lautakunnan hyväksymä hinnasto. Muiden koulutilojen osalta ainakin pilottivaiheessa vuorojen varaus alueen lasten, nuorten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvointia tukeviin toimintoihin, joista ei peritä osallistumismaksuja, olisi maksutonta. Liikekeskuksen yhteiskäyttötilaan määritellään kohtuulliset käyttöhinnat. Ratkaisuja alueen toimijoiden esiin nostamiin haasteisiin, kuten säilytystilojen puutteeseen, voidaan suunnitella yhdessä toimijoiden kanssa, kun päätökset palveluverkkolinjauksista on tehty.

Tavoitteena on, että kaupungin ja alueen toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ja kehitetään edelleen. Seurakunta ja kolmas sektori ovat kaupungille tärkeitä kumppaneita palvelujen järjestämisessä. Vaikka käytettävissä olevien tilojen neliömäärä pienenisi, on edelleen tärkeää kehittää toimintaa yhdessä.

Nuorisopalvelujen mahdollisista muutoksista linjataan erikseen nuorisopalveluverkkoselvityksen pohjalta. Esityksenä on, että nuorisopalvelut luopuu Paattisten nuorisotilasta ja panostaa henkilöresursseja Ypsilonin nuorisotilaan sekä jalkautuviin ja pop up -palveluihin. Nuorisotyötä ei Paattisilla lopeteta.

Osallistaminen

Palveluverkkotyön aikana kaupunki on käynyt vuoropuhelua Paattisten alueen toimijoiden kanssa. Seurakunnan kanssa on käyty läpi alueen palveluita sekä niiden kehitystarpeita ja mahdollisuuksia. Kyläyhdistyksen ja eläkeläisten edustajien kanssa on pidetty kokouksia ja kuultu heidän näkemyksiään ja käyty heidän kanssaan tutustumassa liikekeskuksen mahdollisiin korvaaviin tiloihin sekä aluetalon tiloihin. Valmistelijat ovat saaneet kattavan käsityksen alueen asukkaiden ja toimijoiden toiveista. Parhaillaan on käynnissä palvelumuotoiluprojektin kautta muodostunut kokeilu tilojen yhteiskäytön edistämisestä, jossa Kyläyhdistys toimii nuorisopalvelujen kumppanina.

Osana päätöksentekovalmistelua, selvitystyön kautta muodostuneista toimenpide-ehdotuksista kuultiin alueen lapsia, nuoria ja kolmannen sektorin toimijoita erillisissä kuulemistilaisuuksissa. Lasten kuuleminen toteutettiin koulupäivän aikana koulun tiloissa. Nuorten kuuleminen toteutettiin aluetalon nuorisotilassa ja alueen muiden toimijoiden kuuleminen vuoropuheluna iltatilaisuudessa.

Lapset ja nuoret toivoivat alueelle säännöllisemmin tuotettua nuorisopalvelua ja pahoittelivat nykyisen nuorisotilan epäsäännöllisiä aukioloaikoja. Lapset kertoivat osallistuvansa aktiivisesti koulun kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen. Lapset kokivat koulun puitteiden mahdollistavan myös nuorisotilan kaltaisen vapaan oleskelualueen koulupäivän jälkeen. Myös pihalla tapahtuvaa ohjattua toimintaa kaivattiin. Nuoret kaipasivat erillistä nuorisotilaa alueelle. Koulun tilat eivät tuntuneet nuorista houkuttelevilta. Myös matka Yli-Maarian nuorisotilaan koettiin pitkänä.

Alueen muut toimijat olivat huolissaan aluetalon korvaamisesta pienemmillä tiloilla. Harrastetilojen pienenevä koko ja päivä aikaan tapahtuvien kokoontumisten hankaloitumisen pelättiin heikentävän alueen asukkaiden palveluita ja vaikuttavan kielteisesti erityisesti ikäihmisten hyvinvointiin, lisäävän yksinäisyyttä ja aiheuttavan alueen nuorten syrjäytymistä. Pienemmät tilat eivät tarjoaisi riittävästi säilytysratkaisuja harrastevälineille ja käsitöille.

Palveluverkkoselvitystyön ja kuulemiskierroksen jälkeen kyläyhdistys toimitti kaupungille vielä oman vastineen kuntotutkimuksen tuloksiin (oheismateriaali 5) sekä keräsi adressin Paattisten nuorisotilan säilyttämisen puolesta. Adressi luovutettiin kaupungille 16.11.2024. Tilaisuudessa kyläyhdistys esitti vielä oman näkemyksen aluetalosta ja luovutti vielä yhden vetoomuksen aluetalon säilyttämisen puolesta (oheismateriaalit 6-8).

Yhteenveto

Paattisten alueen palveluverkkolinjauksina esitetään seuraavat asiat:

Liite 1Paattisten alueen palveluverkkoselvitys

Liite 2Paattisten alueen maankäytön kehittäminen, kartat

Oheismateriaali 1Palveluverkkoselvityksen liitteet

Oheismateriaali 2Aluetalon sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimusraportti

Oheismateriaali 3Ympäristöterveydenhuollon lausunto

Oheismateriaali 4Vuoropuhelun koonti, kysymykset ja vastaukset

Oheismateriaali 5Paattisten kyläyhdistyksen vastine kuntotutkimustuloksiin

Oheismateriaali 6Kyläyhdistyksen esitys adressin luovutustilaisuudessa 16.11.2024

Oheismateriaali 7Adressit Maarian ja Paattisten nuorisotilojen säilyttämisen puolesta

Oheismateriaali 8Vetoomus 16.11.2024 Aluetalon säilyttämisestä

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää merkitä annetun selvityksen Paattisten alueen palveluverkosta tiedoksi ja pyytää lausunnot kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta, liikuntalautakunnalta sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalta​ sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

laupHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
laupKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKaupunkiympäristö
tpvKonsernihallinto, palvelujen hallinta
tpvKonsernihallinto, tilapalvelut
laupKulttuuri- ja nuorisolautakunta
laupLiikuntalautakunta


Liitteet:

Kh § 381
Liite 1:Paattisten alueen palveluverkkoselvitys
Liite 2:Paattisten alueen maankäytön kehittäminen, kartat