Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Karhunaukion yhtenäiskoulun asemakaavamuutoksesta tehdyistä valituksesta

Ympäristöjuristi Nina Mattila 11.11.2024.

Viite:

1478/2024 ja 1352/2024

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Kuvaus asemakaavasta

Asemakaava mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentamisen Poropuiston ja Voudinpuiston alueelle kaupunginhallituksen 5.10.2021 § 456 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Kaavassa varataan riittävät tilat rakennuksille ja ulkoalueet koulun välitunti- ja liikuntatoimintaa varten Rummunlyöjänpuistosta. Karhunkadun katualueen uusien liikennejärjestelyjen riittävän toimivuuden ja esteettömyyden saavuttamiseksi Karhunkatua on laajennettu. Yhtenäiskoululle ja kaava-alueen vierellä toimivalle Karhunaukion päiväkodille mahdollistetaan saattoliikenteen ja autopaikoituksen tarvitsemat tilat sille varatulta alueelta. Jaaninojan uoma pysyy avoimena. Poropuistossa sijaitseva leikkipaikka säilyy.

Valitun kaavaratkaisun perustelut ja vuorovaikutus

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireille tulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Valitusten mukaan uusi koulu ei vähennä alueen segregaatiota ja valittajien segregaation vähentämistä koskeviin kysymyksiinsä ei ole vastattu riittävästi. Koulun rakentamista ei myöskään pidetä taloudellisesti järkevänä ja koulu pitäisi valituksen mukaan sijoittaa muualle.

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia ja hankkimalla viranomaislausuntoja. Kaavoitusmenettelyn ja siinä toteutuneen vuorovaikutuksen laillisuutta arvioitaessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännöksiä. Kaupunginhallitus on sille kuuluvan harkintavaltansa nojalla voinut valita Poropuiston ja Karhunaukion alueen koulun sijoituspaikaksi ja päättää asemakaavamuutoksen käynnistämisestä alueelle. Kaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että valittaja pitää jotain muuta sijaintia toiminnalle parempana. Kaavan valmistelun yhteydessä vuorovaikutus on järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Osallisille on varattu mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiseen, kaavaehdotus on asetettu nähtäville ja muistutuksiin on annettu kaupungin vastineet. Säännösten mukainen vuorovaikutus ei välttämättä johda kaikkien esitettyjen näkemysten huomioon ottamiseen.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Kaavan valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset on listattu kaavaselostuksessa (s. 6). Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty meluselvitys (12.9.2023, A-Insinöörit Suunnittelu Oy), Jaaninojan vesiluontoselvitys (22.9.2023, Turun Ammattikorkeakoulu), Luontoselvitys (30.9.2023, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy), Ilmastovaikutusten arvioinnin yhteenveto (20.10.2023, Turun kaupunki), Joukkoliikenneselvitys ja liikkumisanalyysi (20.10.2023, Turun kaupunki) ja Meluselvityksen päivitys (2.5.2024, A-Insinöörit Suunnittelu Oy).

Elinympäristön heikkeneminen ja kohtuuton haitta

Valituksen mukaan alueen asuntojen arvo saattaa laskea ja asukkaat ovat ostaneet tonttinsa puiston eikä koulun vierestä.

Uusi koulu ja parantuneet lähiliikuntamahdollisuudet voivat tehdä alueesta myös houkuttelevamman. Alueen liikenneturvallisuutta parannetaan kaavamuutoksen myötä. Vaikka liikenne lisääntyy, uudet rakennukset ja asemakaavan edellyttämä melukaide vähentävät melua läheisillä asuinalueilla. Asemakaavamuutoksen jälkeenkin koulurakennusten ja asuinalueiden välissä sijaitsee yhä puistoa. Oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan.

Liikenteen järjestäminen

Valituksen mukaan kiertoliittymä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, liikennejärjestelyt ovat puutteelliset, asemakaavassa olisi tullut ottaa kantaa bussivuorojen lisäämiseen ja pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi koululaisille ja opettajille.

Karhunaukion yhtenäiskoulu on hyvin saavutettavissa niin julkisilla kuin omillakin yhteyksillä. Karhunkadulla ja Itäkaarella on bussipysäkit kummallakin puolen tietä, tulevan yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä. Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty Joukkoliikenneselvitys ja liikkumisanalyysi, jossa on kartoitettu Vasaramäen yläkoulun ja alakoulun oppilaiden asuinpaikat ja arvioitu Karhunaukion yhtenäiskoulun saavutettavuus bussilla kävellen ja polkupyörällä. Mahdollisesta bussivuorojen lisäämisestä ei päätetä asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.

Uutta yhtenäiskoulua ja alueella toimivaa Karhunaukion päiväkotia palvelemaan toteutetaan yleinen pysäköintialue Karhunaukionparkki, joka on osoitettu kaavakarttaan merkinnällä LP-1. Alustavan luonnoksen perusteella hyvinkin väljällä mitoituksella, alueelle on mahdollista rakentaa pysäköintitilaa 65:lle henkilöauton kokoa vastaavalle ajoneuvolle. Lisäksi Karhunkadulle toteutetaan haku- ja jättöliikennettä palvelevat nopean pysähdyksen jättöpaikat. Tarvittavat LE-pysäköintipaikat ja polkupyörien säilytyspaikat sijaitsevat yhtenäiskoulun tonteilla.

Kaavaselostuksen kohdassa 5.5.6 Liikenne todetaan, että varhaiskasvatus- ja koulutoiminta vilkastuttaa erityisesti Karhunkatua sekä lähivirkistysalueita koulupäivinä. Toimintoihin tullaan kaikista suunnista - Mustionkadulta, Itäkaarelta, Pormestarinkadulta - autolla, kävellen, pyöräillen sekä linja-autolla. Liikkujamäärien arvioinnissa on hyödynnetty lähdeteosta Liikkumistarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27/2008. Kaavaselostuksessa todetaan, että liikenteen muutoksessa suurin huomio keskittyy tunnetusti autoliikenteen määrän kasvuun, vaikkakin kokonaismatkasuoritteista suurin osuus on liikkumista jalan, pyörällä ja linja-autolla. Käyttämällä edellä mainitun lähteen ala- ja yläkoulun kulkutapajakaumien keskiarvoa 19 %, koulumatkojen synnyttämä henkilöautoliikenteen lisäys vuorokaudessa on noin 300 autoa Karhunkadulla molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Jos arvioidaan esiopetuksen ja uusien työpaikkojen tuottamien matkojen tehtävän 75 %:n osuudella henkilöautolla, henkilöautoliikenteen lisäys vuorokaudessa on noin 300 autoa Karhunkadulla molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Karhunkadun henkilöautoliikenne kasvaa siis 600 autolla, nykyisestä 2000 autosta 2600 autoon. Automatkojen pääsuunnan voidaan olettaa kohdistuvan yhtenäiskoululta kohti keskustaa. Suurin kulkumuoto ala- ja yläkouluun on jalankulku. Sen osuus matkoista on keskiarvolla laskettuna 31 %. Pyöräilyn osuus on keskiarvona 27 %. 750 oppilaan toiminnot synnyttävät siis noin 230 jalankulkumatkaa ja noin 200 pyöräilymatkaa koululle ja samainen määrä koulusta pois. 84 oppilaan esiopetukseen kulkeminen jalkaisin ja pyörällä on arviolta vajaa 30 matkaa. Joukkoliikenteen osuus koulumatkoissa on keskimäärin 17 % eli siis 130 bussimatkaa kouluun ja vastaavasti koulusta pois. Jalankulku ja pyöräily näyttäytyvät huomattavana lasten ja nuorten määrän kasvuna yhtenäiskoulun läheisyydessä erityisesti aamuisin ja iltapäivin sekä myös koulupäivien ajan, kun oppilaat siirtyvät Rummunlyöjänpuistoon. Tämä on huomioitu katujen ja puistojen suunnittelussa.

Kiertoliittymä on tässä tapauksessa toimivimmaksi harkittu ratkaisu. Vuorovaikutusraportin sivulla 30 todetaan, että ”kiertoliittymä on katsottu tässä kohtaa olevan turvallisin ja toimivin ratkaisu. Kiertoliittymässä liikennesäännöillä taataan yksiselitteinen väistämisvelvollisuus katuja ylittäviin nähden riippumatta ylitettävän väylän suunnasta. Karhunkadun kaikki ylityspaikat nopeusvarmistetaan. Nk. ”normaalissa” tonttiliittymäratkaisussa Karhunkadun poikki johdetuilla ylityspaikoilla olisi väistämisvelvollisuus pyöräilijällä mutta ”etujalankulkuoikeus” suojatietä käyttävällä jalankulkijalla. Koulun liittymissä tontilta tulevan tulisi väistää molempia kulkumuotoja, niin jalankulkua kuin pyöräilyäkin. Tällaisen tulkintavaikeuden asettamista kouluympäristöön ei ole pidetty turvallisena. Kiertoliittymä mahdollistaa sen, että autolla lapsiaan kouluun tuovien ei tarvitse tulosuuntaansa palatessaan käännellä autoa koulun pihoilla tai tonttiliittymissä. Kouluun saattamiselle järjestetään tilat Karhunkadun varteen sen molemmin puolin.”

Meluun liittyvät valitusperusteet

Valitusten mukaan koulun oppilaiden aiheuttama melu olisi pitänyt huomioida suunnittelussa. Valituksessa on viitattu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992).

Kyseisen päätöksen 1.1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Melutasojen ohjearvot on annettu keskiäänitasoina, jolloin melutaso voi osan ajasta olla korkeampi kuin ohjearvotaso ilman, että ohjearvotaso ylittyy. Ohjearvovertailu ei sovi sovellu ihmisten aiheuttamiin ääniin eikä sitä ole siihen tarkoitettukaan.

Valitusten mukaan meluvaikutuksia ympäröiville alueille tai koulun pihalle ei ole muutoinkaan selvitetty riittävästi. Valituksessa on viitattu meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita koskevaan MRL:n 117 f §:än.

Kaavaselostuksessa kohdassa 3.1.9 todetaan, että kaavan valmistelua varten A-Insinöörit Oy laati liikennemeluselvityksen ja se valmistui 12.9.2023. Selvityksessä tutkittiin liikennemelun vaikutuksia kaava-alueen pohjoisosaan, uusien yhtenäiskoulun rakennusten kohdalla. Alueella merkittävin melulähde on Helsingin valtatie ja Itäkaari. Päiväajan keskiäänitasolle LA,eq7-22 55 dB vaatimus alittuu koulurakennuksen muodostaman suojan puolella, mutta ylittyy Itäkaaren varressa, koulurakennuksen länsipuolella. Mikäli pihan ulko-oleskeluun tarkoitettuja alueita ulottuu myös tälle alueelle, suositellaan melua torjuvien ratkaisujen toteuttamista. Kaavaan on merkitty korttelin 34 Itäkaaren ja tontin lännen puoleiselle tontinosalle sijoitettava 2 metriä korkea aitarakenne, jolloin melutason ohjearvo alitetaan lähes koko piha-alueella. Aita tulee rakentaa koulurakennukseen kiinni. Mikäli aita toteutetaan matalampana esimerkiksi 1,2 metrisenä, on suojaava vaikutus heikompi. Kaavamääräyksen mukaan ”Leikkiin ja ulko-oleskeluun tarkoitetuilla alueilla ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja. Rakennuslupavaiheessa tulee esittää laskelma piha-alueen toteutuvasta melutasosta.”

Ympäristönsuojelun nähtävillä oloajan jälkeen tulleen huomion johdosta kaavoitus tilasi A-Insinöörit Oy:ltä asemakaavamuutosta varten meluselvityksen päivityksen. Selvitys valmistui 2.5.2024. Meluselvitystä oli tarpeen päivittää, koska alkuperäisessä meluselvityksessä oli huomioitu lopullista kaava-aluetta suppeampi kaava-alue. Päivitetyssä meluselvityksessä huomioitiin laajempi kaava-alue, johon sisältyy myös Rummunlyöjänpuiston ja Voudinpuiston urheilualueet. Meluselvityksen päivityksen yhteydessä päivitettiin myös meluselvityksessä käytetyt liikennemäärät ja liikenne-ennuste ulotettiin vuoteen 2045 alkuperäisen vuoden 2035 sijaan. Kauemmaksi ulotetulla liikenne-ennusteella varaudutaan paremmin liikenteen ja maankäytön lisääntymiseen laajassa mittakaavassa kaava-alueen ympäristössä. Lisäksi meluselvitykseen sisällytettiin enemmän tarkastelutilanteita. Tarkastelutilanteiden pohjalta voidaan osoittaa, että melun lisääntyminen kaava-alueen lähikaduilla johtuu yksinomaan liikenteen ennustetusta yleisestä kasvusta kyseisillä kaduilla. Selvityksen tuloksena koulurakennusten julkisivuille asetettiin suositukset ulkovaipan ääneneristysvaatimuksista. Piha-alueilla päiväajan ohjearvot alittuvat kohtuullisten ja toteuttamiskelpoisten meluesteiden avulla. Selvityksessä tutkittiin neljää eri meluntorjuntavaihtoehtoa, joista valittiin meluntorjuntavaihtoehto 4 jatkosuunnittelua varten. Siinä koulun vierelle on tarve 2,5 m korkealle meluaidalle. Asemakaava-alueen itäosaa suojaa 1 metrinen melukaide Itäkaaren vieressä. Meluntorjuntavaihtoehto 4 takaa myös päiväkodin pihalle ja Porttivahdinrinteen pientalojen pihalle riittävän alhaiset melutasot.

Kaavakarttaan ja määräyksiin on lisätty meluselvityksen päivityksen perusteella määräys rakennusten julkisivujen ääneneristävyydestä. Asemakaavan yleisiin määräyksiin lisättiin ”Voudinpuisto ja Rummunlyöjänpuiston ulkoliikunta-alueet sijaitsevat meluvyöhykkeellä, jonka päiväajan ohjearvo 55 dBA ylittyy. Melun torjumiseksi tulee rakentaa meluaita Itäkaaren katualueen reunalle. Meluaidan pituus on noin 650 metriä ja sen korkeus tasausviivasta on oltava 1 metri.” Koulurakennusten rakennussuunnitteluvaiheessa laaditaan rakennuslupaa varten meluselvitys, jossa määritellään tarvittavat toimenpiteet piha-alueiden melusuojauksiksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tulee selvittää, että riittävän alhainen melutaso on mahdollista saavuttaa. Rakennuslupavaiheessa tutkitaan tarkemmin meluaidan rakenteellinen toteutustapa.

MRL 117.2 §:n mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 l §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. MRL 117 f §:n mukaisten meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita koskevien ja muiden teknisten vaatimusten täyttyminen osoitetaan rakennuslupavaiheessa.

Ympäristövaikutukset/ vaikutukset Jaaninojaan

Valituksen mukaan asemakaavalla on kielteisiä vaikutuksia Jaaninojaan ja asemakaava ei huomioi riittävästi luontoarvoja. Jaaninojan katsotaan muodostavan turvallisuusriskin koululaisille.

Kaavaselostuksen kohdassa 5.5.3 Luonnonympäristö on todettu, että kaavanmuutoksen myötä osia nykyisistä lähivirkistykseen kaavoitetuista alueista muuttuu yleisten alueiden korttelialueiksi. Suunnitellut rakennukset pihoineen sijoittuvat pääosin nykyisen hiekkakentän paikalle tai pellolle. Mahdollisen rakentamisen suorat vaikutukset luonnonympäristöön jäävät pieniksi. Jaaninoja varsineen on luontoarvoiltaan merkittävin kaava-alueen osa. Kaupunkipuron uoma säilyy avoimena. Se on osoitettu kaavassa merkinnällä w-1, johon liittyy ekologisena käytävänä toimivan uoman arvoja turvaava kaavamääräys. Luo-1 määräyksen mukaan kyseessä on ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisentärkeä alue: Jaaninojan kaupunkipuro. Alue on osa Jaaninojan purovesistön muodostamaa sekä maa- että vesiluonnolle merkittävää ekologista yhteysverkostoa. Alueen luontaisia ominaispiirteitä tulee ylläpitää sekä tarvittaessa ennallistaa ja kohentaa. Alueella voidaan suorittaa luonnon monimuotoisuutta ja maisemansuojelua edistäviä toimia. Purouoman muokkaaminen luonnon mukaisemmaksi, tulvanhallintatoimenpiteet sekä kulkuväylien edellyttämät rakenteet ovat alueella sallittuja. Puronvarren valaistusta suunniteltaessa on varmistettava, että vesipintaa tai puustoa ei tarpeettomasti valaista, eikä valaistuksesta aiheudu häiriöitä vesieliöstölle tai muille eliöille. Alueen toteutus- ja kunnossapitosuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojelun kanssa.” Luontoselvityksen (s. 6) Jaaninojaa koskevan maankäyttösuosituksen mukaan alueen maankäytössä tulee huolehtia siitä, ettei Jaaninojan vedenlaatu muutu. Puron välitön lähiympäristö tulee jättää rakentamatta. Jättipalsami olisi hyvä poistaa. Luontoselvityksen maankäyttösuositus on huomioitu asemakaavamuutoksessa. Jaaninojan ylityskohdat on kaavakarttaan osoitettu sijainniltaan ohjeellisina kevyen liikenteen siltoina.

Vaikutukset oppimisympäristöön ja lapsivaikutusten arvioinnin puutteellisuus

Valitusten mukaan tontti on liian pieni, vaarallinen ja epäviihtyisä lasten koulutoimintaan ja näin lain vastainen. Tehtyä lapsivaikutusten arviointia pidetään puutteellisena. Valituksessa on viitattu perusopetuslain 29 §:än. Valituksessa on viitattu RT-korttiin 103084.

Perusopetuslain 29 § edellyttää toisaalta, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia, ja toisaalta se velvoittaa koulutuksen järjestäjän huolehtimaan esimerkiksi siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteiksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Pykälä koskee kaikkea lain mukaista opetusta. Asemakaava mahdollistaa opetustoimintaa palvelevan rakennuksen suunnittelun tontille. Rakennuksen ja pihan tarkempi suunnittelu tapahtuu rakennuslupavaiheessa. Koulun toiminta tullaan järjestämään perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Laki ei edellytä, että asemakaavoituksen yhteydessä tehdään tieteellisen tutkimuksen tasoinen lapsivaikutusten arviointi. RT-korteissa esitetyt suunnitteluohjeet eivät ole oikeudellisesti kaavoitusta sitovia. Arvioitu välituntipihan koko on 5 720 m2 ja se täyttää ohjeellisen mitoitusvaatimuksen, joka on 5 430 m2:ä.

Rakennusten korkeuksien epäsopivuus alueeseen

Valituksessa on viitattu maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:än ja väitetty, että rakennuksen korkeus ei sovellu ympäristöön.

MRL:n 117.1 §:n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. MRL 117.1 § liittyy rakennusluvan myöntämisedellytyksiin, joiden täyttyminen arvioidaan rakennuslupavaiheessa. Rakennusten korkeus on perusteltu toiminnallisista syistä.

Puistosuunnitelmaa koskevat valitusperusteet

Valituksen mukaan päätös ei ole on MRA 46 §:n ja MRL 90.4 §:n mukainen, koska Poropuiston puistoalueen käytön periaatteita ei ole esitetty eikä niihin ole vastattu edes kysyttäessä.

Valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös on koskenut asemakaavan hyväksymistä. Katusuunnitelmien ja yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä päätetään erikseen.

Valituksen kiireellinen käsitteleminen

MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskevan valitusasian kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.

Yhteenveto

Valitus tulee perusteettomana hylätä ja asia on käsiteltävä kiireellisenä. Oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee perusteettomana hylätä. Päätöstä ei määrätty täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta ja näin ollen täytäntöönpanon kieltäminen ei ole tarpeen.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristöjuristi Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku