Kaupunkiympäristö, kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari ja kaavoitusarkkitehti Laura Virkki, 13.11.2024:

​Asemakaavanmuutos laaditaan VI kaupunginosan korttelin 4 tonteille 1003 ja 2003, jotka sijaitsevat Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa pääkirjastoa vastapäätä.

Työnimeltään asemakaavanmuutos on Österblad. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja siten sen hyväksymisestä päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Kaavan laadinnasta vastaa kaavoitusarkkitehti Laura Virkki.

Suunnittelualueen kuvaus

Tontilla 2003 Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva puutalo on rakennettu 1830-luvulla yhdistämällä kaksi 1820-luvun lopulla rakennettua empirepuutaloa. Vuonna 1880 koko talo saneerattiin Österbladin rautakaupan käyttöön uusrenessanssityyliin. Vuonna 1920 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja Kauppiaskadun puolelle sisustettiin erillisiä liikehuoneistoja. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä Bar Ö ja ravintola El Gringo, muutoin rakennus on tyhjillään.

Kolmikerroksinen uusrenessanssikivitalo Kauppiaskadun puolella on rakennettu asuin- ja liiketaloksi vuonna 1885. Kamera-Aitta on toiminut talossa vuodesta 1937 lähtien.

Tontilla 1003 on yksikerroksinen alun perin empiretyyliin asuinrakennukseksi vuonna 1830 rakennettu puutalo, joka vuonna 1885 uudistettiin uusrenessanssiasuun. Rakennuksessa on 1990-luvulta lähtien toiminut Dynamo-klubi.

Piharakennukset purettiin 1990-luvulla, jolloin paikalle sen aikaisten suunnitelmien mukaan piti rakentaa uusi pääkirjasto. Nykyään sisäpiha toimii paikoitusalueena.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 3.7.1897. Käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja näille rakennettaessa noudatetaan vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 51 §:n määräyksiä. § 51 mukaan tontista saadaan käyttää maanpäälliseen rakentamiseen enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja rakennukset saavat olla 3-kerroksisia. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4106 m2 ja rakennusoikeus 6159 k-m2. Tonteilla on yhteensä noin 3900 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontin voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut, koska tontilla sijaitsevilla rakennuksilla on nykyään suojeluarvoja, joita ei luonnollisesti ole huomioitu 1800-luvun lopussa laaditussa asemakaavassa.

Österblad on 10.8.2024 voimaan tulleessa yleiskaava 2029:ssä osoitettu merkinnällä Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus: Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.

Österbladin tontti kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Kaava-alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 1999, kun tontille suunniteltiin uuden pääkirjastorakennuksen rakentamista. Kaivauksissa tutkittiin noin 2/3 tontin 1003 alasta ja lähes 1/4 tontin 2003 alasta. Jo tutkitut alueet eivät enää kuulu muinaismuistolain rauhoittamaan alueeseen. Muilla alueilla on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

Aloite

Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen (12.12.2013), jossa esitettiin alueen asemakaavan muuttamista siten, että tonteille mahdollistettaisiin liike-, toimisto- ja asuinrakennusten uudisrakentaminen. Kokonaisrakennusoikeudeksi esitettiin 15372 kem² sekä autopaikoitusta kahteen kellariin. Taustalla on maanomistajan halu saattaa tontit tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti merkityksellisempään ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

Aiemmat vaiheet

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti 8.8.2017 § 224 käsitellessään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, että asemakaavaratkaisun pohjaksi tulee tutkia vähintään neljä vaihtoehtoista suunnitelmaa – tonttien uudisrakentamisen lisäksi erilaisia vaihtoehtoja olemassa olevien rakennusten säilyttämiseksi.

Kaavoitustyön pohjaksi on selvitetty rakennuskannan kulttuurihistorialliset ja rakennushistorialliset arvot sekä kunto.

Iloinen tiede Oy:n tekemän rakennushistoriaselvityksen (2020) mukaan Österbladin tontti on yksi kaupungin ainoista säilyneistä rakennetuista ympäristöistä, joissa näkyy Turun palon 1827 jälkeinen jälleenrakentaminen ja 1900-luvun alkupuolelle jatkunut puukaupungin ja kerrostalorakentamisen kehityshistoria. Tontin kerrostunut rakennuskanta on uudelleenkäytetty moninaisiin käyttötarkoituksiin eri toimijoiden ja yhteiskunnan muutosten myötä. Liiketoiminta on kuulunut1830-luvulta lähtien tontin historiaan ja Österbladin tontti on viimeinen Turussa jäljellä oleva puutalokohde, jossa on yhä nähtävissä 1900-luvun alussa tapahtunut käyttötarkoituksen muutos asuinhuoneistosta liikehuoneistoksi. Rakennushistoriallisesti hyvin säilyneiden rakennusten julkisivuissa ja kokonaishahmossa hallitsevia ovat 1880-luvun uusrenessanssi sekä 1900-luvun alun liiketaloarkkitehtuuriin sovitettu jugendtyyli. Rakennusten historialliset kerrostumat sisältävät lisäksi merkittäviä henkilöhistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja, erityisesti paikallishistoriallisesta näkökulmasta.

Maanomistaja on teettänyt kaavanmuutosalueella sijaitsevista rakennuksista useita kuntotutkimuksia ja sisäilmakartoituksia. Kaava-alueen rakennusten sisäilmakartoitusten (Enwin Oy, 3.8.2020 ja 27.10.2020) mittaustulosten perusteella sisäilman bakteeri- ja sädesienipitoisuudet ovat moninkertaisia ulkoilmaan verrattuna. Kosteusvaurioon liittyviä lajeja havaittiin useita. Poikkeavien mikrobilöydösten perusteella tiloja ei suositella asumis- tai työskentelytiloiksi.

Maanomistajan teettämän Kulmatalon ja Dynamon talon rakennusteknisen kuntotutkimuksen (Sweco, 2.6.2021 ja 10.3.2023) mukaan molempien rakennusten korjausaste on noin 85 %.

Kulmatalosta sekä Dynamon talosta teetetyn altistumisolosuhdearvion (Sweco, 14.11.2022) mukaan kohteilla on useita kosteusteknisesti heikosti toimivia rakenteita, joissa on tehtyjen tutkimusten perusteella laaja-alaisia vaurioita. Haitallinen altistumisolosuhde on rakennuksissa erittäin todennäköinen. Altistumisolosuhdearvio kuvaa sisäilman epäpuhtauksille altistumisen todennäköisyyttä.

Vuonna 2022 maanomistaja esitti neljä vaihtoehtoa alueen uudisrakentamiseksi, joissa säilytettäväksi osoitettujen rakennusten määrä vaihteli yhdestä kolmeen. Kaikissa vaihtoehdoissa tontille oli esitetty rakennettavaksi 12-kerroksinen rakennus, vaihtoehdosta riippuen alueen rakentamistehokkuus vaihteli e=3,47 ja e=4,56 välillä.

Toukokuussa 2023 Turun kaupunginvaltuustolle luovutettiin Österbladin talojen säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 10778 henkilöä.

Kaupunki teetti arvioinnin Österbladin tontille aiemmin tehdyistä kuntotutkimuksista (Caverion Suomi Oy, 26.10.2023). Molempien rakennusten korjaamisen merkittävimmät riskit liittyvät rakennuksissa havaittuun lattiasieneen, joka on johtanut rakenteiden lahovaurioihin. Lattiasieni tulee saada poistettua luotettavasti kauttaaltaan, jos rakennus peruskorjataan. Mikäli lattiasientä ei saada varmuudella poistettua, on mahdollista, että rakenteet vaurioituvat uudelleen peruskorjauksen jälkeen. Molemmissa rakennuksissa on havaittu myös painumaa ja rakennukset tulee todennäköisesti paaluttaa. Paalutus yhdessä kuormansiirtorakenteiden kanssa muodostaa erittäin laajan ja raskaan työvaiheen. Arvioinnin mukaan rakennusten peruskorjaaminen on todennäköisesti mahdollista, mikäli lattiasieneen ja painumiseen liittyvät ongelmat saadaan luotettavasti ratkaistua. Rakennusten korjausaste on erittäin korkea ja merkittävä osa alkuperäisistä tai vanhoista rakenteista joudutaan joka tapauksessa korvaamaan uusilla. Rakennusten peruskorjaus on työnä todennäköisesti huomattavasti laajempi, kuin vastaava uudisrakennus ja peruskorjatussakin rakennuksessa alkuperäisiä rakenteita tulisi olemaan jäljellä lähinnä rakennuksen rungossa. Todellinen korjausaste tarkentuu kuitenkin vasta purkutöiden yhteydessä ja laajempiinkin vaurioihin on suositeltavaa varautua.

Vuonna 2024 maanomistaja esitteli kaksi uutta suunnitelmaa Österbladin tonttien kehittämiseksi. Oheismateriaali 3:ssa on esitetty tiivistelmä suunnitelmista. Molemmissa suunnitelmissa ns. Kamera-aitan talo on säilytetty, Dynamon talo on esitetty säilytettäväksi tai replikoitavaksi ja sisäpihalle on esitetty uudisrakennus. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan ns. Kulmatalon osalta. Toisessa vaihtoehdossa kulmatalo on esitetty korvattavaksi uudisrakennuksella ja toisessa kulmatalo on esitetty laajennettavaksi ja korotettavaksi kuitenkin siten, että katujulkisivu säilyy. Rakentamisen määrä on noin 16600 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=4,0.

Selvitysten ja maanomistajan laatimien suunnitelmien pohjalta on asemakaavatyölle valmisteltu tavoitteet yhdessä tontin maanomistajan kanssa. Tavoitteena on ollut löytää kaupungin ja maanomistajan välillä yhteinen tavoitetila tonttien kehittämiseksi.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet

Ns. Österbladin tontti (tontit 1003 ja 2003) on keskeinen osa kaupallista ydinkeskustaa. Kohde​ kuuluu keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen, jossa tavoitellaan Turun​ keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin​ liiketoiminnan ja matkailun kuin elävyyden ja viihtymisen näkökulmista.​ Tavoitteena on säilyttää tontit asuin- ja liikerakennusten korttelialueena, jossa näin keskeisessä sijainnissa katutasossa tulee olla näyteikkunoin varustettua liiketilaa. Tontille tulee​ toteuttaa vehreä ja viihtyisä julkinen sisäpiha osana julkisten kaupunkitilojen sarjaa Vähätorilta ja kirjastonpihalta Kauppatorille.

Kaavamuutoksella tavoitellaan korttelia täydentävää rakentamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Suunnittelussa on huomioitava valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY), joihin sisältyy mm. Turun Sanomien toimitalo ja kirjastokortteli sekä sijainti​ Aurajokilaakson kulttuurimaisemassa.

Keskeisenä tavoitteena on säilyttää kaava-alueen arvokas, historiallinen kaupunkikuva. Kamera-aitan rakennus tulee säilyttää.​ Dynamon rakennus tulee säilyttää ja korjata tai korvata osia välttämättömin osin.​ Kulmatalon säilyttäminen peruskorjaamalla on tehtyjen selvitysten mukaan erittäin vaikeaa, riskialtista ja kallista, siksi rakennuksen sisäosat ja rakenteet saa uusia ja rakennusta saa laajentaa, muokata ja korottaa. Tavoitteena on liikehuoneistojen reunustaman katunäkymän säilyminen siten että alkuperäisten julkisivujen rakennusosia säilytetään mahdollisimman paljon.

Uudisrakentamisen tulee soveltua ympäristöön ja maisemaan.​ Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan sopusuhtaisia ja korkealaatuisia. Katujen varsilla räystäslinjat tulee sovittaa viereisten tai vastapäisten rakennusten korkeuteen. Kulmatalon mahdollinen korotus tulee toteuttaa porrastuvana sisäänvedoilla. Rakentamisen määrä, korkeus ja sijoittuminen tarkentuvat kaavaprosessin aikana.

Tavoitteena on kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden mukainen täydennysrakentaminen, jossa tavoitellaan puun käyttöä rakennusmateriaalina.​

Auto- ja pyöräpaikkojen​ määrässä tulee noudattaa rakennusjärjestyksessä määriteltyä mitoitusta, jossa mm. asumiselle on asetettu autopaikkavaatimus, mutta liiketiloille ei.​

Oheismateriaali 1Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Österblad, 16.8.2017, muutettu 13.11.2024​

Oheismateriaali 2Asemakaava-aloite 12.12.2013​

Oheismateriaali 3Österblad III. Tiivistelmä 24.10.2024. Lundén Architecture Company.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:​

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä kuvatut asemakaavan tavoitteet ja merkitä tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Österblad.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Tehdyt muutosehdotukset

Rantanen Weberin kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Ehdotus hyväksytään siten muutettuna, että muutetaan kulmataloa koskeva lause ”Tavoitteena on liikehuoneistojen reunustaman katunäkymän säilyminen siten että alkuperäisten julkisivujen rakennusosia säilytetään mahdollisimman paljon.”

muotoon

”Tavoitteena on liikehuoneistojen reunustaman katunäkymän säilyminen siten että alkuperäinen julkisivu säilytetään.”

Muukkonen Sultanin kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Ehdotus hyväksytään seuraavin asemakaavan tavoitteisiin tehtävin muutoksin:

1.​ ​ ​ ​ Kameran-Aitan ja Dynamon rakennukset sekä nk. Kulmatalon julkisivu ja kadun vastainen hahmo tulee suojella.

2.​ ​ ​ ​ Puun käyttöä tavoitellaan pääasiallisena rakennusmateriaalina.

3.​ ​ ​ ​ Osana vehreää sisäpihaa tulee olla puita.

4.​ ​ ​ ​ Kulmatalon uudisosa on maksimissaan kaksi kerrosta.”

Tehtyjen muutosehdotusten käsittely

Puheenjohtaja Arve totesi, että muutosehdotukset asetetaan erikseen vastakkain esittelijän päätösehdotuksen kanssa ja että Muukkosen Sultanin kannattamana tekemän muutosehdotuksen kohdat 1-4 äänestetään kukin erikseen esittelijän päätösehdotusta vastaan.

Äänestys 1

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Lampi, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Takatalo ja Arve.

Rantasen Weberin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sultan ja Muukkonen.

Äänestys 2​

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-4.​

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Lampi, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Takatalo ja Arve.​

Muukkosen Sultanin kannattamana tekemän muutosehdotuksen 1 puolesta äänestivät heidän lisäkseen Weber ja Rantanen.

Äänestys 3

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Lampi, Anttila, Weber, Rantanen, Aaltonen, Ruohonen, Takatalo ja Arve.

Muukkosen tekemän muutosehdotuksen 2 puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Sultan.

Äänestys 4

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Lampi, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Takatalo ja Arve.

Muukkosen Sultanin kannattamana tekemän muutosehdotuksen 3 puolesta äänestivät heidän lisäkseen Weber ja Rantanen.

Äänestys 5

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Lampi, Anttila, Weber, Rantanen, Aaltonen, Ruohonen, Takatalo ja Arve.

Muukkosen tekemän muutosehdotuksen 4 puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Sultan.