Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Kerttulinreunan asemakaavamuutoksesta tehdystä valituksesta

Ympäristöjuristi Nina Mattila 12.11.2024.

Viite:

1527/2024

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Kuvaus asemakaavasta

Kaavamuutos mahdollistaa neljän uuden asuinkerrostalon täydennysrakentamisen Hämeenkadun varren tonteille 853-1-12-8, 853-1-13-9 ja 853-1-13-5 ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä. Työterveystalolle osoitetaan monipuoliset käyttötarkoitukset, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa erilaiset toiminnot rakennuksessa. Kaavaehdotuksessa huomioidaan alueen kuuluminen muinaismuistoalueeseen ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus on noin 30 335 k-m2, josta lisäystä nykyiseen on noin 11 900 k-m2. Alueelle arvioidaan tulevan noin 235 uutta asukasta.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen arviointi

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Elinympäristön heikkeneminen

Valituksen mukaan kaavamuutos heikentää valittajayhtiöiden elinympäristöä ilman, että se on perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Alue on rakennettu valmiiksi väljäksi ja kaavamuutos tarkoittaa nykyisen viihtyisän, asukasystävällisen ja vehreän sekä monella tapaa esimerkillisen, funktionalistisia rakennusihanteita edustavan korttelikokonaisuuden tuhoamista. Valituksen mukaan asemakaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen tuhoaisi täysin korttelialueen talojen välissä sijaitsevan runsaan puuston sekä Kerttulinkadun jalkakäytävällä sijaitsevat isot puut. Täydennysrakentaminen aiheuttaisi jo valmiiksi rakennetun alueen asukkaille pitkäkestoisen häiriön ja melun.

Kaavaselostuksen kohdassa 5.6.2 arvioidaan asemakaavan vaikutuksia maisemaan ja luonnonympäristöön. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain suojelemia pienvesiä. Asemakaavamuutoksen myötä alue muuttuu aikaisempaa rakennetummaksi, mutta autojen pysäköinnin siirtyessä pihakannen alle viihtyisät piha-alueet suurenevat. Maisemallinen vaikutus on suurin kortteliin sisään katsottaessa. Suunnitellun rakentamisen toteutuessa avoin korttelirakenne muuttuu suljetummaksi ja rajatummaksi, korttelialueiden läpi ei muodostu pitkiä näkymiä kuten nykytilanteessa. Myöskään tonttien sisäosissa oleva vehreä puusto ei näy korttelialueiden ulkopuolelle yhtä hyvin kuin nykytilanteessa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä yksittäisten kasvien ja puiden merkitys korostuu. Jos suunniteltu rakentaminen toteutetaan, osa olevista suurikokoisista pihapuista joudutaan kaatamaan pihakansien rakentamisen tieltä, millä voi olla myös vaikutuksia kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Kerttulinkadulla kasvaa kolmen katupuun ryhmä. Puista yksi on huonokuntoinen ja joudutaan poistamaan lähivuosina. Tuon poiston jälkeen ryhmässä kasvaneista puista kaksi jäljelle jäänyttä puuta ovat toispuolisia ja alttiita myrskytuhoille. Katupuut ovat myös lähellä uudisrakennusalaa, minkä vuoksi puut voidaan joutua poistamaan. Vaikutuksia maisemaan ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle on pyritty kompensoimaan määräämällä puita säilytettäväksi tai istutettavaksi kortteleihin ja Kerttulinkadun varteen. Kaavakartalla osoitetaan Kerttulinkadulta paikat kolmelle nykyiset puut korvaavalle katupuulle. Kaavamuutos ottaa kaavamerkinnöin huomioon olevat luontoarvot ja mm. olevaa puustoa ja maanvaraista pihaa on säilytetty niin paljon kuin rakentamisen laajuus sallii. Kaavassa määrätään osa pihasta (keskellä korttelia ja Hämeenkadun varressa) maanvaraisiksi, jolloin osa pihan puista voi säilyä ja kyseisille alueille voidaan istuttaa uusia puita. Kaavassa määrätyillä säilytettävien ja istutettavien puiden suoja-alueilla maanpintaa ei saa merkittävästi korottaa. Säilytettävät puut ja niiden juuristo tulee suojata rakentamisen aikana. Rakentamisen myötä nykyisen asfaltoidun piha-alueen autopaikat sijoitetaan maan tai pihakannen alle. Pihakannelle rakennetaan melulta suojattua, istutuksin rajattua oleskelu- ja leikkialuetta. Pysäköintirakennukset korvaavilla kansipihoilla kasvillisuus tulee lisääntymään nykytilanteeseen verrattuna. Vehreyden säilymistä ja lisäämistä edistetään myös viherkertoimella, jota koskien kaavassa annetaan määräys.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää ydinkeskustassa olevan alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä sekä päivittää vanhentuneita kaavoja ja saattaa rakennussuojelu ajan tasalle. Myös olevien kerrostalojen korottamista tutkittiin kaavatyön yhteydessä. Kaava on osa kaupungin keskustan kehittämisen kärkihanketta, jonka tavoitteena on luoda pohjaa keskustan elinvoimaisuudelle painottamalla kasvua keskustaan. Kaavamuutoksen tavoitteita on perusteltu kaavaselostuksessa (s. 35-36). Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealue. Täydennysrakentaminen on kaupungin strategisten tavoitteiden ja keskustan kehittämisen kärkihankkeen mukaista. Olevan kunnallistekniikan tehokkaampi käyttäminen, rakentaminen jalankulkukeskustan alueelle, lähelle palveluja ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä tukevat kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. 1960-70-lukujen avokorttelirakenteen täydentäminen on yksi luonteva tapa täydentää keskustaa. Uudisrakentamisen korkeus on 8-9-kerrosta, mikä on noin saman korkuista tai 1-2 kerrosta korkeampaa kuin alueella olevien 1960-70 -lukujen asuinkerrostalojen korkeus. Ylimmät kerrokset on esitetty toteutettavan ns. vajaina kerroksina, jolloin vaikutus kaupunkikuvaan kevenee. Osoitettu uudis- ja täydennysrakentaminen sopeutetaan kaavamääräyksillä nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja - kuvaan ja mahdollistetaan naapuritonttien tulevaisuuden täydennysrakentaminen.

Uudisrakentaminen vanhan kaupunkirakenteen keskelle aiheuttaa aina muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Asuntosuunnittelulla ja sisustamisella voidaan vaikuttaa asunnon yksityisyyteen. Uudisrakennukset sijaitsevat joka tapauksessa noin 23-32 metrin päässä valittajayhtiöiden rakennuksista. Kaavassa on uudisrakennuksille osoitettu tontin rajalle rakennusalan sivu, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa ikkunoita. Näin ollen suoria näkymiä naapurin ikkunoista sisään ei muodostu. Tämä määräys huomioi myös naapuritonttien mahdollisen tulevan täydennysrakentamisen, koska täydennysrakentaminen voidaan rakentaa kiinni tähän ikkunattomaan seinään. Oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Asemakaavanmuutos ei aiheuta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavanmuutos tiivistää kaupunkirakennetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti ja sisältää ympäristön laatua tavoittelevia kaavamääräyksiä. Asemakaavan yleismääräyksissä annetaan useita määräyksiä, joilla taataan ympäristöön soveltuva ja korkeatasoinen rakentaminen.

Rakentamistöistä aiheutuu tilapäistä melua. Tätäkään ei voida pitää kohtuuttomana naapurin kannalta.

Liikenteen järjestäminen

Valituksen mukaan valituksen kohteena oleva päätöksen mukaan Kerttulinreunan alueen autopaikat vähenisivät nykyisestä, vaikka korttelin asukasluku kasvaisi merkittävästi. On epäuskottavaa, että alueen liikenne vähenisi suunnitelmien toteutuessa. Valittajat kiinnittävät huomiota siihen, että vireillä oleva ns. Kupittaan kansi -hanke tulee toteutuessaan lisäämään koko itäisen Turun liikennettä olennaisesti ja aiheuttamaan haittaa myös Kerttulinreunan taloille. Valituksessa on viitattu myös Nummenpakan alueen liikennejärjestelyihin, joilla liikennettä on rajoitettu. Liikenteen lisääntymisen katsotaan aiheuttavan kohtuutonta haittaa.

Vuorovaikutusraportissa todetaan (s. 27-28), että Alueella on pysäköinnin mitoitusohjeen mukainen autopaikkavaade asumisen ja toimistojen osalta 1 ap /140 k-m. Korttelipihoilla vanhat pysäköintirakennukset ja asfaltoidut pysäköintialueet korvautuvat uudisrakentamisella. Pysäköinti siirtyy pihakannen alle osittain kahteen tasoon. Autopaikkojen laskentaperiaate perustuu Turun kaupungin pysäköinnin mitoitusohjeeseen. Vieras-/palvelupaikkoja tulisi mitoitusohjeen mukaan osoittaa 1 autopaikka kymmentä asuntoa kohden. Kerttulinruutua on arvioitu kokonaisuudessaan pysäköintipaikkojen osalta. Suurimmassa osassa alueen kiinteistöjä on osoittaa tarvittava määrä autopaikkoja tonteilta, mutta alueella on myös tontteja, joilla ei ole yhtään autopaikkaa. Tontilla olevien paikkojen lisäksi on arvioitu autonomistusta alueella, vieras- ja asiointipaikkojen määrää kiinteistöillä, yleisten pysäköintilaitosten läheisyyttä, kadunvarsipaikkojen käyttöastetta, niiden määrää ja kehitystä sekä maksullisuutta. Alueella on runsaasti kadunvarsipysäköintipaikkoja. Osa paikoista on nykytilanteessa aikarajoitettuja tai maksullisia ja osa paikoista on täysin rajoittamattomia. Kadunvarsipaikkojen käyttöaste on suurempi kuin 70 % osittain juuri rajoittamattomuuden vuoksi sekä suuren työmatkapysäköinnin vuoksi. Tulevaisuudessa pysäköintipaikkoja tullaan maksullistamaan, jotta asiointi alueella ja sen läheisyydessä turvataan.

Kaavan sisältövaatimus liikenteen järjestämisestä edellyttää muun ohella, että kaavamuutoksen takia tarvittavat autopaikat ovat järjestettävissä. Laissa ei säädetä autopaikkojen vähimmäismäärästä. Kun otetaan huomioon, että kyseessä on Turun keskustan alueella sijaitseva kohde, jossa myös kevyen liikenteen yhteydet ja julkinen liikenne ovat käytettävissä, autopaikkoja on osoitettu riittävästi. Kaavaselostuksessa todetaan kohdassa 5.6.7 Liikenne ja liikkuminen, että täydennysrakentamisen tukeutuminen keskustan palveluihin sekä hyvät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta. Ajo- ja huoltoyhteydet tonteille säilyvät Kerttulinkadun ja Kaivokadun puolella. Suunnitellun asukasmäärän mukaan voidaan arvioida henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä ja muutosta nykytilanteeseen. Uusia asukkaita on kaava-alueelle tulossa noin 235. Henkilöautolla tehtyjä kotiperäisiä matkoja tulee olemaan vuorokaudessa noin 200. Kaavan aiheuttama liikennemäärän lisääntyminen katuverkolla on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan.

Kupittaan Kärjen kaavamuutosalue ja Nummenpakan alue sijaitsevat yli 500 metrin päässä valituksen kohteena olevan asemakaavamuutoksen alueesta. Kupittaan Kärjen asemakaavamuutoksen yhteydessä selvitetään sen liikenteelliset vaikutukset. Nummenpakka on pientaloalue, joka ei sijaitse keskusta-alueella. Näin ollen se ei ole verrattavissa Kerttulinreunan alueeseen.

Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus

Suomen perustuslain 6 §:ssä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia aseteta kaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

Valituksen mukaan rakennusoikeuden kasvattamiselle ei asemakaavan valmisteluaineistossa ole esitetty minkäänlaisia maankäytöllisiä perusteita. Voimaan tullessaan asemakaavan muutos ei alueen kokonaisasemakaavan osalta täyttäisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta.

Ennen asemakaavamuutoksen käynnistämistä valittajayhtiöille on ilmoitettu tehdyistä asemakaavamuutosaloitteista ja tiedusteltu, onko niillä tarvetta muuttaa asemakaavaa ja kehotettu jättämään myös aloite, mikäli tarvetta on. Kaavaselostuksesta (s. 31) käy ilmi, että kaavamuutosalue on alun perin ollut laajempi käsittäen myös valittajayhtiöiden tontit. Kuten kaavaselostuksessa kerrotaan, kaavamuutoksen luonnosvaiheessa tutkittiin eri vaihtoehtoja, joilla alueen täydennysrakentaminen voitaisiin toteuttaa. Naapuritonttien lisärakentamismahdollisuuksista on todettu kaavaselostuksessa (s. 46), että ”Naapuritonttien mahdollinen tuleva täydennysrakentaminen on otettu huomioon kaavamääräyksellä, joka kieltää ikkunoiden sijoittamisen uudisrakennusten Vähä-Hämeenkadun puoleiseen julkisivuun tonttien rajalle, jolloin mahdollinen tuleva täydennysrakentaminen voidaan rakentaa kiinni tähän ikkunattomaan seinään. Tällöin myöskään suoria näkymiä ei muodostu uusista rakennuksista Vähä-Hämeenkadun oleviin rakennuksiin.” Kuten todettua valittajayhtiöiden rakennukset sijaitsevat noin 23-32 metrin päässä asemakaavamuutoksen mahdollistamista uudisrakennuksista.

Kaavamuutosalue on asemakaavan valmistelun aikana voimassa olleessa yleiskaavassa 2020:ssa ja nykyään voimassa olevassa yleiskaavassa 2029:ssä merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Kaavamuutoksen mahdollistamat rakentamistehokkuudet eivät ole epätyypillisiä keskusta-alueelle. Esimerkiksi kaavamuutoksen kanssa samassa korttelissa sijaitsevan tontin 853-1-12-1004 tehokkuus on 2,01 ja tontin 853-1-12-10 tehokkuus on 4,43.

Valitulla asemakaavaratkaisulla on kaavan tavoite huomioon ottaen hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Yhteenveto

Valitus tulee perusteettomana hylätä. Oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee perusteettomana hylätä.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristöjuristi Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku