Esityslistat/pöytäkirjat

Vuoden 2025 talousarvioehdotus ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmaehdotus (Kv)

Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se vahvistaisi vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Pormestarin talousarvioesityksessä toiminnan nettomenot ovat -599,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 tilikauden alijäämä on -17,7 miljoonaa euroa. Haastavan taloustilanteen seurauksena talousarvioesitys sisältää taloudellista asemaa parantavia toimenpiteitä sekä tulojen että menojen osalta. Kunnallisveroprosenttiin esitetään 0,2 prosenttiyksikön korotusta, minkä seurauksena vuoden 2025 veroprosentti on 7,1. Muutoin veroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan.

Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 31.10.2024:

Kestävän Turun tulevaisuus tehdään nyt

Turku ja Turun seutu on viime vuosina rikkonut monia kasvuennusteita. Uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. Samalla koko maan väestönkasvu keskittyy myös entistä vahvemmin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion kärkiin. Suuret kaupungit kantavatkin yhä suuremman vastuun Suomen taloudellisen kanto- ja investointikyvyn tulevaisuudesta. Kasvukolmion alueella tehdään esimerkiksi lähes 70 % Suomen TKI-investoinneista.

Turun vetovoima osoittaa, että kaupunki on päässyt positiivisen kasvun uralle. Tämä kasvu on pitkälti seurausta aiemmista päätöksistä ja strategisista suunnanmuutoksista, joiden myönteiset vaikutukset alkavat nyt näkyä. Samalla kasvu tuo mukanaan myös taloudellisia ja rakenteellisia haasteita, joihin varautuminen on niin kaupungin toiminnan kuin taloudenkin osalta keskeistä.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttääkin kaupunkimme päätöksenteolta poikkeuksellista pitkäjänteisyyttä ja näkemyksellisyyttä. Kohta 800 vuotta täyttävän kaupunkimme tulevaisuus luodaan tämän päivän kestävillä valinnoilla. Kysymys on viime kädessä siitä, että kaupunki ei vain passiivisesti muutu, vaan sitä aktiivisesti muutetaan.

Kuntatalouden epävakaus jatkuu – suunnanmuutoksia tarvitaan edelleen

Suomessa talouden aallonpohja näyttää olevan saavutettu ja taloudessa on varovaisia piristymisen merkkejä inflaation hidastuessa ja korkojen kääntyessä laskuun. Kuntatalouden tilanne on kuitenkin edelleen vaikea ja erityisesti sen haasteet konkretisoituvat kasvavissa suurissa kaupungeissa, jotka kohtaavat lisääntyviä investointipaineita lakisääteisten tehtävien samanaikaisesti lisääntyessä ja valtionrahoituksen vähentyessä. Samalla kun kuntien tehtäväkenttä on murroksessa, myös kuntien erilaistuminen jatkuu.

Kuntatalouden pitkäjänteiselle kehittämiselle haasteita tuo muun muassa sote-uudistuksen mukanaan tuoma lisääntynyt kuntatalouden suhdanneherkkyys. Myös soten seurauksena leikkautuneet valtionosuudet haastavat talouden suunnittelua. Korona-ajan määräaikaisten tukien, Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman epävarmuuden ja monien hallinnollisten reformien takia kuntatalouden tulevaisuuskuva on ollut varsin sumuinen. Viime vuosien epävarmuuden takia heikentyneet yleiset talousnäkymät ovat laskeneet myös verotulojen kasvuennusteita. On myös odotettavissa, että kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino syvenee edelleen lähivuosina.

Merkittävä kustannusten kasvua aiheuttanut tekijä on ollut myös viimeisin kunta-alan palkkaratkaisu, joka on nostanut henkilöstökuluja noin 26 miljoonalla eurolla viime vuosien aikana. Samalla henkilöstön käyttö on kasvanut suunniteltua nopeammin, mikä on lisännyt rakenteellista epätasapainoa.

Talousarvioesityksen vuoden 2025 alijäämä on -17,7 miljoonaa euroa. Vuosien 2025–2027 taloussuunnitelma on voimakkaasti alijäämäinen, mutta talouden tasapainoon pyritään vuoden 2027 päätteeksi.

Haastavan taloustilanteen takia myös pormestarin talousarvioesityksessä on jouduttu poikkeamaan pormestariohjelman talous- ja verolinjauksista, joiden mukaan lähtökohtaisesti pidättäydytään niin verojen korottamisesta kuin palvelujen määrän ja laadun leikkauksistakin. Talouden tasapainottamista on talousarvioesityksessä haettu sekä veronkorotusten että menojen sopeuttamisen kautta.

Talousarvioesityksessä kuntaveroa esitetään nostettavaksi 0,2 prosenttiyksiköllä 6,9:stä 7,1 prosenttiin. 0,2 prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 8,8 miljoonalla eurolla.

Turun kaupunki rahoittaa kasvua tukevat investointinsa velalla, mikä lisää myös rahoituskuluja. Taloudellista asemaa vahvistavilla toimenpiteillä vahvistetaan voimakkaasti kasvavan kaupungin investointikykyä. Tarkasti harkituilla ja kauaskantoisilla investoinneilla vahvistetaan myös kaupungin veropohjaa pitkäjänteisesti.

Kaupungin oman taseen kaikki investointimenot ovat taloussuunnitelmakaudella 2025–2027 yhteensä 1 062 miljoonaa. Infran osuus investointimenoista on 516,7 miljoonaa ja toimitilojen osuus 364,7 miljoonaa.

Suhteessa kansliapäällikön talousarvioesitykseen on muita sopeutus- ja tulokohteita löydetty siten, että kansliapäällikön esityksessä esitettyjä kohdentamattomia henkilöstösäästöjä voitiin vähentää 2,5 miljoonan euron edestä. Henkilöstöön liittyvä kohdentamaton sopeuttamistavoite oli alun perin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi työterveyshuoltoon nyt kuuluva sairaanhoito säilyy henkilöstöllä jatkossakin.

Muutoksia suhteessa kansliapäällikön talousarvioluonnokseen on tuonut muun muassa tarkentunut arvio väestönkasvun mukanaan tuomista lisävaltionosuuksista, korkomenojen aleneminen sekä osingot.

Turku luo oman tulevaisuutensa investoimalla viisaasti

Lähes 800-vuotiaan kaupungin kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskallusta, sillä harkitut ja kauaskantoiset investoinnit luovat perustan tulevaisuuden hyvinvoinnille. Turun investointitaso on viime vuosikymmenen ajan ollut verrokkikaupunkeja selkeästi matalampi ja siksi investointitason nousu on viime vuosien aikana ollut merkittävä.

Turun ja muiden suurten kaupunkien vastuulla on suunnitella tulevaisuutta kauaskantoisesti. Kestävissä investoinneissa tarkastellaan vuosikymmenten vaikutuksia, eikä päätöksiä tehdä vain lyhyen aikavälin perusteella. Jokainen investointi on punnittava huolellisesti, mutta ilman niitä kaupungin kasvu hidastuu ja tulopohja heikkenee.

Vuoden 2021 pormestariohjelmassa linjattiin useita strategisia kaupunkikehitysinvestointeja, joilla pyritään vahvistamaan Turun elinvoimaa ja asemaa kaupunkiseutujen kasvavan kilpailun keskellä. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen investointipolitiikka ja kauaskantoinen kaupunkikehittäminen luo Turkuun vakaat investointiedellytykset myös yksityisen sektorin sijoittumista ajatellen. Siksi määränpäätä ei tule kadottaa sumuistenkaan taloudellisten aikojen keskellä.

Vuoden 2025 talousarvion laadinnan lähtökohtana onkin ollut panostaminen lasten ja nuorten tulevaisuuteen, vetovoimaisen kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä kokonaiskestävään kasvuun. Näin Turku säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana kaupunkina myös kaupungin uudelle vuosisadalle siirryttäessä.

Suomen väestön ikääntyessä ripeää vauhtia, erityisen iloinen asia on, että myös lapsiperheiden määrä on Turussa kasvanut. Lapsimäärän positiivinen kehitys ja aiempi päiväkoti- ja koulukiinteistöjen mittavaksi paisunut korjausvelka aiheuttavat kuitenkin merkittäviä investointipaineita kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoon.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi 1980-luvun lopusta vuoteen 2010 kaupungissa ei rakennettu yhtään uutta päiväkotia ja koulujakin korjattiin niiden kuntoon nähden täysin riittämättömästi. On ollut kaupungin päätöksentekijöiltä selkeä arvovalinta, että kuluneella kaudella lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin on haluttu panostaa myös terveellisten ja turvallisten tilojen osalta. Taloussuunnitelmakauden koulu- ja päiväkotihankkeiden investoinnit kohoavatkin 454 miljoonaan euroon.

Taloussuunnitelmakauden korjauskohteita ovat esimerkiksi Teräsrautelan koulu, Nummen koulu, Raunistulan koulu ja Kansainvälinen koulu sekä Kaskenmäen päiväkoti. Uudisrakennuksina toteutetaan Jäkärlän koulu ja päiväkoti, Karhunaukion yhtenäiskoulu ja S:t Olofskolan sekä päiväkodeista Skanssinkadun päiväkoti ja Oxvägenin päiväkoti.

Teemme taloussuunnitelmakaudella myös historiallisen suuren investoinnin ammatilliseen koulutukseen, kun kehittyvän Tiedepuiston alueelle sijoittuvan Taito-kampuksen rakennustyöt aloitetaan alkuvuodesta 2025. Lähiopetus mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen myös käytännön taitoja vaativiin ammatteihin valmistuville. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan panostaminen on kaupungilta myös kauaskantoinen investointi osaavan työvoiman saatavuuteen Turun alueella.

Vaikeampien aikojenkin keskellä panostamme vahvasti myös kulttuuriin, sillä uskomme, että kulttuuri ei ole vain hyvien aikojen luksusta, vaan hyvien aikojen luoja. Investoimme kulttuuriin, koska uskomme sen potentiaaliin luoda laajempaa toimeliaisuutta, elinvoimaa ja hyvinvointia turkulaisille ja koko seudulle.

Mittavin strategisista kulttuuri-investoinneista on Aurajoen rantaan vuonna 2026 valmistuva musiikkitalo Fuuga. Arkkitehtuuriltaan ja akustiikaltaan huipputasoinen Fuuga täydentää Aurajoen varren kulttuurirakennusten ketjua ja houkuttelee Turkuun entistä enemmän myös kansainvälisiä esiintyjiä ja kävijöitä. Siellä järjestettävät kulttuuritapahtumat luovat ympärilleen merkittävää taloudellista aktiivisuutta.

Kasvavassa kaupungissa panostetaan vahvasti myös joukkoliikenteen kehittämiseen. Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön laaja bussien runkolinjasto, jonka tavoitteena on parantaa matkustamisen sujuvuutta. Runkolinjan bussit liikennöivät niin tiuhaan, että pysäkille voi käytännössä mennä aikatauluun katsomatta.

Turku panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin

Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen edellytys tulevaisuuden vahvalle ja kestävälle kaupungille. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on kaupungin keskeisin investointi. Päiväkoteihin ja kouluihin tehtävien merkittävien investointien lisäksi haluamme taata lasten ja nuorten hyvinvoinnin monin eri keinoin.

Perusopetuksen resursseja vahvistetaan ensi vuonna 1,5 miljoonan euron lisärahoituksella ja oppilaiden saamaa tukea lisätään. Nuorisotyön roolia koulujen arjessa laajennetaan tavoitteena tukea näin koko kouluyhteisöjen hyvinvointia.

Keväällä 2024 taide- ja toimintatalo Vimman yhteyteen avattu nuorisopalveluiden ja kolmen järjestön ylläpitämä nuorten yökahvila on osoittautunut toimivaksi nuorten kohtaamispaikaksi, ja sen rahoitus turvataan myös jatkossa.

Vuoden 2025 alussa Turku ottaa edelläkävijänä käyttöön myös lasten ja nuorten harrastekortin ja uudistaa liikunnan avustusjärjestelmän. Tavoitteena on vähentää liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä kannustamalla lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa seuroissa tai yhdistyksissä säännöllisesti. Uudistus hillitsee myös harrastamisen kustannusten nousua tarjoamalla vuosittaisen taloudellisen tuen 7–19-vuotiaille turkulaisille. Tukea voi käyttää turkulaisen seuran tai yhdistyksen järjestämän ohjatun liikuntaharrastuksen maksuihin. Vuosina 2025–2026 tuki on 7–11-vuotiaille noin 160 euroa ja 12–19-vuotiaille noin 260 euroa vuodessa.

Arjen liikuntamahdollisuuksiin panostetaan myös muun muassa laajentamalla kaupunkilaisten keskuudessa suosittujen ulkojääkenttien toimintakautta.

Kokonaisvaltaista kaupunkikehitystä kärkihankkeilla

Vuonna 2021 laaditussa pormestariohjelmassa asetettiin kaupunkikehityksen tulevaisuuden kärkihankkeet, jotka vievät yhteistä visiota eteenpäin ja auttavat ennakoimaan maailman muutoksia aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta juontuvaa kärkihanketta: Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuiston kärkihanke, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.

Jokaisella kärkihankkeella on kunnianhimoiset tavoitteet, joiden saavuttamiseksi työskennellään yhdessä sisäisten ja ulkoisten kumppanien kanssa. Laajoihin, monia toimijoita ja toimenpiteitä yhdistäviin kokonaisuuksiin kuuluvat muun muassa Kulttuuriranta sisältäen esimerkiksi Musiikkitalon, Taiteen talon ja Linnanniemen taidekaupunginosan sekä kampusyhteistyö, johon lukeutuvat Teknologiakampus, Terveyskampus ja Kulttuurikampus.

Keskustan kärkihankkeella vahvistetaan keskustan elinvoimaa ja kehitetään kaupallista keskustaa, Aurajoen Kulttuurirantaa ja Vanhaakaupunkia. Kehittämistyön suunnannäyttäjäksi on laadittu Keskustavisio 2050 ja useita kohdekohtaisia suunnitelmia. Kauppatorin ollessa nyt lähes valmis, siirtyy kärkihankkeen painopiste muun muassa Turun Ratapihan kehittämiseen. Alueelle on suunnitteilla muun muassa areena- ja elämyskeskus, joka toteutuessaan loisi Turkuun uuden kansainvälisestikin kiinnostavan tapahtumakeskuksen.

Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää alueesta kansainvälisesti kiinnostava ja monipuolinen innovaatio- ja osaamiskeskittymä, joka erottuu rohkeilla kokeiluilla ja hyvällä saavutettavuudellaan. Erinomainen sijainti ja vahvan osaamiskeskittymän luoma potentiaali vahvistavat alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä houkuttelevat tälle edelläkävijäalueelle kansainvälisestikin merkittävää liiketoimintaa ja investointeja.

Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on nostaa turkulaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä vahvistaa Turun alueen osaamis- ja innovaatiokykyä. Hankkeella vastataan työelämän osaajatarpeisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä. Panostamme myös kansainvälisten osaajien houkutteluun kehittämällä englanninkielistä koulupolkua sekä tukemalla työllisyyspalveluiden ja International House Turun toimintaa.

Yhteisöllisyyden kärkihanke tukee laaja-alaisesti kaupungin ja kuntalaisten hyvinvointia erilaisilla osallisuutta vahvistavilla toimilla. Muun muassa kaupungin alueellista toimijuutta ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa vahvistavat alueolohuoneet (12 kpl) ovat syntyneet osana yhteisöllisyyden kärkihanketta. Kärkihanke pureutuu syrjäytymisen ehkäisyyn, alueiden välisen eriytymiskehityksen kääntämiseen, osallisuuteen sekä eriytyisesti nuorten hyvinvointiin Turussa. Kärkihankkeessa tehty pohjatyö tukee alueellisen selvityksen ja lähiövision kautta segregaation kaupunkitasoisen toimintamallin jalkauttamista syksystä 2024 eteenpäin. Toimenpiteet ovat käynnissä ja jatkuvat osittain ulkoisen rahan tukemina myös tulevina vuosina.

Turulla on eurooppalaisen kulttuurikaupungin sydän. Kulttuurin kärkihanke tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Se vahvistaa ja edistää taiteen sekä kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa niin taiteen vapaan kentän kuin instituutioidenkin kanssa.

Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat ja -mallit on luotu rinnakkain yhteisvaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti, jotta toiminta tukisi mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti pormestariohjelman tavoitteita. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, ja valtaosa tavoitteista on jo saavutettu.

Valtuustokauden viimeinen vuosi on kärkihankkeille ratkaiseva. Vilkkaiden vuosien ja aktiivisen toiminnan jälkeen tavoitteena on saattaa kaikki suunnitelmat, valmistelut ja kokeilut päätökseen. Syksyllä 2024 ja talvella 2025 arvioidaan kärkihankkeiden toimintaa, toimintamallia ja vaikuttavuutta. Vuonna 2025 kärkihankkeet tukevat myös seuraavan valtuustokauden valmistelua sekä pyrkivät myös ennakoivasti hankkimaan mahdollisimman paljon ulkoista rahoitusta kaupungin uusien strategisten painoalueiden tavoitteiden tueksi.

Kaupunki valmistautuu jälleen uuteen reformiin

Kuntasektoria historiallisesti muuttavien uudistusten sarja jatkuu, kun julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksessa lakisääteiset työvoimapalvelut yhdistetään kuntien muihin työllisyys- ja yrityspalveluihin, mikä tuo mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön. Turku toimii vuoden alusta Suomen kolmanneksi suurimman työllisyysalueen vastuukuntana ja järjestää palveluita yhdessä 22 muun varsinaissuomalaisen kunnan kanssa. Samaan aikaan toteutettava kotoutumislain kokonaisuudistus siirtää kunnille vastuun sekä työnhakijana olevien että työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista sekä tehostaa työllisyys-, koulutus- ja yrityspalveluiden yhteispeliä. Turku onkin pyrkinyt rakentamaan työllisyyspalvelurakenteen, joka tukee kaupunkilaisten työllistymistä ja vastaa yritysten työvoiman saatavuuden tarpeisiin, ja näin vahvistaa kaupungin elinvoimaa laaja-alaisesti.

Työllisyyspalvelu-uudistuksen lähtökohtana on ollut kustannusneutraaliteetti sekä siirtyvien palvelujen että kuntien kasvavan työttömyysturvan maksuosuuden osalta. Tähän tavoitteeseen ei näytetä pääsevän. Valtiolta siirtyvien tehtävien mukana siirtyvä rahoitus ei riitä kattamaan siirtyviä menoja. Valtionrahoituksen arvioidaan kattavan noin 98 % kustannuksista. Työllisyysalueen tasolla tehtävät siirtyvät valtiolta kunnille noin 4,2 miljoonaa euroa alirahoitettuina. Kuntataloutta rasittaa myös työttömyysturvan maksuvastuun laajeneminen koskemaan työmarkkinatuen lisäksi ansio- ja peruspäivärahojen perusosia.

Suhdanteista ja työllisyystilanteesta riippuen työttömyysturvamenojen pelätään kasvavan jopa 11,5 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna. Valtionosuusmaksuna saatava kompensaatio tälle kasvulle on sidottu vuoden 2023 tasoon, ja työmarkkinatilanteen muutosten takia riskinä on, että 8,2 miljoonan euron kompensaatio on riittämätön kattamaan todellinen kustannusnousu.

Erityisenä huolena on lisäksi palveluvelka, joka vaikuttaisi siirtyvän kaupungille ilman lisärahoitusta. Palveluiden järjestämisen lisäksi kunnat osallistuvat jatkossa myös entistä enemmän työttömyysetuuksien rahoittamiseen, mikä toisaalta luo kannusteen palveluiden tehokkaalle järjestämiselle, mutta lisää jälleen yhtenä uutena elementtinä kuntatalouden suhdanneherkkyyttä.

Haasteista huolimatta uudistus tarjoaa Turulle mahdollisuuden rakentaa vahvempaa ja elinvoimaisempaa kaupunkia, jossa työllisyyspalvelut, yritykset ja koulutuspalvelut toimivat paremmin yhdessä ja luovat perustan kasvulle ja hyvinvoinnille. Muutos onkin tilaisuus viedä Turun kehitystä eteenpäin ja vahvistaa kaupunkia vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Turku on koti kaikille, jotka sen kodikseen valitsevat

Turku on avoin, toimelias ja kansainvälinen kaupunki, jossa erilaisten ihmisten, ideoiden ja aatteiden kohtaamisesta on jo vuosisatojen ajan syntynyt uutta. Näin haluamme, että on myös jatkossa.

Työllisyyspalveluiden lisäksi myös kotoutumispalvelut siirtyvät vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle. Kasvavassa kaupungissa maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen on erityisen tärkeää. Haluamme, että Turku on aidosti koti kaikille meille, jotka sitä kodiksemme valitsemme kutsua.

Huomionarvoista on myös, että Turkuun suuntautuvasta maahanmuutosta valtaosa koostuu työmarkkinoiden kannalta kaikkein tärkeimmistä ikäryhmistä, joten suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen onnistuminen on myös kasvun edellytys työvoimapulasta kärsiville yrityksille.

Turku käynnistääkin ensi vuonna kotoutumiskokeilun, jossa vanhempia, joilla on heikko suomen- tai ruotsinkielentaito, rohkaistaan osallistumaan päiväkodin ja koulun arkeen ja soveltuvin osin myös opetukseen lastensa rinnalla. Erityistä huomiota kiinnitetään myös maahanmuuttajaperheiden äitien kielenoppimisen tukemiseen.

Turkulaisista lapsista jo lähes joka neljäs on monikielinen. On tärkeää, että lasten oppimispolut heidän kieli- tai muusta taustastaan huolimatta ovat mahdollisimman moninaisia. Muunkieliset lapset ovat tällä hetkellä aliedustettuina muun muassa kaupungin lukioissa. Asetammekin kaupunkina tavoitteen äidinkieleltään muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukioon hakeutumisen osalta. Tavoitetta tullaan myös seuraamaan kotouttamisohjelman osana.

Turku kestävän kasvun tiellä

Turku suuntaa tulevaisuuteen, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys kietoutuvat yhteen kaupungin kehityksen perustaksi. Nämä kestävyyden osa-alueet eivät ole irrallisia tavoitteita, vaan ne tukevat toisiaan muodostaen yhdessä kokonaisuuden, joka luo hyvinvointia ja turvaa kaupunkilaisille. Kestävä talous on paitsi tavoite myös väline, jonka kautta voimme edistää sosiaalista hyvinvointia ja vastata kasvun tuomiin haasteisiin – myös tämän talousarvion kautta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle olemme arvioineet, millainen Turku pystyy parhaiten vastaamaan uusiin haasteisiin. Tähän liittyen olemme kehittäneet "Uuden Turun"- toimintamallin, jonka keskiössä on ihmislähtöisyys: toimintakulttuuri, joka vastaa sekä kuntalaisten että yritysten tarpeisiin ja luo kestävän elinympäristön. Pyrimme kohti yhteisvaikuttavaa johtamista, jossa jokainen toimenpide tukee Turun kokonaisvaltaista kehitystä – aina yksilöiden arjesta yritysten toimintaedellytyksiin.

Toimintamallin alkupainotus on ollut erityisesti lapsissa ja nuorissa, joiden palvelut muodostavat noin 75 prosenttia kaupungin budjetista. Yhtenäisen ja kattavan tukiverkoston luomiseksi on tärkeää, että kaikki lasten ja nuorten palvelut toimivat saumattomassa yhteistyössä.

Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien on myös oltava linjassa kaupungin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Turun tavoite on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja tieteeseen perustuvia toimenpiteitä. Vuonna 2023 Turun alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet jo 63 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja edellisestä vuodesta 16 prosenttia. Asukaskohtaiset päästömme olivat myös Suomen suurimmista kaupungeista alhaisimmat.

Turku on ollut edelläkävijä ilmastobudjetoinnissa, jossa ilmasto- ja ympäristötavoitteet yhdistetään taloudellisiin päätöksiin – näin varmistetaan resurssien tehokas käyttö. EU:n kestävän rahoituksen taksonomialuokitusta hyödyntävä ilmastobudjetti mahdollistaa vihreän rahoituksen hyödyntämisen sekä kestävän kehityksen moniulotteisen tarkastelun.

Vuoden 2025 ilmastobudjetin valmistelussa olemme syventäneet konserniyhtiöiden investointien arviointia: kaikki yli miljoonan euron investoinnit arvioidaan nyt taksonomiakelpoisuuden sekä teknisten arviointikriteerien mukaisuuden pohjalta talousarviokaudella 2025–2028. Näin varmistamme, että kaupunkikonsernin jokainen investointi tukee kokonaisvaltaista kestävää kasvua. Tällä taloussuunnitelmakaudella Turun kaupungin ja sen konserniyhtiöiden ilmasto- ja ympäristöinvestoinnit ovat yhteensä 1,7 miljardia euroa.

Kohti tulevaisuuteen uskovaa ja kasvavaa Turkua

Yhdysvaltalainen sosiologi Richard Sennett on kuvannut kaupunkeja osuvasti. Hänen mukaansa ”kaupungit ovat paikkoja, joissa tuntemattomat tapaavat”. Määritelmä ei tarkastele kaupunkeja niiden koon, väkiluvun tai infrastruktuurin kautta, vaan korostaa sitä, että kaupungit ovat ensisijaisesti paikkoja, joissa syntyy merkityksellisiä kohtaamisia – ihmisten välisiä yhteyksiä, jotka muovaavat sekä kaupungin että sen asukkaiden elämää.

Kestävä hyvinvointi syntyykin arjen toimivuuteen panostamalla ja sen edellytyksiä parannamme myös tämän talousarvion kautta.

Tulevaisuus on tulosta siitä, uskallammeko katsoa kohti huomista ja toimia sen mukaisesti tässä ja nyt. Rohkeudellamme ja nyt tehtävillä kauaskantoisilla päätöksillä määritellään se, miltä tuo tulevaisuus Turun osalta näyttää.

TALOUSARVIO 2025 JA TALOUSSUUNNITELMA 2025-2027

Vuodesta 2025 lähtien kaupungin talouden ohjauksessa sekä seurannassa tullaan keskittymään aiempaa voimakkaammin ulkoisiin eriin. Käytännössä tämä tarkoittaa muutosta sisäisesti tuotettavien palvelujen käsittelytapaan.

Keskitetyt sisäiset erät on aikaisemmin veloitettu toimielimiltä palveluittain palvelun tarjoajan tekemän sisäisen hinnoittelun perusteella. Jatkossa siirrytään malliin, jossa kustannukset siirretään palveluille vyöryttämällä. Vyörytettävät kustannukset vastaavat nykyistä hinnoittelua ja kustannukset lasketaan aiemmin hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Lopulliset vyörytetyt kustannukset eivät nouse koskaan todellisia palvelun tuottamisesta syntyneitä kustannuksia korkeammalle.

Esimerkiksi sisäinen vuokra lasketaan tilakohtaisesti hyväksyttyjen sisäisen vuokrauksen periaatteiden mukaisesti vuokrakomponenteittain euroina. Näin säilytetään sisäisen vuokrajärjestelmän keskeisimmät tavoitteet. Eurot muutetaan suhteellisiksi osuuksiksi ja tilapalvelujen kustannukset poistoineen vyörytetään sisäisessä laskennassa suhteellisina osuuksina palvelualueille. Samaa periaatetta soveltaen vyörytetään myös it- ja puhepalvelujen kustannukset. Tasausmaksut ja talouspalvelujen kustannukset vyörytetään palkkamenojen perusteella.

Vyörytettävät kustannukset suunnitellaan ja toimielinten keskitetyt sisäiset erät näkyvät sisäisessä laskennassa talousarvio-, ennuste- ja toteumaraporteilla toimintakatteen sisällä. Raportoinnissa ulkoiset ja sisäiset erät erotetaan omiksi kokonaisuuksiksi. Valtiolle menevään raportointiin muutos ei vaikuta. Sitovuustaso valtuuston nähden on ulkoisten erien toimintakate.

TULOSLASKELMA

Toimintaympäristö on muuttunut oletettua voimakkaammin pormestariohjelman tavoitteiden kirjaamisen jälkeen. Olennaisimpina tekijöinä ovat olleet palkkaratkaisu sekä soteuudistuksen seurauksena tehdyt ja seuraavina vuosina tehtävät leikkaukset kaupungin tulorahoitukseen. Kaupungin kasvu on ollut vahvaa viimeisten vuosien aikana ja tämä on kasvattanut palvelutarvetta.

Palkkaratkaisu, inflaatio ja korkotason nousu ovat kasvattaneet kustannuksia viimeisten vuosien aikana. Nämä tekijät tulevat vaikuttamaan myös tuleviin vuosiin. Ensimmäiset inflaatiota voimistaneet tekijät liittyivät kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Energian hinnannousu kiihdytti inflaatiota hyvin laaja-alaisesti ja heijastui läpi toimialojen. Hinnannousun seurauksena väestön ostovoima laski, mikä heijastui osaltaan palkkaratkaisuun.

Kuluvan vuoden aikana energian hintapaineet ovat hellittäneet ja jopa laskeneet inflaatiota. Kysyntään ja suhdanteisiin liittyvät inflaatiotekijät muuttuvat, mutta palkkaperusteinen inflaatio taso ei muutu ilman henkilöstön käytössä tapahtuvia muutoksia. Kokonaisuutena inflaation arvioidaan asettuvan aiempaa korkeammalle tasolle ja tällä on oma heijasteensa kaupungin menojen kehitykseen.

Yleisen taloussuhdanteen osalta viitteitä suhdanteen kääntymisestä kasvu-uralle on havaittu vuoden 2024 aikana, mutta toistaiseksi kasvun odotetaan jäävän maltilliselle tasolle.

Vuosi 2023 oli Suomen julkisessa hallinnossa ja myös kuntataloudessa historiallinen vuosi, sillä pitkään valmisteltu sote-uudistus astui voimaan vuoden alusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Muutoksessa kuntien tulot ja menot lähes puolittuvat.

Valtion tavoitteena on ollut toteuttaa uudistus koko maan tasolla kustannusneutraalisti, mutta kuntakohtaisesti uudistus kohteli kuntia eri tavoin. Erittäin haasteelliselta tilanne vaikuttaa kasvavien keskuskaupunkien näkökulmasta. Kuntien rahoitusjärjestelmään ja peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistettujen muutosten seurauksena Turun kaupungille on muodostunut sopeutuspainetta.

Kaikki tukipalvelut eivät skaalaudu täysimääräisesti ja tämä nostaa jäljelle jäävien toimintojen yksikkökustannuksia. Työ kustannusten skaalautumiseksi on jatkuvaa, mutta joidenkin palvelujen osalta muutos tapahtuu vasta sopimuskauden vaihtuessa.

Uudistus on vaikuttanut merkittävästi kaupungin tuloihin ja menoihin. Turun kaupungille kohdentuvia lopullisia vaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Lopulliset siirtolaskelmat tehtiin vuoden 2023 aikana, kun vuoden 2022 verotus valmistui marraskuussa. Kuntien valtionosuuksiin kohdennettiin lisäleikkaus, jota kunnat vastustivat voimakkaasti ja tämän seurauksena vaikutusta ei kohdennettu vielä vuodelle 2024. Vuodesta 2027 eteenpäin pysyvä sote-erien vaikutus Turulle on -22,3 miljoonaa valtionosuuksia vähentävä.

Valtiovarainministeriössä on käynnissä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävä valmistelu. Kansalliseen päätöksentekoon uudistus mennee vuoden 2025 aikana ja uudistetun järjestelmän pitäisi tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

Turun taloussuunnitelmaa leimaa epävarmuus, joka johtuu kansallisista muutoksista ja globaalista tilanteesta. Talousarvion ensisijaisena tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että kaupungin eri toiminnoilla on riittävät resurssit palvelujen järjestämiseen.

Turku haluaa turvata kuntalaisten hyvinvoinnin laadukkaiden palvelujen kautta sekä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Turku tarjoaa runsaasti maakunnallisia palveluja ja vahvistaa koko seutukunnan elinvoimaetua erityisesti kehittymistä kiihdyttävien investointien avulla.

Heikentyvä taloustilanne havaittiin jo vuoden 2022 aikana ja tästä syystä vuoden 2023 aikana valmisteltiin useita taloutta tasapainottavia toimenpiteitä, joiden täytäntöönpano käynnistyi viipymättä kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen. Toimenpiteitä on edistetty kuluvan vuoden aikana, mutta niiden voima ei riitä tasapainottamaan kaupungin taloutta.

Keväällä käynnistettiin uusien sopeuttamistoimenpiteiden valmistelu. Samalla todettiin, että pormestariohjelman tavoitteista jouduttaneen poikkeamaan joiltain osin. Kaupungilla taloudellinen asema ei mahdollista palvelutuotannon laadun parantamista tai kaupungin rahoitusvastuulla olevien palvelujen lisäämistä. Taloussuunnitelman kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Verotulot

Arviot verotulojen kehityksestä perustuvat lokakuussa käytettävissä oleviin tietoihin. Käytännössä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin ennusteisiin. Sote-uudistuksen seurauksena kaupungista on tullut aiempaa suhdanneherkempi, mikä on seurausta yhteisöverotulojen suhteellisen osuuden kasvusta.

Taloussuunnitelmakaudella verotettavien ansiotulojen arvioidaan kehittyvän keskimäärin 3,6 % vuodessa. Yhteisöverojen osalta verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan +4,9 % vuonna 2025, mutta kasvu selittyy vuoden 2024 oletettua heikommasta kehityksestä. On kuitenkin syytä huomioida, että suhdanteen heikentyminen voi kiihtyessään heijastua oletettua negatiivisemmin ja siten heikentää verotulo-odotuksia.

Vuodesta 2024 lähtien kunnallisveroprosenttia voi muuttaa yhden kymmenyksen tarkkuudella. Kunnallisveroon esitetään 0,2 prosenttiyksikön korotusta, minkä seurauksena kaupungin tuloveroprosentti on 7,1 vuonna 2025. Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuloja n. 8,8 miljoonalla eurolla.

Muihin veroprosentteihin ei esitetä muutoksia ja tällä halutaan osaltaan turvata kuntalaisten taloudellista asemaa vallitsevassa tilanteessa. Tämän lisäksi halutaan säilyttää kaupungin vetovoima myös verorahoituksen näkökulmasta.

Turun veroprosentit 2025

	2024	2025
Tuloveroprosentti:	6,9	7,1
Kiinteistöveroprosentit:
Yleinen veroprosentti	1,30	1,30
Maapohjan veroprosentti	1,30	1,30
Vakituinen asuinrakennus	0,45	0,45
Rakentamaton rakennuspaikka	4,00	4,00
Muu kuin vakituinen asuinrakennus	1,10	1,10
Yleishyödyllinen yhteisö

Valtionosuudet

Soteuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirrettiin vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Siirtyvien toimintojen kustannuskehitys oli viimeisten vuosien aikana voimakasta. Tähän vaikuttivat palvelutarpeen ja oman toiminnan lisäksi myös koronapandemia. Siirtyneiden toimintojen kustannuksen olivat merkittävä osa kaupungin kokonaiskustannuksista ja tämän seurauksena pormestariohjelmassa asetetut tavoitteet ovat ylittyneet vuosien 2021–2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaso oli oletettua korkeampi myös kansallisella tasolla. Siirtyvien toimintojen välittömät toimintatulot ja kustannukset on nyt jälkitarkastettu. Kansallisella tasolla siirtolaskelma heikentyi kevään arviosta vielä 102 miljoonalla. Tämä on kuntien näkökulmasta negatiivista poikkeamaa, joka tullaan kohdentamaan lisäleikkauksena kuntien valtionosuuksiin.

Verotuksen valmistuttua marraskuussa 2023 tarkistettiin tulojen siirtoon liittyvät siirtolaskelmat. Tulorahoituksen erät eivät yltäneet aiemmin käytettyihin arvioihin ja tästä syystä siirrettäviä tuloja ei muodostunut riittävästi. Tästä syystä valtio päätti kohdentaa kunnille lisäleikkauksen. Ensimmäisten tietojen perusteella leikkaus olisi kohdistettu kunnille välittömästi vuodesta 2024 alkaen, mutta myöhäisen ilmoitusajankohdan vuoksi kunnille ei olisi lainkaan reagointiaikaa tasapainottavien toimenpiteiden päättämiseksi. Valtio päätti tasapainottavista tukitoimista, joilla vuoden 2024 leikkaus oikaistiin.

Kokonaisuutena Turun kaupungin valtionosuuksiin kohdistuvien sote-erien vaikutus on -29,9 miljoonaa vuonna 2025 ja vuodesta 2027 eteenpäin -22,3 miljoonaa euroa.

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Se tehdään tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa ja tulopohjassa.

Kuntien itsehallinnon varmistamiseksi Suomessa noudatetaan ns. rahoitusperiaatetta, eli valtio takaa kunnille riittävät voimavarat antaessaan kunnille tehtäviä. Kuntien tehtäviä koskevissa hallituksen esityksissä tulee tarkastella rahoitusperiaatteen toteutumista. Kuntalain perusteella asiaa tulee arvioida myös kuntatalousohjelmassa.

Viimeisimmät valtionosuuslaskelmat eivät takaa riittäviä voimavaroja erityisesti kasvaville keskuskaupungeille, kuten Turulle ja Tampereelle. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tunnista kuntien erilaista ja muuttunutta tehtäväkenttää. Kuntiin kohdistuu erilaisia tarpeita ja tämä olisi jo aika tunnustaa myös valtionosuusjärjestelmän osalta. Tarve valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle on suuri ja muutoksia tulisi tehdä pikaisesti, jotta kaupunkien toimintakyky turvataan kestävällä tavalla.

Kaupungin taloussuunnitelmaan kirjatut valtionosuudet perustuvat syyskuussa julkaistuun ennakkolaskelmaan ja arvioon sen kehityksestä taloussuunnitelmavuosille. Laskelma sisältää sekä soteuudistuksen loppulaskelman että TE-uudistuksen ennakkolaskelman vaikutukset.

Lopulliset tiedot peruspalvelujen valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta saadaan loppuvuoden aikana.

Rahoituserät

Korkotuottojen ja -menojen sekä rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2025 arvioidaan 28,3 milj. euroa. Rahoituserien nettoluku heikkenee voimakkaasti vuosien 2025–2027 aikana johtuen korollisen lainamäärän voimakkaasta kasvusta sekä yleisen korkotason noususta. Lähtökohtana rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty 2,7 prosentin keskimääräistä korkotasoa, mikä vastaa tällä hetkellä kaupungin varainhankintahintaa sekä lyhyessä että pitkässä maturiteetissa sisältäen kaupungin varainhankintamarginaalin.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2025 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän tytäryhtiöiden antolainoista sekä muista korkotuloista noin 24,6 milj. euroa, riippuen siitä toteutuvatko antolainojen nostot lainavarausten mukaisesti ja kuinka paljon korkotuloja saadaan kaupungin kassavaroista. Suurimmat korkotulot tulevat TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku Energiasta, Turun Vesihuolto Oy:stä ja Turun Satama Oy:stä. Tytäryhtiöiden lainojen korkoehdot aiheuttavat epävarmuutta ennusteisiin, koska osaltaan tytäryhtiöiden lainojen korkoihin vaikuttaa tytäryhtiöiden tuloskehitys mm. Turun Sataman osalta. Taloussuunnitelmakauden 2026–2027 osalta korkotulot antolainoista nousevat lähinnä Turun Monitoimitiloille ja Kupittaan Taito kampukselle myönnettävien tililimiittien korkotulon johdosta. Tämä nostaa vastaavasti Tilapalveluiden maksamaa rahoitusvastiketta yhtiölle eli kyseessä on täysin sisäinen rahoituserä, jonka nettovaikutus kaupungin tulokseen on nolla. Nostettavien lainojen määrä ja korkoehdot vaikuttavat merkittävästi saatavaan antolainojen korkotuloon. Vahinkorahastosta saatavaa korkotuloa on arvioitu kertyvän noin 2,4 milj. euroa.

Vuoden 2025 talousarviossa ulkoisia korkomenoja arvioidaan olevan 24,7 milj. euroa, sisältäen ottolainojen ja korkosuojausten kustannukset. Korkomenot vuonna 2025 ovat vielä maltilliset, mutta ovat kasvussa vuosien 2026–2027 aikana, koska kaupungin rahoitustarve on voimakkaassa kasvussa kyseisenä aikana ja uudet lainat joudutaan nostamaan keskimäärin noin 2,7 prosentin korkotasossa (laskentaoletus). Lyhyet viitekorot ovat laskeneet vuoden 2024 kuluessa noin 2,6–3,1 prosentin tuntumaan ja niiden oletetaan edelleen laskevan. Pitkät viitekorot ovat noin 2,4 %:n tasolla. Tämä vaikuttaa ottolainoista maksettavaan korkotasoon sitä mukaa kun vanhoja korkosuojauksia erääntyy ja uusia lainoja joudutaan nostamaan markkinakorkotasolla.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2025 noin 29,3 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 20 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Muiden osinkotulojen saamiseen liittyy epävarmuutta, mutta vuoksi niitä on budjetoitu saatavaksi 9,3 milj. euroa vuonna 2025. Lisäksi tuloja voi muodostua rahastojen saamista osingoista ja arvopaperien myyntivoitoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien 2026–2027 aikana muiden rahoitustulojen arvioidaan olevan 25,1 milj. euroa ja Turku Energian osingon arvioidaan säilyvän 20 milj. euron tasolla. Muut kaupungin saamat osinkotulot ovat verrattain vähäiset ja epävarmat. Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan maltillinen, noin 2,4 milj. euroa vuodessa ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa. Muita rahoituskuluja arvioidaan taloussuunnitelmakaudella 2025–2027 olevan noin 0,9 milj. euroa vuosittain, mitkä koostuvat lähinnä pankki, konsernitili, maksuliikenne ja käteiskassakustannuksista. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Vuosikate

Vuoden 2025 vuosikate on 38,8 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate on heikko taloussuunnitelmakauden ensimmäisinä vuosina. Vuosikate parantuu suunnitelmakauden loppua kohden. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi koko taloussuunnitelmakaudella. Tasapainoon pyritään sopeuttamisohjelmatyön avulla.

Satunnaiset erät

Taloussuunnitelma ei sisällä satunnaisia eriä vuosina 2025–2027.

Tilikauden yli-/alijäämä

Vuoden 2025 tilikauden alijäämäksi muodostuu -17,7 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelma on voimakkaasti alijäämäinen vuosina 2025–2026. Talouden tasapaino pyritään saavuttamaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.

INVESTOINNIT

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti kaupungin investointimenojen määrärahaesitys suunnitelmakaudella 2025–2027 on yhteensä 1 061,8 miljoonaa. Investointimenojen rahoitusosuuksien tavoite suunnitelmakaudella on yhteensä 25,4 milj. euroa. Investointien omarahoitusosuudeksi jää erotus 1 036,4 milj. euroa.

Talousarviovuoden 2025 investointiosaan esitetyt määrärahat investointimenoihin ovat yhteensä 331,6 milj. euroa. Rakennuttamisen tila- ja infrainvestointiohjelmien määrärahojen osuus on yhteensä 293,2 milj. euroa, josta infrainvestointien osuus on 202,5 milj. euroa ja tilainvestointien 90,7 milj. euroa.

Jäljelle jäävä vuoden 2025 investointimäärärahojen osuus 38,4 milj. euroa jakautuu osakkeisiin ja osuuksiin 22,3 milj. euroa, tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämisen osuuteen 6,8 milj. euroa, koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet 5,8 milj. euroa ja maa- ja vesialueiden hankinta 3,5 milj. euroa.

RAHOITUS

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2025 alussa noin 950 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja noin 800 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) enintään 50 milj. euroa, ja yhtiöiden talletuksia noin 100 milj. euroa. Vuonna 2025 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa enintään 265 milj. euroa ja 76 milj. euroa tililimiitin käyttöä. Lyhytaikaista lainaa eli kuntatodistuksia käytetään aktiivisesti kassanhallinnan välineinä ja kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 46,6 milj. euroa vuoden 2025 aikana.

Yhtiöiden talletusten oletetaan keskimäärin olevan 120 milj. euron tasolla, mutta yhtiöiden talletusten määrään liittyy huomattavaa epävarmuutta. Näin ollen korollinen velka (lainakanta) lisääntyisi nettomääräisesti 274 milj. euroa vuonna 2025. Pitkäaikaisen kokonaisvelan arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuosina 2025–2027. Korollisen velan määrä arvioidaan olevan 2,2 miljardia euroa vuoden 2027 lopulla. Kokonaisvelan kasvuun liittyy huomattavaa epävarmuutta, koska kaupunkikonsernin suurten investointihankkeiden ajalliseen etenemiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Lisäksi mainittu velkamäärä ei sisällä suuria raidehankkeita kuten Länsirata Oy:n pääomitusta tai Turun Raitiotie Oy:n rahoitusta, koska mainituista hankkeista ei ole lopullisia toteutuspäätöksiä.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	352	04.11.2024	3