​

Ympäristöjuristi Nina Mattila ja valvontajohtaja Leena Salmelainen 24.10.2024:

Asian valmistelu

Kaupunginvaltuusto on 22.01.2024 § 9 hyväksynyt Turun kaupungin rakennusjärjestyksen. Vuoden 2025 alusta lähtien voimaan tuleva rakentamislaki edellyttää rakennusjärjestyksen päivittämistä. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudella on valmisteltu rakennusjärjestysehdotus, johon on tehty rakentamislain edellyttämät muutokset. Samalla rakennusjärjestykseen ehdotetaan tehtäväksi muita tarpeellisia muutoksia.

Rakentamislain osalta on ympäristöministeriössä valmisteltu korjaussarja (HE 101/2024 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi), joka on ollut lausunnoilla. Rakennusjärjestyksen valmistelua on vaikeuttanut se, että korjaussarjassa on esitetty muutoksia myös koskien rakennusjärjestystä koskevaa rakentamislain 17 §:ä. Rakennusjärjestystä koskevaan pykälään on tullut lausuntokierroksen jälkeen useita muutoksia. Pääosalla muutoksista halutaan selkeästi rajoittaa kunnan mahdollisuuksia antaa määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Korjaussarjan rakennusjärjestystä koskevan osan on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Korjaussarjan ehdotuksen mukaan rakennusjärjestyksessä voidaan antaa paikallisista oloista johtuvia suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamista sekä hyvän elinympäristön toteutumista ja säilyttämistä koskevia määräyksiä, jotka eivät muuta, mitä rakentamislaissa säädetään uuden rakennuskohteen luvanvaraisuudesta. Kunta voi kuitenkin rakennusjärjestyksessä säännellä myös muiden kuin luvanvaraisten rakennuskohteiden paloturvallisuutta rakennuksen etäisyyttä koskevilla määräyksillä.

Rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tulosta on kuulutettu 15.6.2024. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä rakennusjärjestyksen muutoksen valmistelusta 12.8.2024 mennessä. Määräaikaan mennessä ei jätetty yhtään mielipidettä.

Keskeiset muutokset

Rakennusjärjestykseen ehdotetut muutokset perusteluineen käyvät ilmi tarkemmin oheismateriaalista. Keskeiset rakennusjärjestykseen tehtävät muutokset ovat:

• Muutokset luvanvaraisuutta koskevaan sääntelyyn.
• Siniviherkerrointa koskeva sääntely muutetaan velvoittavaksi.
• Hiilijalanjäljen raja-arvo ja sen laskemistapa.
• Muutetaan auto- ja polkupyöräpaikoitusmitoituksia koskevia vaatimuksia.

Muutokset luvanvaraisuutta koskevaan sääntelyyn sekä rakentamisen ohjaamiseen (3 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestyksellä voitiin vapauttaa toimenpideluvanvaraisuudesta vähäisiä hankkeita. Rakentamislaissa lupakynnystä on kokonaisuudessaan korotettu paljon. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Vaikkei hanke vaadi rakentamislupaa, voi hankkeen toteuttaminen silti vaatia poikkeamispäätöstä asemakaavan tai rakentamisen määräyksistä.

Siniviherkerrointa ja hulevesien johtamista koskevat muutokset (11 ja 12 §:t)

Tontin vihertehokkuutta koskeva 12 § on muutettu velvoittavaksi ja rakennusjärjestyksen liitteeksi on lisätty laskentataulukko. Rakennusvalvonta on todennut, että tontin vihertehokkuuden tavoitetasot eivät ole riittäviä. Rakentajat pääsevät tavoitetasoihin vaihtelevasti.​ Ohjausmahdollisuudet rakennusvalvonnassa ovat ennen muuta aktiivisen, myönteisen informaatio-ohjauksen kaltaisia. Mikäli vihertehokkuuden toteuttamisesta syntyy erimielisyyttä luvanhakijan kanssa, ei juridisia pakotemahdollisuuksia kuitenkaan ole ollut. Pelkkien tavoitetasojen määrittely rakennusjärjestyksessä on omiaan tekemään sääntelystä epäselvää, koska rakennusten suunnittelussa jää epäselväksi, tuleeko määräystä noudattaa vai ei. Tämä taas aiheuttaa tarpeetonta tulkinnanvaraa luvan käsittelyvaiheessa. Tavoitteen muuttaminen velvoitteeksi edistää rakennuslupaprosessin sujuvuutta, koska yksiselitteisen määräyksen velvoittavuus on selkeää, toisin kuin tavoitteen velvoittavuus.

Vihertehokkuuden velvoitteiden roolina on linjata vehreyden vähimmäisvaatimukset pihoilla johdonmukaisesti ja läpinäkyvästi koko kaupungissa. Edelleen siniviherkertoimen menetelmä osoittaa suuntaa antavasti sen, mikä osa tontin hulevesien viivytystarpeesta voidaan toteuttaa kasvillisuuden avulla. Hulevesien johtamista koskevan pykälän sanamuotoa on ehdotuksessa myös selkeytetty.

Hiilijalanjäljen raja-arvo ja sen laskemistapa (13 §)

Rakennusjärjestysehdotukseen on otettu uusi pykälä koskien asuinkerrostalojen uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoa ja sen laskemistapaa. Rakentamislain korjaussarjan mukaan ilmastoselvitys, jossa myös rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan vaatimuksen täyttyminen osoitetaan, on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle ennen loppukatselmusta. Korjaussarjan 38 a §:n mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvosta. Rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevia pykäliä sovelletaan rakentamislain korjaussarjan ehdotuksen mukaan vasta 1.1.2026 lähtien. Turku tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2029 ja näin ollen hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevaa pykälää ehdotetaan rakennusjärjestykseen jo nyt.

Rakennusjärjestysehdotuksen 13 §:n mukaan ”asuinkerrostalojen uudisrakentamisessa tulee noudattaa Turun kaupungin asettamaa hiilijalanjäljen raja-arvoa 16,0 kgCO2e/m2/a, ellei rakentamislain nojalla annetussa asetuksessa toisin määrätä. Raja-arvon alittuminen tulee osoittaa viimeistään loppukatselmuksessa.” Raja-arvon laskentataulukko ja laskemisohjeet ovat rakennusjärjestyksen liitteenä. Hiilijalanjäljen raja-arvo tulee ehdotuksen mukaan koskemaan ainoastaan uudisrakentamista ja ainoastaan asuinkerrostaloja. Raja-arvo ei siten tule koskemaan esimerkiksi kaupungin omia hankkeita.

Rakennusjärjestyksessä ei voida säätää lainsäädännöstä poikkeavalla tavalla ja näin ollen hiilijalanjälkeä koskevan asetuksen tullessa voimaan, rakennusjärjestyksen määräystä ei voi enää soveltaa. Rakentamislaissa tai sen korjaussarjassa ei ole tuotu esille, onko rakennusjärjestyksessä mahdollista määrätä rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvosta. Rakennusjärjestysehdotuksesta pyydetään ympäristöministeriön lausuntoa asian selventämiseksi.

Auto- ja polkupyöräpaikkavaatimuksiin kohdistuvat muutokset (31 § ja siihen liittyvät taulukot)

Kaupunginhallitus on 8.2.2021 § 71 hyväksynyt pysäköinnin mitoitusohjeen käytettäväksi asemakaavoituksessa pysäköintipaikkavaatimusten lähtökohtana. Voimassa olevaan rakennusjärjestykseen on otettu mukaan pysäköinnin mitoitusohjeen keskeiset taulukot autopaikkojen ja pyöräpaikkojen määrästä. Liikennesuunnittelu on todennut, että pysäköinnin mitoitusohjetta ja rakennusjärjestyksen taulukoita on syytä päivittää, koska ohjeen soveltaminen on johtanut tietyissä tapauksissa ongelmiin. Kaupunginhallituksen tulee hyväksyä erikseen pysäköinnin mitoitusohjeeseen tehtävät muutokset. Kaupunginhallitukselle tuodaan erikseen päätettäväksi pysäköinnin mitoitusohjeeseen tehtävät muutokset. Toisin kuin rakennusjärjestys, pysäköinnin mitoitusohje ohjaa asemakaavoitusta ja näin ollen pelkän rakennusjärjestyksen päivittäminen ei riitä. Rakennusjärjestyksen taulukoihin esitetään seuraavia muutoksia:

• Tehokkaan joukkoliikennevyöhykkeen (III) ja muiden alueiden (IV)​ olemassa olevien kerrosneliövaateiden lisäksi laitetaan vähimmäisautopaikkavaade per asunto vastaavasti kuin ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä (I) ja tehokkaalla joukkoliikennevyöhykkeellä yli 3 kilometriä keskustasta (II). Tällä yritetään ohjata rakentamista, jottei erittäin pienien asuntojen kohdalla jouduta hankalaan autopaikkatilanteeseen. Kolmannella vyöhykkeellä edellytetään siis jatkossa 1ap/100 k-m2, vähintään 1ap/ 2asuntoa​ ja neljännellä vyöhykkeellä 1ap/ 85 k-m2, vähintään​ 1ap/1,3 asuntoa.
• Pyöräpysäköinnin mitoituksiin lisätään​ korkeakoulut, ammattioppilaitokset sekä lukiot​ Helsingin mitoitusohjeen mukaisesti​ (1pp/4 oppilasta).
• Pyöräpysäköintipaikojen, erikoispyöräpaikkojen ja ulkona sijaitsevien pyöräpaikkojen osalta esitetään myös muutoksia. Ehdotuksen mukaan kerrostalojen ulkoiluvälinevarastoissa tai pyörävarastoissa olisi varattava tilaa erikoispyörille, kuten kuormapyörille ja pyörän peräkärryille 1 erikoispaikka/1000 k-m2. Polkupyöräpaikoista vähintään 75% tulee kerros- ja rivitaloissa sekä yhtiömuotoisissa pientaloissa osoittaa lukittavaan ja säältä suojattuun, helposti käytettävään pyörävarastoon pihatasossa. Loput paikoista sijoitetaan ulkotiloihin kulkureittien ja pääovien läheisyyteen. Sisä- ja ulkopaikkojen tulee olla runkolukittavia.

Ehdotus, sen nähtäville asettaminen ja pyydettävät lausunnot

Seuraavaksi rakennusjärjestysehdotus tulee asettaa nähtäville ja siitä tulee pyytää lausunnot. Rakennusjärjestysehdotus tulee asettaa nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Rakennusjärjestys asetetaan nähtäville suomeksi ja ruotsiksi. Nähtävillä oloaikana kunnan jäsen ja muu osallinen voi jättää rakennusjärjestysehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin internetsivuilla ja sanomalehdessä. Lausunnot pyydettäisiin seuraavilta tahoilta samaan määräpäivään mennessä:

• Museokeskus
• Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
• Esteettömyyskoordinaattori
• Varsinais-Suomen ELY-keskus
• Varsinais-Suomen Maakuntaliitto
• Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry
• Turkuseura - Åbosamfundet ry
• Rakennusteollisuus RT ry
• Naapurikunnat ja -kaupungit
• Turun Pientalojen Keskusjärjestö ry
• Rakli ry
• Väylävirasto
• Ympäristöministeriö
• TVT Asunnot Oy
• Turun Ylioppilaskyläsäätiö
• Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Käsittelyvaiheet nähtävillä oloajan jälkeen

Mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään ja niiden perusteella tarvittavat muutokset tehdään rakennusjärjestysehdotukseen, joka saatetaan uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä on päätöksen tultua lainvoimaiseksi annettava yleisesti tiedoksi niin, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös sekä rakennusjärjestys on lähetettävä tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Lisäksi on lähetettävä jäljennös annetuista lausunnoista ja muistutuksista, jollei niitä ole hyväksymistä koskevassa päätöksessä riittävästi selostettu.

Rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet rakennusjärjestyksen ollessa nähtävillä.

Rakennusjärjestys on lähetettävä tiedoksi maanmittauslaitokselle, maakunnan liitolle, kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, naapurikunnille sekä tarpeen mukaan muille viranomaisille. Varsinais-Suomen ELY- keskukselle on lähetettävä ilmoitus rakennusjärjestyksen voimaantulosta.

Rakennusjärjestys voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaan kuuluttaa tulemaan voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Liite 1Turun kaupungin uusi rakennusjärjestysehdotus liitteineen

Oheismateriaali 1Rakennusjärjestykseen esitettävien muutosten perustelut

Oheismateriaali 2Vanhan ja uuden rakennusjärjestyksen vertailu

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää merkitä liitteen 1 mukaisen rakennusjärjestysehdotuksen tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että rakennusjärjestys asetetaan 30 päiväksi nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot edellä kuvatuilta tahoilta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.