Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, kiinteistökehitys ja isännöinti, kiinteistökehityspäällikkö Suvi Panschin 23.9.2024:

Tausta

Kaupunki hyväksyy vuosittain talousarvion toimeenpanon yhteydessä kiinteistökehitysohjelman. Kiinteistökehitysohjelma sisältää kohteita, jotka ovat kaupungin omistuksessa ja joissa tavoitteena on joko muodostaa kaupungille luovutettavaksi tulevia tontteja tai kehittää kiinteistöjä, joissa kaupungilla on omistuksessaan olevia rakennuksia ja joista on tarkoitus asemakaavoituksen myötä luopua. Oheismateriaalina on vuosille 2024-2027 hyväksytty kiinteistökehitysohjelma (kh 18.12.2023 § 476) ja vuosille 2025-2028 valmisteltu kiinteistökehitysohjelma.

Turun kaupunki on vuodesta 2010 lähtien luokitellut omistamansa rakennukset siten, että kehitettäviä, kaupungin palvelutoiminnasta poistuneita/poistuvia/tarpeettomia rakennuksia käsittävä ja suorassa omistuksessa oleva kiinteistökanta käsitellään omana kehityskiinteistökokonaisuutenaan. Osakeomistuksia ei ole huomioitu tässä kokonaisuudessa.

Kehityskiinteistötoiminta on usean kaupungin vastuualueen ja yksikön yhteistoimintaa. Kehittämistoimia ja niiden järjestystä ohjataan maanomistajatehtävänä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kiinteistökehityksen ja isännöinnin toimesta. Kiinteistönpito ja purkukohteiden purattaminen järjestetään Tilapalveluiden toimesta yhteistyössä Kaarea Oy:n kanssa. Palveluverkon hallinnan yksikkö vastaa kaupungin palveluverkkosuunnittelusta ja Tilapalvelut vastaa palvelutoiminnassa olevien kiinteistöjen tarve- ja hankesuunnittelusta sekä käyttäjätoimialojen tilojen käytön ohjauksesta. Näiden prosessien kautta kiinteistöjä poistuu kaupungin omasta käytöstä.

Kehityskohteeksi päätyminen tapahtuu joko kaupungin palveluverkon uudistamiseen perustuvien toimenpiteiden kautta tai kaupungin yhtiöjärjestelyjen kautta taikka ennakoimattomasti kiinteistön poistuessa äkillisesti kaupungin omasta käytöstä. Kehityskohdelistalle kohteet otetaan, kun päätös tilasta luopumisesta on käyttäjän puolelta tehty tai kun korvaavan tilan hankesuunnitelma on hyväksytty. Lisäksi kohteita hankitaan vuosittain kaupungille jonkin verran maanhankinnan kautta. Maanhankinta onkin tänä päivänä aiempaa useammin vanhojen rakennettujen kiinteistöjen sekä vuokraoikeuksien hankintaa, mikä johtuu kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Näin hankitut rakennukset joko puretaan saman tien tai käytön loppuessa mutta merkittäviä investointeja näihin rakennuksiin ei kohdenneta.

Kehityskiinteistöt ja niiden luokittelu

Operatiivisen kiinteistökehitystoiminnan pohjaksi on vuonna 2010 tehty luokittelu, jossa kehityskiinteistöt on luokiteltu neljään perusluokkaan: 1. Pidettäviin, 2. Purettaviin, 3. Kehitettäviin ja 4. Myytäviin. Näille luokituksille on ollut useita erilaisia alaluokkia. Kehityskiinteistölistalla oli myös paljon kohteita, jotka tosiallisesti ovat kaupungin palvelutoiminnan käytössä, kuten liikuntaa palvelevat rakennukset, joihin ei kohdistu kehittämispotentiaalia. Vuoden 2023 kehityskiinteistöjen operatiivisen toimintasuunnitelman (kh 20.3.2023 § 104) yhteydessä on todettu, että kehityskiinteistökokonaisuuden listaus on tarpeen käydä kriittisesti läpi ja siirtää toisaalta käytöstä poistuneet kohteet listalle pyrkien nopeuttamaan niiden purkuprosesseja tilanteissa, joissa kohteen käyttö on päättynyt ja toisaalta poistamalla kehityskiinteistöistä tosiasiallisesti kaupungin palvelutoiminnassa olevat kohteet, joihin ei kohdistu kehittämispotentiaalia. Tavoitteena on varmistaa, että aidosti kehitettävät kohteet muodostavat oman kokonaisuuden ja vastaavasti purettavien kohteiden osalta suunnitellaan realistinen tavoiteaikataulu sekä varmistetaan tarvittavat resurssit.

Kiinteistökehitys ja isännöinti yhteistyössä tilapalveluiden kanssa on käynyt kehityskiinteistöjen listan kriittisesti läpi. Kohteet on nyt luokiteltu yhteensä kuuteen eri luokkaan, joille on laadittu kuvaukset mitä luokka pitää sisällään. Luokittelun peruslähtökohtana on pidetty kohteen nykyisen sekä odotettavissa olevan maankäytön ohella rakennetun kohteen nykyistä käyttöä ja kuntoa. Luokittelu perustuu siis kiinteistön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ottaen huomioon sekä maa-alueen että rakennuksen kehittämismahdollisuudet. Liitteenä 1 olevaan kehityskiinteistöjen operatiiviseen luokitteluun on selvyyden vuoksi vielä kirjattu, mikäli rakennukset sisältyvät kiinteistökehitysohjelman tai kaavoitusohjelman mukaiseen kohteeseen.

1. Purettava kohde

Peruslähtökohtana on ollut löytää kehityskiinteistölistalta kohteet, jotka tulee ohjelmoida purettavaksi maankäytön kehittymisen tai kohteen heikon kunnon vuoksi. Näissä kohteissa ei ole vuokrasopimuksia tai vuokrasopimuksen päättymisajankohta on tiedossa. Vuosittain ohjelmoidaan purettavaksi kohteita maankäytön kehityksen, ylläpidon, yleisen turvallisuuden ja kaupunkikuvan tarpeet huomioiden.

2. Toistaiseksi vuokrattava kohde

Kehityskiinteistölistalla on paljon kohteita, jotka sijoittuvat pidemmällä tähtäimellä kehittyville alueille ja ovat sellaisessa kunnossa, että niiden vuokraaminen on mahdollista ja niihin myös tällä hetkellä kohdistuu vuokrasopimuksia. Nämä kohteet on luokiteltu toistaiseksi vuokrattaviksi kohteiksi. Näin luokiteltuihin kohteisiin ei kuitenkaan kohdisteta merkittäviä investointeja, vaan huonokuntoiset kohteet ohjelmoidaan purettaviksi ja vuokrattavien kohteiden osalta kunnossapito on vuokralaisen vastuulla. Toistaiseksi vuokrattavia kohteita voidaan maankäytön muuttuessa, kohteen kunnon heikkenemisen vuoksi tai muun syyn vuoksi tarvittaessa ohjelmoida purettavaksi. Lisäksi toistaiseksi vuokrattavien kohteiden osalta tulee aina tapauskohtaisesti vuokrasopimuksen päättyessä tarkastella, onko vuokrasopimusta syytä jatkaa vai tulisiko kohde ohjelmoida purettavaksi. Lähtökohtana on, että toistaiseksi vuokrattavat kohteet eivät saa tuottaa kaupungille kustannuksia, vaan niitä pidetään vuokrattuina vain siitä syystä, että alueita ei tarvita muuhun käyttöön ja niistä saatavilla tuotoilla voidaan kattaa purkamiseen käytettäviä kustannuksia.

3. Myyntikohde

Luokittelussa on eroteltu myyntikohteiksi sellaiset kohteet, jotka tulee kohteesta riippuen myydä joko neuvottelumenettelyllä tai hintatarjouskilpailulla. Luokkaan sisältyy myös kohteita, jotka ovat asemakaavoitetuilla tonteilla ja jotka on tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä, tällöin rakennus joko puretaan ennen tontin myyntiä tai myydään tontti purkuvelvoitteella.

4. Asemakaavoituskohde

Asemakaavoituskohteisiin on luokiteltu sellaiset kohteet, joissa rakennukset joko puretaan tai myydään asemakaavanmuutoksen tultua voimaan. Osa rakennuksista tullaan purkamaan, mutta osaan tulee kohdistumaan suojelumääräyksiä asemakaavoituksessa ja niille pyritään löytämään uusi omistaja ja käyttötarkoitus asemakaavoituksen myötä. Asemakaavan voimaantuloon asti kohteet pyritään pitämään vuokrattuina joko ulkoisin vuokralaisin tai kaupungin omassa käytössä, jos se on mahdollista kohteen kunnon ja muiden tekijöiden puolesta.

5. Erityiskohde

Kehityskiinteistölistalla on myös kohteita, jotka sijaitsevat katu- ja puistoalueilla, niihin liittyy suojeluarvoja tai niille ei ole erityisiä kehittämismahdollisuuksia. Tällaiset kohteet on luokiteltu erityiskohteiksi. Kohteista osa on vuokrattuina. Myös kehityskiinteistöissä olevat Pääskyvuoren luolastot on luokiteltu erityiskohteeksi, koska niiden mahdollinen luovuttaminen pitää tutkia tapauskohtaisesti.

6. Ulkoilu- ja leirialueet

Omana luokkanaan on leirikeskusten rakennuskanta sekä ulkokunnissa, saarilla tai muilla ulkoilualueilla sijaitseva rakennuskanta, joiden kehittämistarpeita tarkastellaan aina tapauskohtaisesti osana ulkokuntaomistuksia koskevaa päätöksentekoa sekä osana kaupungin linjauksia koskien leiri- ja ulkoilualueita. Luettelon kohteiden lisäksi kaupungin omistuksessa on rakennuskantaa Ahtelan, Vienolan ja Tippsundin leirikeskuksissa.

Kehityskiinteistöiksi luokiteltuja kohteita on suorassa kiinteistöomistuksessa yhteensä 176 kpl ja niissä on rakennuksia yhteensä 513 kpl. Kehityskohteina pidettävät kohteet jakautuvat edellä kerrottuihin luokkiin seuraavasti:

Purettava kohde: 38 kpl, joissa rakennuksia 104 kpl

Toistaiseksi vuokrattava kohde: 61 kpl, joissa rakennuksia 161 kpl

Myyntikohde: 16 kpl, joissa rakennuksia 27 kpl

Asemakaavoituskohde: 36 kpl, joissa rakennuksia 69 kpl

Erityiskohde: 17 kpl, joissa rakennuksia 46 kpl

Ulkoilu- ja leirialueet: 9 kpl, joissa rakennuksia 106 kpl

Kehityskiinteistötoiminnalla vastataan tilojen ylläpitokulujen vähentämisen lisäksi osaltaan kaupungille vuosittain asetettuihin kiinteän omaisuuden myynnin ja maanvuokrauksen tavoitteisiin. Edellisen toimintasuunnitelman käsittelyn (kh 20.3.2023 § 104) jälkeen kaupat on tehty kolmesta kohteesta eli Henrikinkatu 8:sta (5 rakennusta), Piikkiössä sijaitsevasta Lakkatien lastenkodin kesäsiirtolasta (5 rakennusta) ja Taalintehtaankatu 1c:stä (2 rakennusta). Sekä Piikkiön että Taalintehtaankadun myynneissä kauppahinta on perustunut lähinnä maapohjan arvoon. Henrikinkatu 8 osalta rakennuksista saatiin 1,7 miljoonan euron myyntitulot ja maapohja vuokrattiin. Rakennuksia purettiin kehityskiinteistökannasta 47 kpl, tästä iso osa on ollut raakamaahankinnan alueilta purettuja pientaloja piharakennuksineen. Maanhankinnan seurauksena uusia rakennuksia tuli 10 kappaletta, hankinta-arvoltaan 90 000 euroa.

Kehityskiinteistölistalle on lisätty kaupungin palvelutoiminnasta poistuneita tai poistuvia kiinteistökehityskohteita:

-​​ päiväkoti osoitteessa Lautturinkatu 5 (Lauttaranta)

-​ päiväkoti osoitteessa Karrinkatu 2 (Teräsrautela)

-​​ päiväkoti osoitteessa Säkäkuja 2 (Pahaniemi)

-​​ päiväkoti osoitteessa Piinokankatu 4 (Varissuo)

-​​ päiväkodit osoitteissa Koulukatu 10-12 (VII kaupunginosa)

-​​ päiväkoti osoitteessa Munterinkatu 3 (Runosmäki)

-​​ päiväkoti osoitteessa Parolanpolku 9 (Runosmäki)

-​​ nuorisotalo osoitteessa Piiparinpolku 13 (Runosmäki)

-​​ koulurakennus osoitteessa Malminkatu 3 (IX kaupunginosa)

Käynnissä olevat yhteistyönä toteutettavat kiinteistökehityshankkeet

Yhteistyösopimuksiin perustuvia ovat Turku Energian tontti (Linnankatu), Kirstinpuisto (Iso-Heikkilä), Kaupunginpuutarhan alue (Peltola), Sepänkatu 2, Herttuankulma, Parkin kenttä, Kupittaan kärki, Voimakatu, Kauppahallin kortteli, Runosmäen aluekehitys ja Malminkatu.

Turku Energian tontin asemakaavanmuutos on kuulutettu voimaan 25.11.2023. Tontin uudisrakennusoikeuksista osa tullaan luovuttamaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon TVT Asunnot Oy:lle ja näistä on neuvottelut käynnissä. TVT Asunnot Oy teettää suunnitelmia korttelissa pidemmälle, jotta pystytään laatimaan asemakaavanmuutoksen mukaiset tonttijaot luovutusten pohjalle. Tontilla sijaitsevat rakennukset on tarkoitus luovuttaa osana tontteja purkuvelvoitteella. Tonteista pääosa tullaan luovuttamaan arviolta vuoden 2025 aikana. Linnankadun tontille tulee jäämään kaukolämmön varavoimalaitos sekä sähköasema.

Kirstinpuiston asemakaavanmuutos kuulutettiin voimaan 16.5.2020. Alueen rakentaminen on käynnissä ja tontteja luovutetaan tehtyjen esisopimusten mukaisesti.

Kaupunginpuutarhan aluetta koskeva yhteistyösopimus Seurakuntayhtymän kanssa hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2017. Alueelle järjestettiin suunnittelukutsukilpailu yhteistyössä kumppanien kanssa syksyllä 2018. Alueen asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 20.8.2024 § 285 ja se viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Alueella sijaitsevalle rakennuskannalle on käynnistetty purkulupien hakeminen, jotta rakennukset voidaan purkaa ennen infran rakentamisen käynnistämistä. Tontit luovutetaan aikaisintaan vuodesta 2026 alkaen, kun alueen infra on siinä valmiudessa, että tontteja voidaan luovuttaa.

Sepänkatu 2:ta koskeva yhteistyösopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa huhtikuussa 2018. Kiinteistöä kaavoitetaan ja kehitetään yhteistyössä naapurikiinteistön kanssa. Alueen asemakaavaluonnos valmisteltiin päätöksentekoon vuoden 2020 aikana ja luonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 12.1.2021 § 3. Kohdetta yritettiin myydä tarjousten perusteella keväällä 2022 mutta osin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman epävarmuuden ja osin keskeneräisen kaavoituksen johdosta kohteesta ei saatu yhtään tarjousta. Kohteeseen liittyvää yhteistyösopimusta päätettiin jatkaa kaupunginhallituksen päätöksellä 16.1.2023 § 15. Tavoitteena on, että alueen asemakaavoitus saadaan valmiiksi vuoden 2025 aikana ja kiinteistöt luovutetaan, kun asemakaava on saanut lainvoiman.

Herttuankulman asemakaava kuulutettiin voimaan 7.7.2018 ja alueen kunnallistekniikka on pitkälti rakennettu ja asuintalojenkin rakentaminen on edennyt jopa ennakoitua vauhdikkaammin. Tontteja luovutetaan tehtyjen esisopimusten mukaisesti.

Parkin kentän asemakaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.2.2022 § 22 ja se kuulutettiin voimaan 15.4.2023. Parkinkentän uudistamista koskeva sopimuskokonaisuus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.1.2022 § 5. Kentän suunnittelu on käynnistetty syyskuussa 2024 ja mitoittava yleissuunnitelma on tavoitteena olla valmiina vuoden 2024 loppuun mennessä, minkä jälkeen kentän ja sitä palvelevien oheistilojen tarveselvitys tuodaan päätöksentekoon. Samaan aikaan kaupungin sopimuskumppani on vienyt suunnittelua asuinrakennusten sekä kentän alle tulevan parkkihallin osalta eteenpäin. Ensimmäiset tontit alueelta luovutetaan arviolta vuoden 2025 aikana.

Tiedepuiston alueella kehityskiinteistöjen operatiivinen toiminta keskittyy kärkihankkeiden tavoitteita tukevien tarpeellisten kiinteistöjärjestelyjen, kiinteistöhankintojen sekä purkutoimenpiteiden toteuttamiseen. Kupittaan kärjen osalta on allianssikumppani valittu ja hanke etenee allianssimallilla. Kehityskiinteistölistalla olevien rakennusten purkuvalmistelut on käynnistetty. Voimakadun kaavaehdotus on tarkoitus esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2025 aikana.

Runosmäen monitoimitalon toteuttaminen osana kilpailuun perustuvaa aluekehityshanketta hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 13.1.2020 § 7. Päätöksen mukaan monitoimitalon rakennushankkeeseen valittava kumppani saa ratkaistavakseen myös monitoimitalon toteuttamisen myötä käytöstä poistuvien Parolanpolun päiväkodin, Munterinkadun päiväkodin ja Runosmäen nuorisotalon kehittämisen. Monitoimitalo on valmistunut keväällä 2024. Runosmäen aluekehityksen yhteistyösopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.4.2022 § 180. Aluekehityshankkeen osana valmisteltu Viiripuiston asemakaava kuulutettiin voimaan 10.8.2024 ja neuvottelut tontin luovuttamisesta yhteistyökumppanille on käynnissä. Piiparinpolun varren asemakaava on aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2025 ja kaupungin palvelutoiminnan käytöstä poistuneiden rakennusten kehittämisestä on käynnistetty neuvottelut.

Malminkadun (Merenkulkuoppilaitos ja Juhana Herttuan koulu) aluetta koskeva kumppanuussopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa marraskuussa 2021 ja sen pohjalta laadittu asemakaavanmuutosluonnos on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 12.12.2023 § 416. Asemakaavanmuutosehdotus on valmisteilla ja aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2025.

Käynnissä olevat kilpailutukseen perustuvat kumppanuushankkeet

Kiinteistökehityshankkeista kilpailutuksiin perustuvia kumppanuuskaavoituskokonaisuuksia ovat Aninkaisten konserttitalo ja Luostarinkatu 5.

Aninkaisten konserttitalon osalta kaupunginhallitus päätti 21.3.2022 § 117, että Aninkaistenkatu 7-9 kiinteistöä (konserttitalo ja ammatti-instituutti) koskien käydään tontinluovutuskilpailu 2022. Aninkaisten konserttitaloa koskeva asemakaavanmuutosluonnos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 21.3.2022 § 117 ja kaupunginhallitus teki päätöksen voittajasta 21.11.2022 § 476. Alueen asemakaavaehdotus on valmisteilla ja aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2025. Kehityskiinteistöjen luokitteluun konserttitaloa ei ole sisällytetty vielä, kun rakennuksia käytetään kaupungin palvelutuotantoon.

Luostarinkatu 5 sijaitsevan yksityisen päiväkodin käytössä olevan rakennuksen myynti tilojen vuokralaiselle hyväksyttiin kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 25.5.2020. Kiinteistökaupan esisopimus allekirjoitettiin, mutta sen voimassaoloaika umpeutui asemakaavasta tehdyn valituksen käsittelyn aikana. Kohteen luovuttamisesta siten, että päiväkotitoiminta voisi kiinteistöllä jatkua, neuvotellaan ja pyritään tuomaan päätöksentekoon vielä vuoden 2024 aikana. Asemakaavalla muodostettu uudisrakennusoikeus luovutetaan kilpailun voittajalle vuoden kuluessa asemakaavan voimaantulosta, eli viimeistään 30.3.2025 mennessä.

Suunnitteilla olevat kiinteistökehityshankkeet ja kilpailutukset

Eerikinkatu 32-34 (Pallas) korttelikokonaisuuden osalta tavoitteena on, että periaatteet suunnittelu- ja toteutuskilpailun käynnistämiseksi korttelissa päätetään vuoden 2024 aikana ja korttelin asemakaavoitus käynnistetään kilpailun voittajaehdotuksen pohjalta. Kilpailun valmistelu on käynnistetty selvitysten tilaamisella. Osa rakennuksista tullaan mahdollisesti purkamaan asemakaavanmuutoksen myötä ja suojeltavat rakennukset luovutetaan kilpailun voittajalle kunnostettavaksi. Asemakaava on aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2026.

Vesilaitoksen tontin (Halinen) kehittäminen on käynnistetty selvitysten tilaamisella ja alueelle on tarkoitus käynnistää suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen pohjaksi vuoden 2025 aikana. Osa rakennuksista tullaan mahdollisesti purkamaan asemakaavanmuutoksen myötä ja suojeltavat rakennukset luovutetaan kilpailun voittajalle kunnostettavaksi. Asemakaava on aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2027. Tonttien luovuttamisen edellytyksenä on, että uusi varavesilaitos on valmistunut ja saatu otettua käyttöön.

Syreenikujan asemakaavoituksen pohjaksi on tarkoitus vuoden 2025 aikana käynnistää suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu. Tontilla sijainnut Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikkö on purettu syksyllä 2023.

Mooriankunnaksen asemakaavanmuutos on valmisteilla ja aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2025. Kehityskiinteistöjen luokitteluun kaava-alueen rakennuksia ei sisällytetä ennen kuin aikataulu niiden nykyisestä palvelutuotannosta vapautumiselle on varmistunut.

Itä-Skanssin asemakaava on kuulutettu voimaan 25.3.2023 ja alueen infran rakentaminen on käynnistymässä. Alueelta tullaan luovuttamaan tontteja tarjouskilpailulla infran valmistumisen myötä osissa, ensimmäisten tonttien luovuttamiset tapahtuvat aikaisintaan vuoden 2025 aikana.

Karhunahteen asemakaava on tullut voimaan 28.1.2023 ja infra on valmistunut kesän 2024 aikana. Alueen omakotitontit on luovutettavana syksyllä 2024 ja muut pientalotontit laitetaan tarjouskilpailuun vuoden 2025 aikana. Yhdellä tonteista sijaitsee myös suojeltu rakennus, joka tullaan luovuttamaan kunnostettavaksi tontinsaajalle.

Säkäkujan kaavamuutosalueella tutkitaan tänä vuonna käytöstä poistuneen päiväkotikiinteistön alueelle täydennysrakentamista. Päiväkotirakennus on kehityskiinteistöjen operatiivisessa toimintasuunnitelmassa esitetty purettavaksi kohteeksi, jolloin tontti myydään asemakaavan voimaantulon jälkeen uuden asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Asemakaava on aikataulutettu hyväksyttäväksi vuonna 2026.

Uusi yhteistyösopimukseen perustuva kaavoitushanke on käynnistymässä Akselintie (pohjoinen) alueella, kun sopimusaluetta koskeva yhteistyösopimus on hyväksytty ja allekirjoitettu.

Lisäksi on käynnissä tai käynnistymässä kaupungin tonttitarjontaa lisääviä asemakaavoja, kuten Vaasanpuisto, Etelä-Skanssi, Mustasuo, Jäkärlän kaila, Särkilahti, Tullin ympäristö sekä pieniä täydennysrakentamiskaavoja. Näiden kaavojen myötä syntyvä tonttitarjonta laitetaan tarjouskilpailuun alueiden kaavojen ja infran valmistumisen aikataulussa.

Yksittäiset myyntikohteet vuonna 2025

Vuoden 2025 loppuun mennessä avoimella menettelyllä myytäväksi esitetään seuraavat yksittäiset kohteet, joita ei tarvita kaupungin omassa palvelutuotannossa: asuinkäyttöön Lautturinkatu 5, yksityiseen päiväkotikäyttöön Karrinkatu 2, asuinrakennus AO-1/s/sm -tontilla (Kairialankatu 1), Kaarinan Pompon asuinrakennus (Littoistenjärventie 312), Kakskertatalo (Vapparintie 118) sekä asuinkäyttöön Kuikkulankatu 8 (Nummi), mikäli edellytykset näiden myynnille ovat toteutuneet.

Myyntipäätökset tehdään hallintosäännön ja hallinnonjärjestämispäätösten mukaisin toimivaltuuksin.

Tilahankkeiden yhteydessä tarkasteltavat kohteet

Palveluverkon uudistamiseksi Tilapalveluilla on valmistelussa edelleen myös useita hankesuunnitelmia, joiden käsittelyn myötä on odotettavissa joitain uusia kohteita kehityskiinteistöjen joukkoon. Suurimpia valmistelussa olevia kokonaisuuksia ovat Museokeskuksen tilaratkaisu koskien mm. Kalastajankadun ja Amiraalistonkadun kiinteistöjä. Pansion monitoimitalon tilaratkaisu koskien Pansion koulun ja nuorisotalon sekä Pernontien päiväkodin kiinteistöjä. Lisäksi useiden koulukiinteistöjen toiminta on jouduttu siirtämään tai on siirtymässä väistötiloihin.

Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää prosessia, jolla omasta palvelutuotannosta poistuvat kohteet siirtyvät kehityskiinteistölistalle. Usein kohteen kehittäminen uuteen käyttötarkoitukseen edellyttää asemakaavanmuutosta, joka vie useamman vuoden. Suurten tyhjentyneiden tilojen ylläpitoon kuluu turhaan niin energiaa kuin rahaakin, joten prosessin sujuvoittaminen siten, että rakennuksista luopuminen voisi tapahtua nopeammin niiden tyhjentymisen jälkeen, on tarkoituksenmukaista. Kehityskiinteistölistalle päätyminen edellyttää, että uusien tilojen hankesuunnitelman tai muun tilojen järjestämistä koskevan päätöksen hyväksymisen yhteydessä todetaan myös käytöstä poistuvien kohteiden siirtämisestä kehityskiinteistöjen listalle ja päätös valmistellaan tältä osin yhdessä Kiinteistökehitys ja isännöinti -vastuualueen kanssa. Kohteita voidaan edelleen asemakaavoituksen aikanakin käyttää kaupungin palvelutuotannon käytössä uusien tilojen käyttöönottoon asti, mutta näin voidaan nopeuttaa sitä prosessia, jolla luovutaan tarpeettomiksi jäävistä tiloista.

Kehityskiinteistötoiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi lisätään yhteistyötä palveluverkkojohtajan, tilapalvelujohtajan ja kiinteistökehityspäällikön kesken. Yhteistyöllä pystytään paremmin ennakoimaan tulevaisuudessa mahdollisesti vapautuvia kohteita ja huolehtimaan siitä, että kohteet todella siirtyvät kehityskiinteistölistalle aina kun tarvetta sille on.

Purku

Edellisen toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen on kehityskiinteistökannasta purettu rakennuksia 47 kpl, tästä iso osa on ollut raakamaahankinnan alueilta purettuja huonokuntoisia pientaloja piharakennuksineen.

Turku Energialta vapautunut kaupungin omistama rakennuskanta on tarkoitus luovuttaa osana tonttien luovuttamista purettavaksi vuoden 2025 aikana. Isoimmat purkukohteet loppuvuoden 2024 ja vuoden 2025 aikana tulevat olemaan Kupittaan kärjen alueelta purettavat kaupungin omistuksessa olevat toimisto-/teollisuusrakennukset sekä Kaupunginpuutarhan alueen rakennuskanta, joka tullaan purkamaan kun alueen asemakaavanmuutos saa lainvoiman. Lisäksi tullaan purkamaan muuta vähäisempää, käytöstä poistunutta ja huonokuntoista sekä vuokrauskelvotonta rakennuskantaa erikseen laadittavan aikataulun mukaisesti.

Kohteita puretaan vuosittain käytössä olevien resurssien puitteissa. Vuositasolla purkuun on ollut käytettävissä noin 1 M€.

Liite 1Kehityskiinteistöjen operatiivinen luokittelu

Oheismateriaali 1Kiinteistökehitysohjelma 2024-2027 (kh 18.12.2023 § 476)

Oheismateriaali 2Kiinteistökehitysohjelma 2025-2028

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kehityskiinteistöjen operatiivisen toimintasuunnitelman vuosille 2024-2025 edellä esitetyn ja liitteen 1 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.