Toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen, palveluverkkojohtaja Minna Juselius, kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen ja kaupunginjuristi Mikael Sunell 11.9.2024:

Valitus ja hallinto-oikeuden lausuntopyyntö

Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys ry on valittanut Turun hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 15.4.2024 § 48, ja vaatinut valituksesta tarkemmin ilmenevin perustein (Liite 1) päätöksen hylkäämistä, asian palauttamista uuteen suunniteluun ja sitä, että hankkeen suunnittelu ei etene valituksen ollessa käsittelyssä.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta:

1) hankimaan valtuuston lausunnon, jossa

• annetaan selostus asiasta
• vastataan valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin
• lausutaan esitetystä selvityksestä

2) liittämään asiakirjoihin

• valituksenalaisen päätöksen ja selvityksen muutoksenhakuohjeesta
• muut asian käsittelyssä kertyneet tai siihen liittyvät asiakirjat

3) luetteloimaan toimittamansa asiakirjat. Luettelossa on selkeästi kerrottava, mitkä asiakirjoista ovat olleet viranomaisen käytössä, kun se on tehnyt valituksenalaisen päätöksen. Näistä on erotettava asiakirjat, jotka viranomainen on laatinut tai hankkinut yksinomaan tätä oikeudenkäyntiä varten.

Lausuntoehdotus

Selostus asiasta

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 15.4.2024 § 48 hyväksynyt Karhunaukion monitoimitalon hankesuunnitelman.

Kyseessä on monitoimitalohanke kahdelle ennen erilliselle koululle, joille luodaan kaikki toiminnan vaatimat yleiset edellytykset. Hankesuunnittelman tavoitteena on selvittää kaikki rakennushankkeen reunaehdot sekä kustannukset päätöksenteon tueksi. Hankesuunnitelmassa linjataan myös hankkeen toteutustapa.

Kaupunginhallitus on aiemmin (5.10.2021) tehnyt seuraavan periaatepäätöksen Lauste – Skanssi alueen kouluverkkoratkaisusta: ”Kaupunginhallitus päätti, että Lauste – Skanssin alueen kouluverkon osalta edetään Karhunaukion monitoimitalon suunnitteluun. Periaatepäätös pitää sisällään, että Lausteen alakoulun ja Vasaramäen yläkoulun tilat korvataan Poropuiston / Karhunaukion alueelle suunniteltavalla kouluhankkeella, jonka mitoituksessa huomioidaan myös Skanssin alueen koulutarpeet.”

Kaupunginhallitus on aiemmin (20.6.2022) hyväksynyt tarveselvityksen: ”Hankesuunnitelman esityksenä on, että uudet tilat toteutetaan kahteen uudisrakennukseen, joihin tulee tilat kuusisarjaiselle yläkoululle (450 oppilasta), kaksisarjaiselle alakoululle (300 oppilasta), 4 esiopetusryhmälle (84 lasta), aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnalle, perhetuvalle, kirjastolle sekä liikunnan tiloille.”

Valmistuneessa hankesuunnitelmassa esitetty tilaratkaisu toteuttaa edellä mainitut toiminnan tarpeet Vasaramäen yläkoulussa ja Lausteen alakoulussa. Hankesuunnitelmassaselvityksiä, tarpeita ja toteutustapaa on tarkennuttu ja suunniteltu tarkemmalla tasolla tiedon määrän kasvaessa.

Vastaus esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin

Valittajan vaatimukset tulee hylätä alla mainituin perustein.

Valittajan mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä seuraavin perustein:

”Puuttuva palveluverkkosuunnitelma Ensin tulee laatia kouluverkon palveluverkkosuunnitelma ja vasta sen jälkeen toteuttaa palaset siitä. Osa valtuuston jäsenistä totesi valtuuston kokouksessa, että Itä-Turun alueelta tulisi laatia ensin kokonaisvaltainen kouluverkkosuunnitelma. He vaativat saada kouluverkkoselvityksen käsittelyyn ennen kyseistä hankesuunnitelman päätöksentekoa. Enemmistö valtuustosta äänesti kuitenkin Turun kaupungin tilahankkeiden suunnitteluohjeiden vastaisesti. Turun kaupungin tilahankkeiden suunnitteluohjeissa kohdassa 3.1 ohjeistetaan:

Kaupungin koko palveluverkkoa tarkastellaan keskitetysti ja palvelutilaverkkoon liittyviä tarpeita tunnistetaan palveluverkkoselvitystyön kautta.

• Toimitilojen sijaintipaikkatarkastelu ja tarvittavat linjaukset tehdään lähtökohtaisesti palveluverkkotarkastelun kautta.

Palveluverkkoon liittyvä päätöksenteon toimivalta on määritelty hallintosäännössä. Tilahankkeilla toteutetaan palveluverkon tarpeita. Ilman kouluverkkosuunnitelmaa, kokonaisuutta ja tulevaisuutta ei pystytä ennakoimaan ja suunnittelemaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Karhunaukion kouluhanke on suunniteltu nykyisen oppilasmäärän mukaisesti ilman mitään kasvuvaraa, vaikka alueella on kaksi isoa kasvukeskusta, Skanssi ja Itäharju, joihin on suunniteltu tuhansia uusia asuntoja. Veronmaksajien rahat ja koulukokonaisuudet vaativat huolellisemman suunnitelman. Investointia ei saa hyväksyä ilman, että kouluverkko suunnitellaan ensin.”

Valituksen mukaan päätös hankesuunnitelmasta on tehty väärässä käsittelyjärjestyksessä, sillä hankesuunnitteluohjeessa mainittu palveluverkkosuunnitelma puuttuu. Karhunaukion hankkeella on taustalla useampi eri selvityskokonaisuus, joiden kautta on muodostunut Karhunaukion hanke. Palveluverkkoa on siis useasta näkökulmasta käsitelty.

• Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto 14.5.2018: Skanssin monitoimitalon tarveselvitys (jaosto hyväksyi tarveselvityksen).
• Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto 4.5.2020 Lausteen koulun tarveselvitys (jaosto palautti asian valmisteluun).
• Kasvatus- ja opetuslautakunta 24.3.2021, 21.4.2021, 2.6.2021, 23.6.2021: ”Selvitys palveluverkkoratkaisujen mahdollisista vaikutuksista koulujen ja väestön eriytymisen vähentämiseen Itä-Turun alueella” (lautakunta arvioi vaikutuksia ja teki oman ehdotuksen periaatelinjaukseksi).
• Kaupunginhallitus 5.10.2021: Periaatelinjaus Lauste - Skanssi alueen kouluverkkoratkaisusta (kaikki edelliset vaiheet yhteen kokoava päätös).

Karhunaukion hankkeen taustalla on siis myös palveluverkkolinjaus. Linjaus ei kuitenkaan käsitä koko itäistä Turkua. Mikään voimassa oleva ohje tai säännöstö ei määrittele, missä laajuudessa palveluverkkosuunnitelmat laaditaan, vaan palveluverkkotyötä tehdään koko ajan huomioiden mm. väestönkehitys, kaupungin muu kehittyminen, alueiden tarpeet, tilojen ja olosuhteiden kunto ja taloudelliset reunaehdot.

Periaatelinjaus Lauste - Skanssi alueen kouluverkkoratkaisusta on tehty kaupunginhallituksessa 5.10.2021. Tässä käsittelyssä kaupunginhallitus päätti, että Lauste – Skanssin alueen kouluverkon osalta edetään Karhunaukion yhtenäiskoulun suunnitteluun. Periaatepäätös pitää sisällään, että Lausteen alakoulun ja Vasaramäen yläkoulun tilat korvataan Poropuiston / Karhunaukion alueelle suunniteltavalla kouluhankkeella, jonka mitoituksessa huomioidaan myös Skanssin alueen koulutarpeet ja jonka mitoituksen lähtökohtana on 700 oppilaan yhtenäiskoulu. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että

• Karhunaukion yhtenäiskoulun mahdollistava asemakaavanmuutosprosessi käynnistetään ja hanke sisällytetään kaavoitusohjelmaan,
• Lausteen koulun tilatarveselvitys päivitetään vastaamaan Karhunaukion yhtenäiskoulun tarpeita ja saatetaan käsittelyyn mahdollisimman pian ja
• Itä-Turun muu kouluverkkoselvitys täydennettynä vapaa-ajan palveluilla valmistellaan erikseen päätöksentekoon huomioiden Karhunaukion hankkeen vaikutukset kokonaisuuteen.

Periaatepäätöksen jälkeen koulun mitoitus on täsmentynyt tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa.

Todettakoon lisäksi, että valituksessa viitattu tilahankkeiden hankesuunnitteluohje on hyväksytty 13.2.2023 ja aikaisempi ohje (hyväksytty 26.2.2018) ei ottanut vastaavalla tavalla kantaa palveluverkkotyön ja tilahankkeiden väliseen suhteeseen, kuin nykyinen ohje. Karhunaukioon liittyvät taustapäätökset ovat ajoittuneet noin vuosiin 2018–2021.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen seuraavin perustein:

”Lapsen edun ensisijaisuus - Perusopetuslaki 628/1998, 3 a § Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Hankesuunnitelma ei ole lasten edun mukainen pienen, pirstaleisen ja vaarallisen tontin vuoksi. Tontille ollaan sijoittamassa suurta 960 oppilaan (*) kouluyksikköä. Hanketta ei voi hyväksyä, jos tontin myötä ei löydy edes perusteita lasten edun mukaiselle onnistumiselle. (* korjaus/selvitys oppilasmäärästä alhaalla kohdassa ”Virka-aseman väärinkäyttäminen”)

Lapsen etua ei ole selvitetty riittävän laajasti ja riittävän monesta näkökulmasta. Hankkeen nettisivujen valmistelun liitteissä lapsivaikutusten arviointilinkin takaa aukeaa ”kerro kantasi”-kysely. Pelkkä segregaation vähentämiseen liittyvä selvitys, jota on tulkittu osin virheellisesti, ei riitä. Lapsen etu tulee selvittää myös muista näkökulmista mm. yläkoulun siirron osalta. Siirto keskustan alueen läheisyydestä laitakaupungille ei tue lasten etua tässä tapauksessa.

Segregaation vähentämisen osalta suositellaan integroimaan yli kuudesluokkalaiset muuhun kaupunkiympäristöön, pois omalta segregoituneelta alueelta.

Olympiakomitean alaisen liikuntalinjan (luokat 7–9) oppilaaksiottoalue on koko kaupunki, jolloin kaupungin äärilaidan sijainti ei tue lasten etua. Osalla lapsista koulumatkoista tulee tarpeettoman pitkiä.

Olympiakomitean alaisen liikuntalinjan (luokat 7–9) siirto kauemmas Kupittaan liikuntainfrasta ei tue lasten etua, sillä koulupäivään tulee tarpeettoman paljon pitkiä (n. 3 km) siirtymiä, joita ei voi eikä ehdi siirtyä jalan. Siirtymiä ei ole suunniteltu riittävällä tavalla. Uuden koulun lähistölle mahdollisesti rakennettavat liikuntapaikat (yksi minimimitoitettu ulkokenttä ja yksi verhoilla jaettava liikuntasali) ei riitä kaikille – yleisopetus luokilla 1–9 ja olympiakomitean alainen liikuntalinja luokilla 7–9. Varmuutta uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta ei ole, sillä niitä ei kytketty kouluhankkeeseen. Näin päätöstä niiden rakentamisesta ei ole tehty. Kouluhankkeen hyväksymisen olisi pitänyt olla yleisestikin ehdollinen liikuntainfran rakentamisen suhteen.”

Karhunaukion hankkeeseen liittyen on tehty monessa vaiheessa vaikutusten arviointia. Vaikutuksia on arvioitu monesta näkökulmasta ja lapsivaikutukset ovat yksi keskeinen näkökulma. Kerro kantasi kysely, johon valituksessa viitataan, on ollut merkittävin työkalu lapsivaikutusten arvioinnissa. Tämän lisäksi arviointia on tehty osana hankesuunnitelman valmistelua kaupungin henkilöstön asiantuntemuksen pohjalta. Lapsen etu on valmistelussa huomioitu.

Karhunaukion monitoimitaloon hankesuunnitelmassa mitoitettu liikuntasali on kolmeen osaan jaettava täysimittainen yli 1.000m2 tila, jonka lisäksi tulee myös peilisali, kuntosali sekä lämmittelytila. Näin ollen sisäliikuntatiloja on jopa viidelle päällekkäiselle ryhmälle.

Rummunlyöjänpuistoon tulee suunnitelmien mukaan täysimittainen tekonurmikenttä, johon mahtuu helposti neljä liikuntaryhmää yhtä aikaa ja sen lisäksi monitoimikenttäalue toimii liikuntatilana. Monitoimikenttä toimii lisäksi talviaikaan tekojääkaukalona, joten luisteluolosuhde on tarjolla usean kuukauden ajan. Lisäksi alueelle rakennetaan skeitti/skuuttialue, joka täydentää alueen monipuolista tarjontaa. Ulkoliikuntaolosuhteiden yhteyteen rakennetaan koululiikunnan ja iltakäytön tarpeisiin pukuhuonerakennus, jossa on suihku ja wc-tilat tarjolla.

Tilahankkeen ja infrahankkeen kustannukset hyväksytään kaupungin hallintosäännön mukaan erilaisen menettelytavan kautta, mutta Karhunaukion tila- ja infrahankkeen kustannusarvioiden hyväksyminen on aikataulullisesti synkronoitu siten, että päätöksenteon aikataulut ovat lähellä toisiaan.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Karhunaukion monitoimitalon hankesuunnitelman 15.4.2024. Päätös sisältää tilahankkeen kustannusarvion hyväksymisen.

Kaupunginvaltuuston on hyväksynyt asemakaavanmuutoksen 26.8.2024. Päätös sisältää infrakustannusarvion hyväksymisen, jolla katetaan myös Rummunlyöjänpuistoon toteutettava ulkoliikuntaolosuhde.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen myös seuraavin perustein:

”Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön - Perusopetuslaki 628/1998, 29 § Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Tontin muoto ja koko ei mahdollista turvallista ja vaatimusten (*) mukaista välituntipihaa tuleville toiminnoille. (*RT-kortti 103084) o Välituntipihan koon tulisi olla minimissään 6060 m2 960 oppilasta kohden, kun hankesuunnitelmassa on nyt vain mahdollisuus 5720 neliöön. toiminto koko min. vaatimus * yht. esikoulu 3 ryhmää 84 oppilasta 20 m2 1680 m2 alakoulu 2-sarjainen 300 oppilasta 5 m2 1500 m2 yläkoulu 6-sarjainen 450 oppilasta 5 m2 2250 m2 pienluokat 90 oppilasta 5 m2 450 m2 Valmo 36 oppilasta 5 m2 180 m2 yhteensä 960 oppilasta 6060 m2 (*RT-kortti 103084)”

Koulukokonaisuuden piha-alueista on hankesuunnittelun aikana tehty erilaisia tontinkäyttösuunnitelmia, joissa on hahmoteltu tulevaa rakennusta sen sijoittumista tontille sekä toteutettavia piha-alueita. Nämä suunnitelmat ovat hankesuunnitteluvaiheessa alustavia ja tarkentuvat hankkeen edetessä.

Koulun tilojen mitoituksellinen esitystapa voi johtaa harhaan. Tilaohjelman tilamitoitus kertoo kuinka monta oppilasta voi tilaa käyttää, kun tilalle on tarvetta.​ Oppilaat eivät kuitenkaan voi olla samanaikaisesti kahdessa tai useammassa paikassa eli mikäli oppilas on luokkatilassa ei hän voi samanaikaisesti olla pienryhmätilassa tai erityisryhmässä.​ ​

Pienryhmätiloja on tulevaan koulukokonaisuuteen mitoitettu runsaasti eli teoriassa, mikäli laskee oppilasmäärää niin että kaikki tilat olisivat yhtäaikaisesti täynnä, kouluun mahtuu 962 oppilasta. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan synny, kun useammassa kuin yhdessä tilassa ei voi olla samanaikaisesti. Erilaisten eri käyttötarkoituksiin ajateltujen tilojen toteuttaminen mahdollistaa tilojen monipuolisen, tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön. Eli tämä hankesuunnitelmassa ilmoitettu noin 850 koululaista ja esikoululaista jakautuu näihin kaikkiin erikokoisiin opetus- ja pienryhmätiloihin.

Oppilaiden laskennallinen määrä sekä tilaohjelman esitystavat ovat hankkeesta toiseen yhteneväiset, toki jokaisen hankkeen omat erityispiirteet huomioiden. Mitoituksien pohjana käytetään laskennallisia oppilasmääriä, lähtökohtaisesti kuitenkaan koulussa tai päiväkodissa jokainen luokka ei ole aina ja kaikkina aikoina täynnä. Laskennallisia enimmäismitoituksia tilakohtaisesti tarvitaan, kun suunniteltavan rakennuksen tekniikkaa mitoitetaan niin, että rakennukseen saadaan esimerkiksi neliöitä, sähköä, piha-alueita sekä ilmanvaihtoa riittävästi.

Oikea mitoitus välituntipihalle on sen laskennallinen tarkastelu 850 oppilaan mukaan. Välituntipihan mitoitus on tarkasteltu tämän oppilasmäärän mukaan tässä vaiheessa hanketta. Mitoitus ja koulukokonaisuudelle rakentuvat piha-alueet tulevat tarkentumaan, kun hankkeen suunnittelussa päästään eteenpäin.​ Välituntipiha tulee olla määräysten ja linjausten mukaan riittävän kokoinen suunnitellulle oppilasmäärälle tai hanke ei pääse etenemään eli tilannetta, jossa monitoimitalolla ei olisi riittävän isoa pihaa, ei pysty syntymään. Pihasuunnittelu tehdään osana toteutussuunnittelua. Suunnittelu tehdään kansallisten määräysten (kuten RT-kortti) sekä Turun kaupungin linjausten mukaisesti.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen myös seuraavin perustein:

”Välituntipihalla tulee suunnitteluohjeiden mukaan olla toiminnallisesti eri piha-alueet eri ikäisille: esi-/alakoulu sekä yläkoulu. Suunnitellulle tontille on mahdollista toteuttaa vain yksi piha-alueen kokonaisuus, sillä rakennusmassalle on osoitettu vain yksi kantavampi rakennuskohta tien laidasta, jolloin ojan ja rakennuksen väliin jää vain yksi kapeahko kaistale pihalle. Mahdolliset aidoista muodostuvat rinnakkain olevat alueet tai muut vastaavat ratkaisut eivät ole riittävä tapa jakaa eri ikäisiä (5–16-vuotiaat) niin, että pihasta muodostuisi turvallinen paikka kaikille. Varsinkin kun kaikki oppilaat käyttävät yhtä ja ainoaa tonttiliittymää kouluun saapumiseen. Kulkuvirtoja ei ole mahdollista eriyttää.”

Laskennallisesti piha riittää eri-ikäisille käyttäjille. Piha-alueiden mitoittamiseen käytetään jokaisessa koulukohteessa samoja laskentaperusteita ja reunaehtoja, jotka täyttävät viranomaisvaatimukset sekä Turun omien linjausten mukaiset reunaehdot. Jos näin ei olisi, hankkeen kanssa ei päästäisi etenemään.

Jo tontinkäyttötutkielmat sekä rakennusten alaa ja kokoluokkaa hahmottelemaan toteutetut massoittelumallit hankesuunnitteluvaiheessa on toteutettu niin että rakennuksen muoto ja sijoittelu mahdollistaa niin koulun sisälle kuin piha-alueellekin erilaisia kokonaisuuksia, joille on omat sisäänkäyntinsä. Tätä työtä jatketaan, kun päästään suunnittelemaan lopullista toteutusta.

Tulevaan koulurakennukseen tulee mahdollisimman hyvän toiminnallisuuden takaamiseksi useampia sisäänkäyntejä ja koulua jaetaan erilaisiin toiminnallisiin alueisiin. Piha-alue tulee jakautumaan tämän mukaan automaattisestikin hieman eri alueisiin ikäryhmien mukaan.

Hankesuunnitelmassa on kuvattu pihan erilaisia, toiminnallisia ja aktivoivia alueita seuraavasti:

”Piha-alueesta tulee suunnitella hyvin varusteltu, viihtyisä, aktivoiva ja turvallinen, mistä löytyy monipuolisia toiminta-alueita kaikenikäisille liikkujille. Pihalle tulee sijoittaa liikunnallisia elementtejä, kuten toiminnallisia leikkivälineitä, erilaisia pelialueita ja pienimmille lapsille lähiliikuntakenttä.

Turun kaupungin Pormestariohjelma sekä kaupunginhallituksen päättämät liikuntapaikkaverkkolinjaukset velvoittavat suunnittelemaan koulujen piha-alueet kaikkien kuntalaisten hyödynnettäväksi. Piha-alueiden tulisi palvella kaikenikäisiä kuntalaisia lähiliikuntapaikkana iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan.

Piha-alueita voidaan jakaa ja rajata tarvittavilla aidoilla, kasveilla ja pengerryksillä.”

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen myös seuraavin perustein:

”Tontille on vain yksi tonttiliittymä, joka on suunnitelmassa kytketty suoraan liikenneympyrään. 960 oppilasta ei voida ohjata suoraan koulun pihasta vilkkaaseen liikenneympyrään.

Vilkkaiden teiden, risteyksen ja ison ojan välissä oleva aidattu tontti ei ole turvallinen eikä viihtyisä ratkaisu n. 960 oppilaalle. Miten esimerkiksi lasten poistumisturvallisuus taataan mahdollisissa vaaratilanteissa?

Koulu koostuu kahdesta rakennuksesta, joiden välissä kulkee melko vilkkaasti liikennöity tie. Lasten tulee ylittää kyseinen tie liikenneympyrän kohdalta. Lisäksi suunnitellulle urheilukentälle on 850 metrin matka. Oppilaiden ikähaitari on 5–16 vuotta. Lasten turvallisuutta ei voida taata.

Koulun välittömässä läheisyydessä on iso Jaaninoja, joka on sateiden ja tulvavesien aikaan hyvin runsasvetinen. Tämä luo hukkumisriskin pienille alakoululaisille. Vaikka koulun piha aidattaisiin, miten koulu turvaa koulumatkan, kun oja on suoraan koulun pihapolun varrella?”

Tontinkäyttösuunnitelmaa on tarkasteltu yhdessä liikennesuunnittelun kanssa. Sujuvan ja turvallisen liikennöinnin takaamiseksi koululle johtavaan liittymään toimivimmaksi ratkaisuksi on suunnitelmissa esitetty liikenneympyrää. Lisäksi alueen infraan kuten turvallinen jalankulku tullaan satsaamaan suuresti samalla varmistaen turvalliset teiden ylitykset sekä siirtymät mm. perusparannettavalle liikuntaolosuhteita sisältävälle Rummunlyöjänpuiston alueelle.

Koulupäivän aloitusaika 8.30 tulee jaksottamaan liikennettä ja sen sujuvuutta pois pahimmista ruuhkahuipuista. Koulupäivän lopetus jaksottuu joka tapauksessa useampaan eri aikaan, ja näin vältytään myös koulun loppumisen ajankohdan pahimmilta ruuhkahuipuilta.

Turvalliset poistumiset rakennuksesta sekä olosuhteet ja toiminnot koulun pihalla toteutetaan lain (pelastuslaki 29.4.2011/379 § 2 ja § 3, valmiuslaki 1552/2011, maankäyttö- ja rakennuslaki) ja määräysten mukaisesti, jotta turvalliset olosuhteet rakennuksessa ja sen ympäristössä pystytään takaamaan. Ilman että nämä asiat ovat kunnossa, toiminta koulukokonaisuudessa ei ole mahdollista.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen myös koska:

”Poliitikot ja virkamiehet ovat olleet epärehellisiä kouluhankkeen koosta, kun siitä on kysytty heiltä. Hanketta ei ole esitelty pyynnöistä huolimatta vanhemmille/kaupunkilaisille rehellisesti ja aidosti. Kysymyksiin on vastattu valheellisesti, kiertäen ja poliittisin korulausein. Vaikeisiin kysymyksiin on jätetty vastaamatta. Hanke on runnottu erikoisella tavalla läpi. Poliittinen motivaatio on jäänyt arvuutteluiden varaan.”

Valituksessa esitetyt väitteet siitä, että kouluhankkeen koosta on oltu epärehellisiä tai että hanketta ei ole esitelty ja kysymyksiin vastattu, eivät pidä paikkansa.

Hankesuunnitelmassa esitellään hankkeen mitoitus, joka on 850 lasta. Tämä luku sisältää esiopetuksen oppilaat sekä vuosiluokkien 1–9 oppilaat. Valmo- tai pienluokkien oppilaita ei lasketa tähän päälle, vaan ne sisältyvät mitoitukseen.

Valituksessa kritisoidaan myös sitä, että hanke on mitoitettu nykyisen oppilasmäärän mukaan ilman mitään kasvuvaraa. Nykytilanteessa (10.9.2024) oppilasmäärä Lausteen koulussa on 276 (sisältää 13 valmo-oppilasta) ja Vasaramäen koulun oppilasmäärä luokilla 7–9 on 399 (sisältää 9 valmo-oppilasta). Näistä kouluista, sekä Skanssista tullaan tulevaisuudessa sijoittumaan Karhunaukion yhtenäiskouluun. Oppilasmäärät elävät hieman koko ajan, mutta juuri tämän hetken lukujen valossa Karhunaukion mitoituksessa on kasvuvaraa. Väestöennuste ei osoita radikaalia kasvua Karhunaukion lähialueiden lapsimääriin, mutta tilanteen ja erityisetsi Skanssin alueen kehitystä seurataan toki koko ajan.

Kaupunki on kerännyt hankkeeseen liittyvää tietoa julkisesti nähtäville internet -sivuille, mukaan lukien kysymykset ja vastaukset -palsta, jossa on vastattu hankkeesta esitettyihin kysymyksiin (https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/projektit-ja-hankkeet/valmisteilla-ja-kaynnissa-olevat-tilahankkeet). Kaupunki järjesti hankkeesta myös avoimen esittelytilaisuuden, joka pidettiin 6.2.2024. Myös tämä materiaali löytyy kaupungin sivuilta.

Kaavoitukseen liittyen on myös pidetty yleisötilaisuuksia ja osallistettu kuntalaisia kaavaprosessiin. Turun kaupungin kaavoitus järjesti yleisötilaisuuden alueen suunnittelun tueksi 27.10.2022. Tämän jälkeen osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 14.11.2022 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 13.3.2023. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.2.2024 - 12.3.2024. Kaikille avoin infotilaisuus Karhunaukion yhtenäiskoulun kaavasta pidettiin vielä 5.3.2024.

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on muuten lainvastainen myös koska:

”Hankesuunnitelman ja kaavoituksen perustiedot ovat väärin. Kaavoituksenperustietoihin on kirjattu 750 oppilasta. Hankesuunnitelmassa puhutaan 850 oppilaasta. Todellisuudessa kouluun suunnitellaan hankesuunnitelman mukaan 962 oppilasta: alakoulun 300 oppilasta + yläkoulun 450 oppilasta + Valmon 38 oppilasta + pienluokkien 90 oppilasta ja lisäksi esikoulun 84 oppilasta. Pienluokat ja Valmo-luokat ovat omia opetusryhmiä, jotka kasvattavat koulun oppilasmäärää. Kaikki hankesuunnitelman ja kaavoituksen materiaali tulisi korjata näillä tiedoilla ja kokonaisuus mm. välituntipihan osalta tulisi arvioida uudestaan. Ohjeellinen tontin minimimitoitus ei riitä tuolle oppilasmäärälle. Virkamiesten tulisi korjata hankkeen tiedot, toimittaa päättäjille oikeellinen tieto ja vastata kaupunkilaisten kyselyihin rehellisesti.”

Kaavoituksen lähtötiedot ovat päivittyneet kaavaprosessin aikana. Ensimmäisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 14.10.2022 pohjana ovat kaupunginhallituksen periaatelinjaus kouluverkkoratkaisusta (5.10.2021) sekä Karhunaukion hankkeen tilatarveselvitys (20.6.2022). Periaatelinjauksen tekohetkellä mitoituksen lähtökohdaksi on asetettu noin 700 oppilaan yhtenäiskoulu. Seuraavassa vaiheessa laaditun tarveselvityksen mukaan ”rakennukseen on jo sen valmistuessa tulossa arviolta 700 lasta, mutta mitoitus mahdollistaa 850 lapsen kapasiteetin”. Hankesuunnittelua ja kaavoitusta on edistetty yhtäaikaisesti, joten kaavoituksen käytettävissä on ollut tilahankkeen hankesuunnitteluvaiheen mitoitus, eli 850 lasta.

Asiasta tietoja antava henkilö

Hallinto-oikeus on pyytänyt ilmoittamaan tarvittaessa asiassa lisätietoja antavan henkilön nimen ja yhteystiedot. Kaupungin mainittuna yhteyshenkilönä toimii kaupunginjuristi Mikael Sunell (puh: 040-1816645, sähköposti: mikael.sunell@turku.fi).

Liite 1Valituskirjelmä

Ehdotus​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Kaupunginhallitus päättää antaa edellä esitetyn lausunnon hallinto-oikeudelle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.​​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.