Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus28209.09.20246

2982-2024 (00 01 02, 12 01 02)

Vastaus valtuutettu Riitta Karjalaisen ym. aloitteeseen koskien mielenterveystaitojen opettamista Turun kaupungin peruskouluissa (Kv)

Tiivistelmä:

Valtuutettu Riitta Karjalainen ym. ovat tehneet aloitteen koskien mielenterveystaitojen opettamista Turun perusopetuksen kouluissa. Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se merkitsee aloitteen vastauksen tiedoksi ja aloitteen käsitellyksi.

Kh § 282

Perusopetuksen palvelupäällikkö Krista Lahtinen 1.8.2024:

Alkuun

Valtuutettu Riitta Karjalainen ym. ovat tehneet aloitteen koskien mielenterveystaitojen opettamista Turun perusopetuksen kouluissa. Aloitteessa esitetään, että jokaisessa Turun kaupungin peruskoulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille kahden koulupäivän mittainen mielenterveyden ensiavun koulutus syksyllä 2024 ja keväällä 2025 yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Koulutus sisältäisi mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen, oppimateriaalin elämänkriiseistä selviämiseen sekä erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen.

Tehty aloite on tärkeä osoitus siitä, että meillä kaikilla on huoli näinä poikkeuksellisina aikoina kasvaneesta sukupolvesta, joka tarvitsee uudenlaisia toimia mielenterveyden ja resilienssin turvaamiseksi.

Koulu on paikka, jossa voidaan tavoittaa lapsista ja nuorista lähes jokainen. Tästä syystä sitä voidaan käsitellä paikkana, jossa voidaan edistää mielenterveyttä ja sitä suojaavia tekijöitä.

Mielenterveys määritelmänä

Mielenterveyden määritelmä on moninainen ja sen on nähty olevan riippuvainen historiallisista, sosiaalisista, kulttuurisista, poliittisista ja taloudellisista tilanteista. World Health Organization määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, selviytyy elämän aiheuttamasta stressistä, sekä kykenee työskentelemään tuotteliaasti (World Health Organization, 2004).

Nuorten hyvinvointia käsitellään usein mielenterveyden näkökulmasta. On siis tärkeää tunnistaa, että mielenterveys ja hyvinvointi rakentuvat kaikessa arkisessa tekemisessä ja kohtaamisessa. Mielenterveyden edistämistä on kaikki toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai minimoi sitä vahingoittavia seikkoja.

Mielenterveystaidot voidaan nähdä yläkäsitteenä eräille koulumaailmaan liittyville teemoille, kuten tunne- ja vuorovaikutustaidoille, kiusaamiselle ja sen ehkäisemiselle, opiskeluhuollon toiminnalle, yhteisöllisele toimintakulttuurille sekä ympäristöopin ja terveystiedon oppiaineiden sisällöille.

Perusopetuksen opetussuunnitelma

Koulun toimintaa säätelee opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma, jotka linjaavat sen, miten opetus ja koulutyö järjestetään.

Mielenterveystaitojen osa-alueita käsitellään opetussuunnitelmissa monipuolisesti. Myös vuoden 2018 varhaiskasvatussuunnitelma sisältää lapsen mielen hyvinvoinnin tukemisen (Opetushallitus 2018).

Kokonaisuutena voidaankin todeta, että nykyisten opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien puitteissa jokaisella kasvuympäristön aikuisella tulee olla osaamista edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia, ja näin myös mielenterveyttä jokapäiväisessä arjessa.

Opetussuunnitelmassa mielenterveystaitoja käsitellään seuraavasti:

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan peruskoululaisen hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien Varhan työntekijöiden yhteistyönä. Oppilaan kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, osallisuus ja oppiminen, ongelmien ehkäisy ja varhaisen tuen tarjoaminen ovat keskiössä.

Voidaan todeta, että opiskeluhuolto sisältää mielenterveyden edistämisen työtä monin eri tavoin.

Mielen hyvinvoinnin tukeminen Turun kaupungin perusopetuksessa

1.​​ Opetussuunnitelma ja sitä täydentävät liitteet

Kuten edellä todettiin, opetussuunnitelma itsessään sitoo kouluyhteisössä työskentelevät opettamaan mielen hyvinvointiin liittyviä sisältöjä oppilaille.

Opetussuunnitelmaa täydentäviä ohjeita ja toimenpideohjelmia, joissa mielen hyvinvointia käsitellään, on perusopetuksessa useita:

Tänä lukuvuonna Turun peruskouluissa järjestetään MOK-viikoilla hyvinvointiin liittyviä oppimiskokonaisuuksia, joissa käsitellään esimerkiksi tunnetaitoja, itsetuntemusta, kaveritaitoja, turva- ja selviytymistaitoja sekä hyvää arkea.

2.​ Lukuvuoden 2024-2025 painopistealueet

Käynnissä olevan lukuvuoden painopistealueiksi on valittu lukemisen ja liikkumisen edistämisen lisäksi hyvinvointi. Koulut tarkentavat lukuvuosisuunnitelmissaan toimenpiteet ja käyttämänsä ohjelmat oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.

3.​​ Täydennyskoulutus

Opettajille ja rehtorille tarjotaan lukuvuosittain monipuolisesti täydennyskoulutusta eri ikäisten mielenterveyden tukemiseen, yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen, arvostavaan ja myönteiseen kohtaamiseen ja oppilaiden osallistamiseen. Kuukausittain koulujen käyttöön kootaan koulutuskirje, joka sisältää kaikki alueelliset ja valtakunnalliset koulutukset lukuvuoden painopistealueiden mukaan.

Viimeisen kahden lukuvuoden ajan Turun perusopetuksessa on satsattu henkilöstön MAPA-koulukseen. MAPA tarjoaa välineitä haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan sekä vuorovaikutteisen toimintakulttuurin rakentamiseen koulussa. Tavoitteena on, että 20 % jokaisen koulun henkilöstöstä on saanut MAPA-koulutuksen tämän lukuvuoden loppuun mennessä.

Monikielisten oppilaiden määrä on Turussa kasvussa, ja tällä hetkellä reilu viidennes oppilaista on monikielisiä. Perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja tukemisessa on huomioitu erityisesti se, että tarjolla erilaisia aineistoja ja tukipalveluja. Kouluilla on käytössä esimerkiksi Mieli ry:n Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille -tukiaineisto, joka koostuu perusopetuksen ammattilaisille suunnatuista tietoiskuista ja oppilaiden kanssa käytettävistä mielenterveystaitojen harjoituksista.

4.​​ Hyvinvointitieto

Turun perusopetuksessa lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin liittyvää tietoa kerätään eri kyselyillä vuosittain. Useimpiin kyselyihin vastaavat oppilaat, huoltajat ja opettajat.

Kyselyitä ovat: kansalliset kouluterveyskysely ja fyysisen toimintakyvyn mittaus sekä kaupungin omat perusopetuksen laatukysely sekä tasoarvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Näiden lisäksi koulu seuraa oppilaiden hyvinvointia omilla mittareillaan. Muuta oppilaista kerättävää hyvinvointidataa ovat koulupoissaolojen määrä ja oppilaan saama tuki.

Saatujen tietojen pohjalta suunnitellaan lukuvuosittain painopistealueet, hankkeet ja toimenpiteet niin kaupunki- kuin koulutasolla siten, että ne edistävät oppilaiden kaikenpuolista hyvinvointia.

Toimenpiteiden tueksi haetaan vuosittain ulkopuolista hankerahoitusta. Tällä hetkellä perusopetuksessa käynnissä olevista hankkeista suurimman osan (kymmenen hanketta) voidaan katsoa kehittävän ja edistävän suoraan tai välillisesti oppilaiden mielenterveystaitoja ja hyvinvointia. Näistä hankkeista mainittakoon esimerkiksi Yhteisöllisyydellä hyvinvointia, Sairaalaopetuksen kehittäminen, Alueellinen täydennyskoulutushanke, Jengiytymisen ehkäiseminen, Monikielisten oppilaiden tukeminen ja koulupolun sujuvoittaminen ja Turvallisuushankkeet.

Lukuvuonna 2022-2023 perusopetuksessa toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin kanssa Yhteydessä-projekti, jossa kehitettiin tunnetaitoja ja psykologista joustavuutta opettava ohjelma 5.-luokkalaisille.

Tänä lukuvuonna perusopetuksessa osallistutaan Turun yliopiston ja INVEST tutkimuskeskuksen RefSupport- tutkimushankkeeseen. Hankkeessa pilottikoulut testaavat sähköistä työkalua, jota voidaan hyödyntää eri taustoista tulevien lasten mielenterveyden, kognitiivisten toimintojen ja sosiaalisten taitojen arvioimiseksi ja tukemiseksi. Tutkimushankkeen johtaja, apulaisprofessori Kirsi Peltonen työryhmineen piti elokuussa 2024 koulutuksen koko Turun perusopetuksen valmistavan opetuksen henkilöstölle (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) otsikolla ”Mielenterveys, kognitiviinen kehitys ja sosiaalinen kompetenssi – yhteiset ja erilliset vaikutukset lapsen koulusuoriutumiseen”.

Vahva tutkimusyhteistyö jatkuu EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen myötä, jossa Turun kaupunki on mukana kaupunkikumppanina.

Lopuksi

Mielenterveystaitoja käsitellään jo laajasti Turun peruskoulujen nykyisissä opetussuunnitelmissa ja niitä tuetaan eri oppiaineiden, opiskeluhuollon, täydennyskoulutusten ja yliopistoyhteistyön kautta, joten erillisiä mielenterveystunteja tai koulutusta ei ole tarpeen järjestää.

Nykyiset toimenpiteet, jotka kattavat niin tunne- ja vuorovaikutustaidot kuin laajemmat mielenterveyteen liittyvät sisällöt, varmistavat, että oppilaat saavat tarvittavat valmiudet mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Turun kaupunki on parhaillaan päivittämässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka tavoitteena on luoda suunnitelmallinen ja tutkimuspohjainen lähestymistapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä prosessi pyrkii kehittämään yhtenäisen ja johdonmukaisen polun, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia systemaattisesti eri elämänvaiheissa.​

Oheismateriaali 1Valtuutettu Riitta Karjalaisen ym. aloite koskien mielenterveystaitojen opettamista Turun kaupungin peruskouluissa

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan vastauksen tiedoksi ja aloitteen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto