LIITE 1
Toimintamalli Turun kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kunnossapidon varmistamiseksi
1.Rakennusvalvontaan tulee vireille rakennuksen kunnostamista koskeva toimenpidepyyntö (vireille panijana joko ulkopuolinen taho tai rakennusvalvonta viran puolesta)
2.Rakennusvalvonta arvioi erillisten arviointikriteerien perusteella, onko kyseessä merkittävä kunnostuskohde. Arvioinnissa apuna käytetään tarvittaessa kaupungin asiantuntijaorganisaation eri vastuualueita.
3.Jos kohde todetaan merkittäväksi kunnostuskohteeksi, rakennusvalvontaviranomainen määrää kiinteistön omistajan tai -haltijan tekemään selvityksen välttämättömistä korjaus- ja kunnostustöistä sekä arvion niiden kustannuksista uhalla, että kaupunki teettää tällaisen selvityksen kiinteistön omistajan/haltijan kustannuksella (teettämisuhka). Tässä vaiheessa myös määrätään selvityksen laadusta ja laajuudesta sekä siitä, mitä asiantuntemusta selvityksen laatiminen edellyttää.
a.määräyksen sisältö valmistellaan yhdessä kaupunkiympäristön toimitilojen rakennuttamisen vastuualueen kanssa tapauskohtaisesti
4.Selvityksen valmistumisen jälkeen tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi, onko kyseessä sellainen kohde, joka on syytä kunnostaa viime kädessä kaupungin kustannuksella ja jossa on syytä varautua hinta-arvion mukaisiin kustannuksiin
a.Tässä yhteydessä kaupunginhallitus myöntää lisämäärärahan hinta-arvion mukaisille kustannuksille sille vastuualueelle, joka kyseisen kunnostustyön tulee tekemään.
5.Jos kaupunginhallitus toteaa kohteen merkittäväksi kunnostuskohteeksi, rakennusvalvonta jatkaa asian valmistelua siten, että rakennus määrätään kunnostettavaksi teettämisuhalla.
a.Päätöksessä määrätään se kaupungin vastuualue, joka työn toteuttaa siinä tapauksessa, että teettämisuhka tuomitaan. Päätösehdotus valmistellaan yhteistyössä ko. vastuualueen kanssa.
6.Jos määräystä ei noudateta määräajassa ja teettämisuhka tuomitaan, päätöksen mukainen vastuualue kilpailuttaa työn tekemisen tai vaihtoehtoisesti tilaa työn tekemisen kaupungin sidosyksiköltä ja huolehtii työn tekemisestä ja tarvittavien päätösten tekemisestä aivan kuin kyseessä olisi kaupungin oma rakennushanke.
7.Työn suorittamisen jälkeen konsernihallinnon lakipalvelut huolehtii kustannusten perinnästä alkuperäiseltä määräyksen saajalta (kiinteistön omistaja/haltija).
Merkittävän kunnostuskohteen arviointikriteerit
-Onko rakennus suojeltu joko asemakaavalla tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010)?
-Sijaitseeko rakennus kaupunkikuvan kannalta näkyvässä paikassa?
-Onko rakennus RKY-luokiteltu rakennuskohde (Rakennetun kulttuuriympäristön kohde)?
-Onko rakennuksen suojelukategoria korkealla (valtakunnallinen/maakunnallinen/alueellinen/paikallinen)?
-Onko rakennus suuressa vaarassa menettää arvonsa (esimerkiksi puu- vs. kivirakenteinen rakennus)?
-Onko rakennuksen kunnostamiseen jokin muu erityisen painava syy?
Mitä useampaan kysymykseen vastaus on myönteinen, sitä perustellumpaa on luokitella kohde merkittäväksi kunnostuskohteeksi.
Rakennusten kunnossapidon laiminlyöntiä vähentävät ennaltaehkäisyn keinot
-Kaavoituksessa selvitetään nykyistä tehokkaampien kaavanmääräysten käyttö uusissa kaavoissa
oesim. tontin minimikoko, rakentamisjärjestyksen määrääminen kaavassa
-Sitoudutaan valmiuteen asettaa rakennuskielto ja käynnistää asemakaavoitus nopealla aikataululla kohteissa, joissa rakennusten kunnossapidon varmistamiseksi on tarpeen muuttaa asemakaavaa.
-Lisätään nykyistä vaikuttavampia sopimusehtoja maankäyttösopimuksiin ja maanvuokrasopimuksiin
-Tehostetaan sopimusehtojen valvontaa ja käytetään lain mahdollistamia keinoja puuttua sopimusrikkomuksiin.
-Turun kaupunki sitoutuu periaatteeseen, että maanomistajan kanssa ei lähtökohtaisesti neuvotella uusista maankäytön kohteista, mikäli samalla maanomistajalla on keskeneräisiä, ratkaisemattomia rakennusten kunnostamista koskevia asioita vireillä Turun kaupungin tai sen viranomaisten kanssa, ennen kuin vireillä olevista asioista on saavutettu yhteisymmärrys.