Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 14.6.2024:

Tausta ja alueen nykytilanne

Turun Merikaupunki -vision laadinta perustuu pormestariohjelman kohtaan kestävän kasvun Turku, jossa on kirjattuna, että laadimme vision merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alueen ja huomioimme yleiskaavoituksessa läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyyden.

Valmistuneessa työssä kuvataan mahdollisuuksia siitä merellisen Turun kehityksestä, joka konkreettisesti käynnistyi Turun keskustavision, Linnanniemen kansainvälisen ideakilpailun ja niitä seuranneen yhteisterminaalihankkeen, Turun historian ja tulevaisuuden museon hankkeen ja Linnanniemen jatkosuunnittelun myötä.

Läntiseksi merelliseksi Turuksi pormestariohjelmassa kutsuttu kokonaisuus käsittää likimäärin alueet, jotka kattavat Pansion, Pernon ja Artukaisten kaupunginosat. Visioidun alueen nimeksi työn kuluessa vakiintui Turun Merikaupunki.

Nykyisellään visioalue jakautuu karkeasti ottaen satama-alueeseen, telakka-, yritys- ja tapahtuma-alueiseen sekä asuntoalueisiin palveluineen. Pansion ja Pernon asuntoalueet ovat nykyisellään muiden toimintojen saartamia eikä erityisen hyvin integroidu kantakaupunkialueeseen eikä käytännössä omaa yhteyttä mereen. Alueella viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset esimerkiksi yksittäisten yritysten tai toimijoiden osalta ovat saattaneet olla merkittäviä, mutta aluekokonaisuudessa muutokset ja kehitys ovat olleet hyvin vähäisiä. Alueella on valtava kehityspotentiaali vaiheittaiseen kehittymiseen ja uudistumiseen.

Tavoitteet

Turun kaupunginhallitus päätti (22.6.2023 §267) laadittavan vision monialaisista ja laajoista tavoitteista. Tavoitteiden yleisluonne on sellainen, että niissä korostetaan eläytyvää pohdintaa, miten yhteiskunnan muutoksen tunnistetut megatrendit vaikuttavat tulevaisuuden kestävään kaupunkikehitykseen. Tavoitteissa myös haastetaan kurkistamaan nykyvuosikymmenten megatrendien yli pidemmälle tulevaisuuteen. Olennaista tavoitteissa on myös se, että vision ei toivota näyttäytyvän ensisijaisesti maankäytön kuvauksena vaan ennen kaikkea toiminnallisista lähtökohdista rakentuvana tulevaisuuskuvana.

Laaditussa visiossa edellytettiin tutkittavaksi sellaista kehitystä, jossa läntisen merellisen Turun ranta-alueita koskisi samantyyppinen uudistuminen, joka on toteutunut monissa pohjoiseurooppalaisissa kaupungeissa. Monilla kaupunkiseuduilla on toteutettu uusia nykyaikaisia tavarasatamia ja vapautuneet rannat on otettu uudenlaisen kaupunkikehityksen kuten asumisen kohteiksi. Visiolla ei oteta lainkaan kantaa siihen, olisiko vastaava kehitys Turussa ja seudulla tarpeen vaan on luotu näkyväksi kuvaus siitä vaihtoehtoisesta aluekehityksestä, jos tulevaisuudessa keskustelu ja päätöksenteko alueiden uudistamisesta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Vision luonteen ei oleteta olevan suunnitelma, jota lähdettäisiin kokonaisuudessaan sellaisenaan toteuttamaan vaan pikemminkin yksi mahdollinen kehityssuunta mitä alueelle voitaisiin ajatella. Vaikka laaditun vision tähtäinvuosi on hyvin pitkällä tulevaisuudessa, jopa 50 vuoden päässä, esitetään jo nyt päätettäväksi toimenpiteitä, joilla alueen uudistuminen voisi käynnistyä jo nopeastikin.

Tärkeä periaate on siis se, ettei visiolla oteta kantaa satamatoimintojen tai elinkeinoalueiden muutoksiin vaan luodaan tietoisuuteen vaihtoehtoinen Merikaupungin kehityskuva, jos jossain vaiheessa satamajärjestelyjen isot muutokset tulevat harkintaan. Noin neljännes visioidusta alueesta on sellaista, jossa vision mukainen kehittäminen edellyttäisi seudullisten tavarasatamajärjestelyjen uudistamista.

Päätöksessä tavoitteista todetaan myös, että lähtöoletuksina visioinnille tulee olla se, ettei siinä kyseenalaisteta jo tehtyjä päätöksiä uuden matkustajaterminaalin sijoittumisesta Linnanniemeen, liikuntakeskittymän ajatuksesta Artukaisiin tai tehtyjä linjauksia koskien Pansion ja Pernon palveluita.

Vision laadintaprosessi - yhdessä tekeminen ja osallistaminen

Sidosryhmien, elinkeinoelämän ja asukkaiden osallistaminen sekä vahvasti vuorovaikutteisen työskentelytavan varmistaminen ovat olleet keskeinen osa Turun Merikaupungin tulevaisuuskuvan laadintaa. Työhön liitettiin sarja tulevaisuusfoorumeita, joissa yhdessä alueen asukkaiden, kaupunkilaisten, alueen yritysten, elinkeinoelämän sidosryhmien, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa haettiin ratkaisumalleja keskeisimpiin temaattisiin kehittämishaasteisiin.

Satama- ja logistiikkatoimijoiden, visioalueen keskeisimpien teollisten ja muiden yritysten, muun elinkeinoelämän, Puolustusvoimien, Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Turun Kauppakamarin kanssa käytiin vuoropuhelua visioprosessin aikana. Samoin mukana olivat Itämeren kaupunkien järjestön UBC:n Turussa järjestetty Planning Cities -foorumi sekä Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittama tutkimushanke, joka jatkuu vielä vision valmistumisen jälkeen ja se toteutetaan Turun yliopiston sosiologian, Aalto -yliopiston arkkitehtuurin ja Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitosten yhteisenä hankkeena. Tutkimus kohdistuu urbaanien ranta-alueiden uudistamiseen asuin- ja virkistyskäyttöön Pohjoismaissa. Yhteiskehittämistä vision sisältöön on toteutettu myös Coevolvers-hankkeen eli Pansio-Pernon luontolabran kanssa. Myös naapurikaupungit Raisio ja Naantali ovat olleet kutsuttuina ja mukana vision tulevaisuuspajoissa.

Vuorovaikutteisia keskustelu- ja esittelytilaisuuksia, tulevaisuustyöpajoja sekä laajennettuja ohjausryhmäkokouksia järjestettiin runsaan puolivuotisen prosessin aikana lukuisissa eri paikoissa mm. useassa paikassa itse visioalueella, sataman tiloissa, Turun kauppakamarilla, Forum Marinumissa, Turun Tiedepuistossa jne. Avoimia keskustelutilaisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia tarjottiin myös verkossa.

Visiotyön edistymistä linjasi aktiivisesti koko prosessin ajan kaupunginhallituksen nimeämä laaja-alainen ohjausryhmä, jossa olivat edustettuna mm. alueen asukkaat ja yritykset, satama, nuorisovaltuusto, Turun Kauppakamari, Luonnonvarakeskus, yliopistot, kaupunki sekä kaupunginhallituksen keskuudestaan nimeämät henkilöt. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kaupunkiympäristön apulaispormestari Elina Rantanen.

Työn valmistelusta vastasi työryhmä, jolla oli tukenaan myös ulkopuolisia konsultteja, joista keskeisimmät olivat Schauman & Nordgren Architects Ab sekä Signified Oy. Työryhmää johti kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

​Turun Merikaupunki -vision sisällöstä

Merikaupunkia on visioitu alueen tulevaisuuden merellisyys, yhteisöllisyys ja monimuotoisuus edellä. Rannoille, kuten myös muualle Merikaupungin alueelle, luodaan mahdollisuuksia vetovoimaisiin ympäristöihin ja julkisiin tiloihin, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan erilaisten aktiviteettien äärellä.

Sisällölliset ydinteemat

Luonto ja siellä liikkuminen ovat keskeinen osa Merikaupungin identiteettiä ja ne ovat mukana alueen kehittämisen ydinteemoissa. Kaikkiaan Merikaupungin visioitu kehittäminen kiteytyi osallistavien tulevaisuuspajojen myötä neljään aluetta profiloivaan ydinteemaan:

• Merellisyys. Uudet merelliset alueet ja yhteydet saaristoon. Vetovoimatekijä, joka kiteyttää koko visiotyön mahdollisuudet.
• Luontopositiivisuus. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokokemusten tarjoaminen tarjoavat ainutkertaisia mahdollisuuksia.
• Osallistava ja kutsuva. Yhteisöllisyyden edistäminen ja eri väestöryhmien tarpeiden huomioiminen tukee niin uusien kuin nykyistenkin alueiden sosiaalisesti tasapinoista kehittymistä.
• Leikkisyys ja liikunnallisuus. Julkiset tilat ja luontoympäristöt liikkumisen ja leikkimisen alustana valikoitui ydinteemaksi tukemaan hyvinvointia ja lapsiperheiden roolia alueen tulevassa kiinnostavuudessa.
• Kestävän liikkumisen suunnannäyttäjä. Visiossa on liikkumistarpeen vähentämistä, autottomia alueita erityisesti lapsiperheille, kestäviin liikkumismuotoihin panostamista, raideyhteyksiä ja jopa aidosti vapaa-ajan ulkopuoliseen arkiliikkumiseen tarjottavaa vesibussiliikennettä.

Sisällöllisesti läpimenevä teema on myös nykyisen alueelle sijoittuvan elinkeinoelämän sekä uusien toimijoiden tarpeiden huomioiminen.

Yhdeksän osa-aluetta

Kaupunkirakenteellisesti vision ajatus koostuu kymmenestä omaleimaisesta osa-alueesta, jotka yhdessä muodostavat houkuttelevan Merikaupunkikokonaisuuden.

Kullakin osa-alueella on oma identiteettinsä. Alueen teollinen perintö on esimerkiksi vahvasti läsnä Laivanrakentajanrannassa ja Satamakortteleissa. Ruissalonporttia leimaa vehreys ja Artukainen puolestaan toimii alustana elinkeinotoiminnalle ja liikunnalle. Kokonaisuutena kaupunkirakenne on visioitu ensisijaisesti sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden periaatteiden mukaisesti ja siitä on mahdollista rakentaa edelläkävijä kestävän kaupunkiympäristön alueena.

Eri osa-alueita integroidaan toisiinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi päämäärätietoisesti hyvien yhteyksien, houkuttelevien yhdistävien puistojen, yhteisten palvelujen avulla. Kaikin keinoin on siis pyritty välttämään sitä, että toiminnallisesti tai sosiaalisesti alueet olisivat toisistaan erillisiä. Ajatuksena pikemminkin yksi yhteiseksi koettava Merikaupunki, jossa identiteetiltään eriluonteiset osat synnyttävät alueen sisällä monimuotoista rikkautta.

Hyvin tärkeä yksittäinen kohde alueella aluekokonaisuuksien ohella on rannan tuntumassa metsäisen mäen ympärille mereen työntyvä Oravaisten niemeke. Se on visiossa ajateltu Pansion merellisyyden ensimmäiseksi mahdolliseksi kaikille avoimeksi julkiseksi ranta-alueeksi uimapaikkoineen, laitureineen sekä liikunta- ja leikkialueineen. Sen vetovoimaisen avaamisen myötä Merikaupunkia saadaan tunnetuksi kaikille.

Laadittu visio luo myös ohjauspohjan kaupunkikehityksen arvioinnille, kun seuraavia askelia Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä ja yleiskaavan tarkistuksessa otetaan.

Visiolle asetettujen teemallisten tavoitteiden toteutuminen

Vision sisällölliset tavoitteet ryhmiteltiin kaupunginhallituksen päätöksessä kymmenen erilaisen teemaotsikon alle. Tavoitteiden toteutumisen kattava kuvaus löytyy liitteenä olevasta visiosta itsessään. Tässä hyvin lyhyesti, kuinka kuhinkin tavoiteteemaan visiolla vastattiin.

1. Tulevaisuuden kaupunki

Visiossa kuvataan uudenlainen kunnianhimoinen kaupunkikehityspolku luomaan kestävää kaupunkia, joka vastaa pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin. Vision mukainen tulevaisuuden kaupunki sisältää paljon perustavalla tavalla uudelleen ajateltuja ratkaisuja kaupunkielämälle malleinaan mm. eräänlainen omavarsiuus tai elämänrytmiin vaikuttava arjen liikkumistarpeen vähentäminen.

2. Meren kaupunki

Turun Merikaupungissa meren läsnäolo on koettavissa kaikilla aisteilla ja merellä on merkityksiä niin asumisen, vapaa-ajan, elinkeinoelämän kuin matkailunkin kannalta. Joen kaupungista tulee entistä vahvemmin meren ja saariston kaupunki.

3. Uuden asumisen kaupunki

Läntisen Turun rannat tarjoavat vision mukaan tulevaisuuden huikeita mahdollisuuksia monipuolisille ja vetovoimaisille asumisvaihtoehdoille kerrostaloista pientaloihin. Merellisten asumismahdollisuuksien avulla tuetaan Turun kilpailukykyä vetovoimaisena asumisen ja elämisen kaupunkina aivan kansainväliselle tasolle asti. Lapsiperheiden tulevaisuuden tarpeet ovat etusijalla.

4. Pehmeä kaupunki

Merikaupunki -visiolla ei haettu kovien vetovoimatekijöiden kuten asukasluvun kasvun, rakentamistehokkuuden, tontinmyyntituottojen tai työpaikkojen synnyn maksimointia. Pikimminkin tavoiteltiin tasapainoa mitattavien kovien vetovoimatekijöiden ja hankalammin mitattavien pehmeiden veto- ja pitovoimatekijöiden kesken. Tavoiteltuja pehmeitä arvoja tulevaisuuden Merikaupungissa ovat yhteisöllisyys, avoimuus, kulttuurisuus, kansainvälisyys, avoin ilmapiiri ja suvaitsevaisuus, kerroksellisuus, moniaistisuus, elämänlaatu sekä paikallisuus ja identiteetti.

5. Elinvoiman kaupunki

Alueen teollisuus- ja logistiikkatoimijat ovat muiden mukana vahvasti osallistuneet yhdessä viritellyn vision laadintaan. Nykyisten avaintoimijoiden toimintaedellytykset ja niiden vahvistaminen tulevaisuudessakin on visioinnissa turvattu logistiikasta meriteollisuuteen ja lääketeollisuuteen. Visiossa on myös uusille elinkeinoelämän toimijoille tarjoutuvia sekä kestävää matkailua edistäviä ajatuksia.

6. Turvallinen kaupunki

Visioitavalla alueella on ollut tiedossa kaksi piirrettä, jotka nostavat turvallisuuskysymykset erityisesti esiin. Toisaalta alueella tänä päivänä käsitellään ja varastoidaan useassa sijainnissa onnettomuusvaarallisia aineita. Visiossa on tutkittu ja tiedostettu vaaraa aiheuttavien teollisten kemikaaliprosessien vaikutus tulevaisuusvisioon. Pääsääntöisesti pyritään haasteet ratkaisemaan paikallisesti tai vaihtoehtoisin turvallisin menetelmin. Yksityiskohdissaan ratkaisut ovat seuraavien suunnitteluvaiheiden asioita.

Toiseksi laivastoaseman strateginen sijainti ja sen toimintaedellytysten täydellinen turvaaminen ovat myös kaiken visiossa kuvattavan kehityksen lähtökohtana. Puolustusvoimat on pidetty tietoisena laaditusta visiosta ja heidän näkemyksensä ovat vaikuttaneet vision sisältöön.

7. Eheä kaupunki

Visiotyössä on Pansion ja Pernon alueiden asukkaita osallistaen haettu ratkaisuja sosiaalisesti tasapainottavampaan kehitykseen ja eriytymiskehityksen voittamiseen. Tärkeiksi asioiksi on havaittu kaikkien yhteisten palveluiden kehittäminen, alueiden monipuolistava täydennysrakentaminen alueiden luonnetta arvostaen, luontosuhteen merkityksellisyyden vahvistaminen sekä ennen kaikkea merellisyyden saaminen osaksi kaikkien kaupunginosien arkea. Myös saavutettavuuden parantaminen integroi eheystavoitetta toteuttaen läntistä Turkua muuhun toiminnalliseen kaupunkirakenteeseen.

Seudullisuuden näkökulma on pidetty myös tässä tavoitekokonaisuudessa vahvasti mukana.

8. Luontokaupunki

Visioinnissa on otettu ajattelutavaksi se, että luonto on läsnä kaikkialla, niin puistoissa, kortteleissa kuin itse rakennuksissakin. Erityisesti on panostettu rantoihin eli kaikkiin niihin alueen osiin, jossa luonnon monimuotoisuus rikastaa maan ja veden kohtaamista. Luonnon monimuotoisuutta on vahvistettu ja osia merkittävästi myös ennallistettu. Monimuotoisuuden ja ennallistamisen lisäksi tulokulmana on ollut ihmisten uudenlaisen luontokokemuksen vahvistaminen.

9. Kestävästi kasvava ja liikkuva kaupunki

Alueen tulevaisuuden kestävyys on visiossa pohdittu laajasti ilmastovaikutusten ja rakentamisen kestävyydestä sosiaalisen ja kulttuuriseen kestävyyteen asti. Alueen historia on näkyvä ja merkityksellinen myös tulevaisuudessa.

Visiossa ei ole otettu suoraan kantaa esimerkiksi siihen, kuinka merkittävä osa rakentamisesta toteutetaan puurakenteisena. Tavoite hiilineutraalista rakentamisesta on visiossa sisällä, mutta tulevaisuuden keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tällä suunnittelun tasolla haluttu lukita.

Merikaupungista on luotu kestävän liikkumisen kaupunginosa, joka linkittyy kantakaupunkiin laadukkaan joukkoliikenneyhteyden avulla, mikä tukee myös alueen sosiaalista integrointia muuhun kaupunkiin. Laajetessaan raitiotiereitistö on luontevaa ulottaa läntiseen Turkuun. Osa Merikaupungin alueesta on alusta asti suunniteltu autottomiksi.

10. Dynaaminen kaupunki

Visioon liittyy ajatus uudistumisen vaiheistamisesta. Vaiheistamisessa on monia joustavia elementtejä mitkä varmistavat dynaamisen ja elinkeinoelämän kannalta ennustettavan uudistumisen.

Vaikka vision tähtäin asettuu aina 2070-luvulle asti, on visiossa myös päätösehdotuksessa mainittuja ajatuksia siitä, miten joihinkin toimenpiteisiin voitaisiin tarttua jo nopeastikin.

Linnanniemeä, matkustajaterminaalia ja niiden liikennejärjestelyjen pääperiaatteet ovat olleet visiotyön lähtökohtina. Samoin laivastoaseman sijoittuminen ja kehittyminen alueella, Artukaisten päätetty liikuntakeskittymä sekä Meyerin telakka-alueen kehittyminen yhdessä Blue Industry Parkin kehityksen kanssa ovat toimineet visiotyön lähtökohtina, joita ei ole kyseenalaistettu

Satamatoimintojen ja siihen kytkeytyvän varustamo-, logistiikka- ym. yritystoiminnan katkeamaton toimivuus halutaan visiolla varmistaa edistämällä toimintojen sijoittumista sekä Artukaisten että Ovakon alueelle.

Osa vision mukaisista aluemuutoksista voi toteutua vain, jos kaupunkiseudun tavarasatamajärjestelyt uudistetaan ja niille osoitetaan uusi ajanmukainen ja logistisesti parempi sijainti. Näiden muutosten on arvioitu kestävän suunnitelmineen, päätöksineen ja toteutuksineen ainakin 20 vuotta eli uudistuminen voisi alkaa noin vuonna 2045.

Artukaisten kehittämissuunnitelma

Turun ratapihahanketta koskeneessa päätöksessään Turun kaupunginvaltuusto päätti 2023 erillisestä Artukaisten kehittämishankkeesta, jolle kaupunginhallitus tulisi asettamaan tavoitteet. Päätös sisälsi velvoitteen tutkia Turkuhallin jatkokäyttöä osana kehittämishanketta,

Samalla todettiin Artukaisten kehittämissuunnitelman ja merellisen vision suhteesta, että Artukaisten kehittäminen kytkeytyy pormestariohjelman kirjaukseen läntisen Turun merellisestä visiosta.

Kaupunginhallitus päätti (9.5.2023 § 184) Artukaisten kehittämissuunnitelman tavoitteista. Nyt laadittu visio on pyrkinyt vastaamaan suoraan näihinkin tavoitteisiin.

Jo visiotyöskentelyn alkuvaiheessa nähtiin tarkoituksenmukaisesti visioida Artukaista asuntorakentamisen sijaan työpaikkojen, logistiikan, liikunnan ja tapahtumien alueeksi ja siten keskittyä erityisesti visioalueen Pansion rantavyöhykkeellä myös asuntorakentamiseen. Myös hyvin vakiintuneiden onnettomuusvaarallisia kemikaaleja käsittelevien tärkeiden yritysten reunaehdot kaventavat asumisen sijoittumisen edellytyksiä Artukaisten alueelle. Näistä syistä asuntorakentamista ei ole olennaisessa määrin siis hahmoteltu Artukaisiin.

Visiotyössä ei ole erityisesti haettu ratkaisua Turkuhallin tulevaisuuden käyttöön.

Tunnusluvut

Visiotyössä eivät ole tavoitteina olleet tietyt tai maksimoidut rakentamisen määrät eivätkä asukas- tai työpaikkamäärät. Laadukkaan kaupunkikehityksen tavoitteista rakentunut visio sisältää jopa viidelle vuosikymmenelle ajoittuen mahdollisuudet yli kahden miljoonan kerrosneliömetrin rakentamiselle. Tämä puolestaan tarjoaa asuntorakentamista yli 30000 asukkaalle sekä sijoittumismahdollisuuksia yli 10000 uudelle työpaikalle.

Jatkotoimenpiteet

Visio tulee toimimaan jatkossa tausta- ja tietopohjana visioalueen tulevaisuuden harkinnassa. Alueen uudistumiskehityksessä visiolle esitetään roolia suunnannäyttäjänä. Lisäksi esitetään toimenpiteitä, joista uudistumisen askeleet välittömästi käynnistyvät.

Ennen toteutukseen tähtäävien uudistushankkeiden käynnistymistä on seuraavissa suunnitteluvaiheissa selvitettävä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi pohjarakentamisen, ruoppausmassojen läjityksen, pilaantuneiden maiden puhdistamistoimenpiteiden ja vaarallisten aineiden käsittelyn ja varastoinnin asettamat reunaehdot.

Visiotyön aikana on havaittu myös tarve uudistuvien kaupunkikehityskohteiden alueilla sijaitsevien yritysten uudelleensijoittautumisen tuelle. Vastaavia tukea tarvitsevia tärkeitä yritystoiminnan alueita ovat visioalueen lisäksi Linnakaupungin, Linnanniemen ja Itäharjun alueet. Tuen resurssoinnista päätetään jatkossa erikseen.

Liite 1Turun Merikaupunki -visio

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan 3.6.2024 päivätyn Turun Merikaupunki -vision ohjeellisesti noudatettavaksi läntisen merellisen Turun tulevassa kehittämisessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

• Turun Merikaupunki -visio ohjaa visioalueella sijaitsevien kaupunkialueiden osalta tulevaa Turun yleiskaavan tarkistusta sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallin päivitystä,
• visioalueen uudistamisen edellyttämät asemakaavoitus- ja investointitarpeet aikataulutuksineen päätetään osana normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua,
• Oravaisten rantapuistoksi nimetystä osa-alueesta käynnistetään välittömästi hankesuunnittelu, jossa suunnitellaan alueen uudistumista tilapäisen kautta pysyväksi puistomaiseksi uimaranta-, leikki- ja liikunta-alueeksi. Uudesta uimarannasta laaditaan esiselvitys asemakaavoituksen käynnistämiseksi,
• visioalueen palvelurakennetta harkittaessa tutkitaan aina erityisesti Pansion ja Pernon palvelukeskittymien lähiympäristön kehittämistä ja saavutettavuutta itse rakennushankkeen aluetta laajemmin,
• Turun Merikaupunki -vision katsotaan täyttävän kaupunginhallituksen asettamat Artukaisten kehittämissuunnitelman tehtävän ja tavoitteet (9.5.2023 § 184) lukuun ottamatta Turkuhallin tulevaa käyttöä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.