Projektipäällikkö Heini Viljanen, maisema-arkkitehti Marie Nyman ja liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi 13.6.2024:

Taustaa

Kaupunginhallitus päätti käynnistää laajemman Turun rantojen hyödyntämisen selvityksen (kh 7.2.2022 § 67). Tarkastelun tuli pitää sisällään uusien uimarantojen paikkoja, paikka laajemmalle vesiurheilukeskukselle hyvien kulkuyhteyksien päässä sekä uusia rantareittejä ulkoiluun.

Selvitystä laati työryhmä, jonka jäsenet koostuivat keskustan kehittämisen kärkihankkeen, liikuntapalveluiden, kaavoituksen, liikennesuunnittelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edustajista. Työryhmä laati kaupunginhallituksen päätöksen mukaan myös Ispoisten uimarannan yhteyteen aikaisemmin suunnitellun kelluvan vesitemppuradan vaikutusten arvioinnin hyödyntäen Kuntaliiton hyvinvointikertomus -työkalua sekä järjesti kaupunkilaisille syksyllä 2022 Kerro kantasi –kuulemisen, jossa kysyttiin kaupunkilaisten toiveita nykyisten uimarantojen palveluista, mielipiteitä Ispoisten vesitemppuradasta ja ideoita merellisen Turun kehittämiseen. Ispoisten vesiesteradan edistäminen lopetettiin asukasmielipiteiden vuoksi.

Nykyisten uimarantojen kehittämisessä erityisesti lukolliset säilytyslokerot ja kahvila-, ruokarekka- tai kioskipalvelut korostuivat kaupunkilaisten toiveissa. Muut toiveet koskivat puku- ja wc-tiloja, roska-astioita, pyörä- ja autopysäköintiä, nykyisten rantojen laajentamista, vedenlaadun parantamista sekä rannan palvelutason kehittämistä esimerkiksi kuntoilu- ja leikkivälineillä, grillikatoksilla, laitureilla, saunalla, talviuintimahdollisuuksilla tai vesiurheiluvälinevuokrauksella. Lisäksi kuulemisessa toivottiin meren äärelle pääsyn parantamista esimerkiksi Hirvensalossa, vesibussilaitureiden ja rantareittien lisäämistä sekä Sorttamäen rannan palauttamista uimarantakäyttöön. Uusille uimarannoille nähtiin suuri tarve.

Uudet uimarannat

Turussa on tällä hetkellä kuusi kaupungin ylläpitämää uimarantaa: Ispoisten, Ekvallan, Maarian, Brinkhallin, Saaronniemen ja Vepsän uimaranta. Sorttamäen ja Moikoisten uimarannat poistettiin uimarantakäytöstä vuonna 2015 ylläpitokustannuksista, huonosta vedenlaadusta ja vähäisestä käytöstä johtuen. Näiden lisäksi kaupungissa on Kupittaan ja Samppalinnan maauimalat.

Työryhmä tunnisti 18 potentiaalista paikkaa uusille uimarannoille, joiden soveltuvuutta arvioitiin huomioiden mm. sijainti nykyisessä uimapaikkaverkostossa, vedenlaatu, saavutettavuus, luontoarvot ja kaavatilanne. Tarkastelun perusteella työryhmä jatkoi kolmen uimarannan esiselvitystä: 1. Kaarle Knuutinpojan ranta, 2. Sorttamäen ranta ja 3. Ruissalon kansanpuiston ranta. Myöhemmin esiselvitettäväksi uimarannaksi lisättiin vielä 4. eli Pansion Oravaisten rantapuiston ranta.

Kunkin rannan rakentaminen voidaan vaiheistaa pidemmälle aikavälille, jossa kevyemmät toimenpiteet voidaan toteuttaa jo lähivuosina. Kevyempiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi pyöräpysäköinnin, jäteastioiden ja penkkien järjestäminen sekä ruovikon poisto ja hanhien karkottamiseen liittyvät toimet. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan uimaranta on uimiseen tarkoitettu kaikille avoin paikka, jonka ylläpitävä taho on määritelty. Uimarannalta löytyvät veteenmenopaikka tai laituri, pelastusväline, ilmoitustaulu, opasteet, jäteastia ja käymälä. Uimapaikka on “vaatimattomampi” kuin uimaranta ja sieltä tulee löytyä pelastusväline, ilmoitustaulu ja opasteet. Uimarantojen toteutusta suunniteltaessa käydään markkinavuoropuheluja eri toimijoiden kanssa, jotta saadaan kartoitetuksi vaihtoehtoisia toteutustapoja rannoille potentiaalisten kumppanien kanssa tai toimesta.

​ Rantojen kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää kuitenkin hankesuunnittelun käynnistämistä ja hyväksymisen jälkeen kohteiden sisällyttämistä kaupungin investointiohjelmiin. Vaihtelevan vedenlaatuun liittyvät ongelmat koskevat pitkälti kaikkia Turun uimarantoja. Veden ajoittain välttävä tai huono hygieeninen tila johtuu muun muassa jäteveden purkupaikoista sekä kaupunkialueelta tulevista pinta- ja hulevesistä, jotka Turun edustan kapeiden salmien takia jäävät alueelle. Vedenlaatuun vaikuttavat vahvasti myös laiva- ja pienveneliikenne, satamatoiminta sekä Aurajoki. Uimarannoille on asetettu toimenpideraja-arvot veden hygieeniselle tilalle ja uimarantojen vedenlaatua mitataan kahden viikon välein uimakautena. Toimenpideraja-arvojen ylittymisestä ilmoitetaan ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Vilkkaassa käytössä olevien uimarantojen (esim. 100 ihmistä/päivässä) vedenlaadusta raportoidaan myös EU:lle. Esitettyjen uusien uimarantojen vedenlaatua selvitetään laadittavan tarkkailuohjelman mukaan vuosien 2024–2027 aikana.

1.​ ​Kaarle Knuutinpojan ranta

Kaarle Knuutinpojan ranta on Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelmassa (Kh 20.3.2023 § 101) tunnistettu kehitettävänä oleilun paikkana ja 1. kiireellisyysluokan kohteeksi. Päätöksenteon yhteydessä esitettiin, että kohteen hankesuunnittelu valmistuu 2024 aikana. Asemakaavassa alue on jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta ja osin suojeltava lähivirkistysalue. Työryhmän tarkastelussa nähtiin suurta potentiaalia kehittää aluetta urbaanina uimarantana hyvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien päässä. Yleissuunnitelmassa alueelle esitettiin mm. uutta vesibussi- ja uimalaituria, vesi- ja jätevesi-infran toteuttamista, pyöräpysäköintiä, ruovikon poistoa, rannan laajentamista ja tuentaa, oleskeluportaita sekä näköalatasannetta ja portaita ylös Maununtyttärenpuistoon.

Kaarle Knuutinpojan ranta liittyy kiinteästi viereiseen Maununtyttärenpuistoon, jonka saavutettavuuden parantaminen keskustan ja rannan suunnalta mahdollistaisi merellisen virkistäytymisen Turun hienompien merinäköalojen äärellä. Kaarle Knuutinpojan rannan kehittämisen alustava, karkea kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella 1 600 000 € ja Maununtyttärenpuiston 550 000 €. Aurajoen ja sen rantojen käytön yleisperiaatteet -työssä (kh 05.02.2018 § 47) Kaarle Knuutinpojan rannalla tunnistettiin mahdollisuuksia kahvilatoiminnan kehittämiselle ja yleiselle wc:lle. Rannalla ei kuitenkaan ole rakennusoikeutta tai rakennusalaa, joten ympärivuotisen kahvila- ja saunarakennuksen toteuttaminen edellyttäisi asemakaavan muutosta. Yleisen wc:n voisi sisällyttää uuteen kahvilarakennukseen.

2.​​ Sorttamäen ranta

Sorttamäen palauttamista uimarantakäyttöön toivottiin Kerro kantasi -kuulemisessa sekä palautepalvelun asukaspalautteissa. Sorttamäen poistaminen uimarantakäytöstä vuonna 2015 johtui ylläpidon haasteista liittyen mm. rannan profiiliin, hanhiongelmaan, ilkivaltaan ja vedenlaatuun. Ranta sijaitsee asuinalueen ja puistoalueen lähellä, suojaisassa paikassa. Matalan rannan pääkäyttäjäryhmiä ovat lähialueen lapsiperheet. Alueelle on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet, mutta autopysäköintiä ei ole. Asemakaavassa uimaranta on lähivirkistysaluetta. Yleissuunnitelmassa rannan kehittämiseksi esitettiin uutta lentopallokenttää ja uimalaituria, pöytäryhmiä, pyöräpysäköintiä, jätekatosta, ruovikon poistoa, huoltotien parantamista ja autopysäköintialuetta. Sorttamäen uimarannan kehittämisen alustava, karkea kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella 750 000 €.

3.​​ Ruissalon kansanpuiston ranta

Ruissalon kansanpuisto on Ruissalon osayleiskaavassa uimaranta-alue. Kansanpuisto on suosittu ulkoilualue, joka sijaitsee kävely- ja pyöräilyreittien sekä vesibussiyhteyden varrella. Alueella käyttäjiä palvelee pöytäryhmät, grillipaikat ja kahvilatoiminta. Kansanpuisto on kesäisin suljettu noin kuukauden ajan, sillä alueella järjestetään vuosittain Ruisrock -festivaali. Haasteita aiheuttaa laivaliikenteestä johtuva rannan voimakas eroosio. Ranta sijaitsee Natura-alueella sekä luonnonsuojelualueiden välissä, mikä on huomioitava alueella toimiessa. Yleissuunnitelmassa rannan kehittämiseksi esitettiin rannan tukemista muurilla, uutta laituria, puku- ja pesutilojen toteuttamista olemassa olevaan Ruissalon Kansapuistosäätiön omistamaan rakennukseen, grillipaikkojen kehittämistä, uutta pyöräpysäköintiä ja jätepisteitä. Rakennuksen käyttöönottotapa joko ostettuna tai vuokrattuna vaatii lisäselvityksiä. Ruissalon kansanpuiston uimarannan kehittämisen alustava, karkea kustannusarvio on yleissuunnitelman perusteella 2 800 000 €.

4.​​ Oravaisten rantapuiston ranta

Turun Merikaupunki-visio valmistui toukokuussa 2024. Visiossa tunnistettiin mahdollinen paikka Pansion uudelle uimarannalle ensimmäisessä vaiheessa kehitettävältä alueelta, josta suunnitelmassa käytetään nimeä Oravaisten rantapuisto. Kaupungin omistama maa-alue on vuokrattuna satamalle, mutta alue ei ole tällä hetkellä satamatoimintojen käytössä. Visiotyössä nähtiin mahdollisena, että alueen kehittyminen voisi alkaa uuden uimarannan rakentamisella mutta tämä vaatii vielä lisätutkimista mm. pilaantuneiden maiden ja vedenlaadun osalta johtuen laivateollisuustoiminnasta. Lisäksi rannan välittömässä läheisyydessä oleva alue on tunnistettu yhdeksi mahdolliseksi ruoppausmassojen läjityskohteeksi, mikä puolestaan on osa alueen rakentumista. Alueelle tulee laatia infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukainen esiselvitys, joka tähtää alueen asemakaavan muuttamiseen.

Uudet rantareitit

Uusia rantareittejä on tunnistettu Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelmassa (Kh 20.3.2023 § 101) sekä yleis- ja asemakaavoissa. Uusia rantareittejä ovat mm. Aurajoen rantareitti Piispantalon edustalla, Aurajoen rantareitti Vesilaitos-Kuralan silta, uusi Lauttarannansilta, Hirvensalon Lauttarannan rantareitti (Lauttarannan silta-Pikisaarenpuisto ), Linnanniemen uusi rantapuisto ja Mauno Koiviston rannan reitti, Pihlajaniemen eteläosan rantareitti ja Pihlajaniemenpuiston rantareitti (Majakkaranta-Hirvensalon silta), Maarian altaan ympäristön reitit (Maaria-Ilmarisen osayleiskaava 2035 vireillä) sekä Hirvensalon Haarlanlahden rantareitti (asemakaava vireillä). Aurajoen rantareitin hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ja nyt on meneillään hankesuunnittelun päivitys. Lisäksi Itäisen ja Läntisen Rantakadun kävelyn olosuhteita on tarkoitus parantaa. Itäisen Rantakadun (välillä Rettiginrinne – Purserinpuisto) yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2021 (kv 23.8.2021 § 203). Ranta-alueiden rakennussuunnittelusta osa on tehty ja rakentaminen on käynnissä. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää myös puuttuvien osien osalta resurssien puitteissa. Läntisestä Rantakadusta (välillä Myllysilta – Forum Marinum) on myös tarkoitus laatia kehittämissuunnitelma lähivuosina samanaikaisesti Linnankadun yksisuuntiaisten pyöräteiden kanssa (keskustan pyöräliikenteen tavoiteverkko 2035, kh 20.3.2023 §100)

Turun kävelyn ja oleilun kehittämisohjelmassa on myös rannassa sijaitsevia oleilun paikkoja, joita tulee kehittää. Näitä ovat Kaarle Knuutinpojan rannan ja Maununtyttärenpuiston lisäksi esimerkiksi Varvintori-Veistämönaukio, Nummenranta, Koroinen, Halistenkoski ja Majakkarannan Harus-puisto.

Vesiurheilukeskus

Vesiurheilukeskuksella tarkoitetaan laajempaa vesiurheilutoimintojen keskittymää, jonka toteuttaa yksityinen toimija. Vesiurheilutoiminnot voivat olla esimerkiksi kelluva vesiesterata, wakeboarding-rata sekä melonta- ja SUP-lautavuokraamo. Lisäksi vesiurheilukeskukseen voi liittyä ravintola- ja saunatoimintaa ja pukutiloja.

Laajemmalle vesiurheilukeskukselle potentiaalisimpina paikkoina tunnistettiin 1. Pansion ranta ja 2. Hirvensalon Lauttaranta sekä 3. Pihlajaniemen alueen eteläosa. Sopivimmaksi paikaksi arvioitiin Pansion ranta, joka sisältyy Turun Merikaupunki-visioon. Kaupungin omistama maa-alue on vuokrattuna Turun satamalle, mutta se ei ole tällä hetkellä satamatoimintojen käytössä, ja alue on visiotyön mukaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettävissä. Alueen käyttäminen vaatii vielä lisäkeskusteluja sataman kanssa. Vesiurheilukeskuksen toteuttaminen Pansioon edellyttää asemakaavan muutosta. Lauttarannan ranta-alue on yleiskaavassa kerrostalovaltaista asuinaluetta ja rantaan on osoitettu ulkoilureitti. Lauttarannan aluetta läjitetään joen ruoppausmassoilla parhaillaan ja maamassojen stabilisoimiseen kuluu kymmeniä vuosia, jonka jälkeen alueen asemakaavoittaminen on tarkoitus aloittaa. Läjitys on osa alueen esirakentamista. Pihlajanniemen eteläosan ranta-alue on yleiskaavassa virkistysaluetta, jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Pihlajaniemen alue on tällä hetkellä vajaakäytössä ja osin puolustusvoimien käytössä ja alue on kaupungin kaavoitusohjelmassa merkittynä 2027 jälkeen kaavoitettavaksi. Pihlajaniemestä löytyy myös Suomen mittakaavassa merkittävä lepakkoesiintymä, mikä voi aiheuttaa lepakoiden siirtymäreittien vuoksi haasteita vesialueelle sijoittuvalle toiminnalle.

Liite 1Turun rantojen hyödyntämisen selvitys 2024

Liite 2Kaarle Knuutinojan rannan, Maununtyttärenpuiston, Sorttamäen rannan ja Ruissalon rannan yleissuunnitelmat

Oheismateriaali 1Selvitys Turun rantojen hyödyntämisestä virkistyskäyttöön 2022

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää

• hyväksyä liitteen 1 mukaisen selvityksen Turun rantojen hyödyntämisestä sekä liitteen 2 mukaiset Kaarle Knuutinpojan rannan, Maununtyttärenpuiston, Sorttamäen rannan ja Ruissalon Kansanpuiston rantojen yleissuunnitelmat ohjeellisena noudatettavaksi,
• että Kaarle Knuutinpojan rannasta, Sorttamäen rannasta ja Ruissalon Kansanpuiston rannasta käynnistetään hankesuunnittelu vuoden 2024 aikana,
• että Maununtyttärenpuiston merellisen näköalapaikan ja kävelyreittien kehittämisestä laadittu puistosuunnitelma viedään päätettäväksi kaupunkiympäristölautakuntaan syksyllä 2024. Kohde viedään infran investointiohjelmaan kaupunkiympäristöjohtajan hyväksyttyä kustannusarvion,
• käynnistää asemakaavanmuutoksen Kaarle Knuutinpojan rannan alueelle tavoitteena osoittaa alueelle ympärivuotisen kahvila- ja saunarakennuksen paikka,
• että Merikaupunkivision uudesta uimarannasta (Alue 1 Oravaisten ranta) laaditaan esiselvitys asemakaavoituksen käynnistämiseksi,
• että Merikaupungin suunnittelun yhteydessä tutkitaan vesiurheilukeskuksen sijoittumista alueelle,
• että Kaarle Knuutinpojan, Sorttamäen ja Kansanpuiston rannoista laaditaan ylläpitosuunnitelma kustannuksineen,
• että selvitetään kunkin rannan osalta erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja potentiaalisia kumppaneita ennen toteutukseen ryhtymistä ja
• että Kaarle Knuutinpojan rannan muuttamiseksi pieneksi uimapaikaksi tehdään välttämättömät pienet toimenpiteet, joita ovat: uimarannan tarkastussukellukset, uintialueen merkitseminen, jäteastia, bajamaja, kyltti, uimakoppi, pelastusvälineet ja rantahiekan lisäys. Uimarannan ylläpitämiseksi ja vedenlaadun tarkkailemiseksi laaditaan suunnitelma ja varataan tälle tarvittavat vuosittaiset määrärahat.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.