Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus20810.06.202412

4290-2024 (00 01 02)

Segregaation ja sen vaikutusten vähentämisen strategiset tavoitteet ja toimintamalli

Tiivistelmä:

Turun asuinalueiden ja eri sosio-ekonomisten väestöryhmien väliset erot ovat edelleen kasvussa. Pormestariohjelmassa tavoitteena on segregaation vähentäminen. Ehdotuksena on muodostaa yhteisvaikuttavan johtamisen toimintamalli ilmiötä ratkaisemaan. Segregaation ja sen vaikutusten vähentämisen strategiset näkökulmat on valittu kaupunkitutkimusohjelman Tiedesparrauksen tuloksena. Näkökulmille esitetään päätettäväksi omistaja, joista muodostetaan yhteistyöryhmä, joka lähtee rakentamaan segregaation ja sen vaikutusten vähentämisen toimintamallia. Ohjausryhmänä toimii kansliapäällikön johtoryhmä.

Kh § 208

Integraatiojohtaja Minna Sartes ja järjestämispäällikkö Heini Parkkunen 4.6.2024:

Taustaa

Segregaation, erityisesti alueellisen eriytymisen, vähentäminen on Turun kaupungin tavoitteena sekä kaupunkistrategian että pormestariohjelman teemoissa ja linjauksissa. Pormestariohjelman tavoitteisiin sisältyy, että Turussa toteutuu alueittain asumisen monipuolisuus ja segregaatiota puretaan aktiivisesti asunto- ja maapolitiikalla.

Kaupunkistrategiassa painotetaan viihtyisiä, saavutettavia ja turvallisia asuinalueita, ja alueiden eriarvoisuuden merkittävää vähentymistä, joilla edistetään mm. yhteisöllisyyttä. Tehokas ja taitava maankäyttö mahdollistaa monipuolisen asumisen ja kaupunginosien välisten sosiaalisten erojen kaventuminen.

Segregaation ja sen vaikutusten vähentämiseen tähtäävää työtä on Turussa tehty 1980-luvulta alkaen lähiöprojekteina, asuinaluetyönä sekä kymmenissä muissa projekteissa, toimenpiteissä ja palveluissa. Segregaatiokehitystä ei kuitenkaan ole pystytty katkaisemaan.

Segregaation ja sen vaikutusten vähentäminen vaikuttaa suoraan kaupunkilaisten hyvinvointiin ja on olennainen osa keskinäisen luottamuksen ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Nämä tavoitteet tukevat ja vahvistavat myös edellytyksiä kaupungin elinvoiman ylläpitämiselle ja kehittymiselle.

Segregaatio on ilmiönä monitahoinen, ja sen vuoksi myös sen vähentäminen on haastavaa. Segregaation ja sen vaikutusten vähentäminen on ilmiön monimutkaisuuden vuoksi valittu yhdeksi kolmesta Uuden Turun johtamis- ja toimintamallipiloteista. Sitä on työstetty osana Uuden Turun rakentumista. Toimintamallin edistämiseksi tulee nyt päättää Turun kaupungin strategisista painopisteistä segregaation ja sen vaikutusten vähentämiseksi. Strategisten painopisteiden ja omistajuuksien määrittelyn jälkeen voidaan edetä toimintamallin taktisen tason rakentamiseen.

Lähiö- ja segregaatiotutkimusta on kansallisesti ja Turussakin tehty pitkään. Turun alueprofiileja on koottu 1990-luvulta alkaen sekä tilastotietojen pohjalta että erillisten kyselyjen muodossa. Kaupungin omaa sekä kansallisista lähteistä saatavaa alueellista tietoa on koottu yhteen kaupungin raportointipalveluun (Ratku).

Viimeisimmät selvitykset ovat lähiövisioon ja -kehittämiseen liittyvä tutkimus Turun asuinalueiden eriytymisestä (Ubigu), klusterianalyysi maahanmuuttajataustaisista henkilöiden hyvinvoinnista (Gofore) ja kaupungin segregaatiota ja sen vaikutuksia vähentävien tavoitteiden ja aineistojen (ml ohjelmat) analyysi (Ramboll). Tutkimukset osoittavat, että tehdyistä toimenpiteistä huolimatta asuinalueiden ja eri sosio-ekonomisten väestöryhmien väliset erot edelleen syvenevät.

Nykytilan haasteet

Tämän hetken segregaation ja sen vaikutusten vähentämistä Turussa leimaa suuri määrä pistemäisiä toimenpiteitä, joista osa on palvelualuekohtaisia ja osa poikkihallinnollisia. Kokonaisuuden johtaminen ja hallinta on haastavaa, ja sitä myötä strategisten tavoitteiden suuntaan etenemisen todentaminen on vaikeaa. Yksittäiset toimenpiteet sinänsä ovat hyviä, mutta eivät välttämättä johda samaan suuntaan eivätkä tuota muutosta varsinaiseen haasteeseen ja sen juurisyihin, koska niitä kokoava ja ohjelmoiva taktinen taso puuttuu.

Segregaatioon puuttuminen tulee määritellä tahtotilana kaikkien kaupungin palvelukokonaisuuksien asiaksi eri näkökulmista. Toimintamallin kehittämisen yhteydessä ilmiölle tulee määritellä omistajuus, johtamismalli sekä keskeiset toimijat.

Tiedesparraus

Vuoden 2023 lopussa toteutettiin Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja Sampo Ruoppilan toimesta segregaatioon liittyvä tiedesparraus. Siinä kolme kokenutta segregaatiotutkijaa (Venla Bernelius, Timo Kauppinen ja Jarkko Rasinkangas) tuottivat toisistaan tietämättä tutkimuksiin sekä kokemuksiinsa perustuen tärkeimpiä tavoitteita segregaation ja sen vaikutusten vähentämiseksi sekä aihioita niiden mittaamiseen ja seurantaan.

Tutkijoiden näkemykset tärkeimmistä asioista ovat samansuuntaisia. Tiedesparrauksen ja sen jälkeisisen työstön perusteella muodostettiin viisi keskeistä näkökulmaa, joissa Turun kaupungin tulisi onnistua segregaation ja sen vaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteista tulisi päättää ja sen lisäksi tavoitteille tulee määritellä omistajat, jotka muodostavat taktisen tason yhteisvaikuttavan johtamisen ryhmän.

Strategiset näkökulmat ja niille esitettävät omistajatahot ovat:

  1. Lasten ja lapsiperheiden segregaation ehkäisy sekä koulusegregaation ehkäisy. Lapsiväestön sosio-ekonominen ja etninen segregaatio on aikuisväestöä suurempaa ja on tulevaisuuden kannalta kriittistä vähentää sitä samoin kuin koulusegregaatiota, jonka vähentämisessä huomioidaan koulujen sosioekonominen ja etninen eriytyminen. Tavoitteen omistajaksi esitetään lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta ja muutosjohtaja Anu Parantaista.
  2. Alueellinen tarvelähtöisyys palveluiden laadussa ja saatavuudessa​ alueiden erityispiirteet huomioiden. Palveluverkon tarkoituksenmukainen kehittäminen​ sekä julkisissa palveluissa että yksityisten palveluiden toimintaedellytyksissä.​ Tähän liittyy liikenteellisen saavutettavuuden varmistaminen, jossa huomioidaan mm. tärkeimmät työpaikka-alueet ja kaupunkikeskusta suhteessa asuinalueisiin Tavoitteen omistajaksi esitetään konsernihallinnon integraatiotoiminnon palveluverkkojen hallintaa ja palveluverkkojohtaja Minna Juseliusta.
  3. Hyvä asuinalueiden koettu laatu kaikilla asuinalueilla. Välitön asuinympäristön laatu, julkinen kaupunkitila, viihtyisyys ja turvallisuus ovat keskeisiä alueellisen eriarvoisuuden vähentämisessä. Tavoitteen omistajaksi esitetään kaupunkiympäristön palvelukokonaisuutta ja infran kunnossapitopäällikkö Mari Heliniä ja sitä tukee konsernihallinnon hyvinvoinnin edistämisen vastuualue.
  4. Kaupunkitasoinen mahdollisuuksien asuntopolitiikka. Tarkoittaa pitkän aikavälin tavoitteena monipuolista, erilaisten kotitalouksien sijoittumisen mahdollistavaa asuntokantaa ja hallintamuotojakaumaa asuinalueilla laadittavan ja laajaan yhteistyöhön perustuvan asuntopolitiikan tavoitteiden mukaisella tavalla asunnottomuuden poistaminen mukaan luettuna. Tavoitteen omistajaksi esitetään kaupunkiympäristön palvelukokonaisuutta ja maankäyttöjohtaja Jyrki Lappia.
  5. Muunkielisten ja muista kulttuureista Turkuun tulevien alkuvaiheen riittävän tuen varmistaminen. Turkuun tulevat muunkieliset ja -kulttuuriset henkilöt ovat heterogeeninen joukko, joilla on useita syitä Turkuun muuttamisessa. Kaikkien kohdalla kriittistä on alkuvaiheen riittävä, tarkoituksen- ja tarpeiden mukainen tuki syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteen ehkäisemiseksi. Tavoitteen omistajaksi esitetään integraatiotoimintoa ja integraatiojohtaja Minna Sartesta. Omistaja voi tarkentua TE24 ja Koto24 -uudistuksen yhteydessä maahanmuuttajaekosysteemin johtamisen ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vastuiden tarkentuessa.

Lisäksi tiedesparrauksessa kiinnitettiin huomiota valtion, hyvinvointialueen ja seudun kuntien yhteistyön tärkeyteen. Kuuden suurimman kaupungin yhteistyön tiivistäminen hyödyttäisi kaikkien toiminnan kehittämistä ja mahdollistaisi myös esim. yhteisen tutkimuksen ja seurannan kehittämisen.

Toimintamalli

Segregaation ja sen vaikutusten vähentämisen kaupunkitasoisen toimintamallin rakentaminen alkaa tämän päätöksen myötä määriteltävien painopisteiden ja tavoitteiden omistajien yhteistyönä. Omistajien yhteistyönä valitaan myös jokaiselle viidelle strategiselle näkökulmalle työryhmät ja niiden jäsenet, joiden nimeäminen vahvistetaan kansliapäällikön johtoryhmässä. Asuinalueiden kehittämisessä toimintamallin ja toimintaperiaatteiden tulee olla kaupunkitasoisesti yhtenevät alueesta riippumatta. Toimenpiteiden painopisteet määritetään aluekohtaisesti haasteisiin sekä tarpeisiin perustuen. Keskeistä on laajan alueellisen yhteistyön rakentaminen, jossa huomioidaan kaikki alueella toimivat tahot ja toimintaa koordinoidaan systemaattisesti.

Valittuja strategisia näkökulmia tarkennetaan kaupunkitason taktisen tason ohjelmatavoitteiksi ja toimintakokonaisuuksiksi, jotka vastaavat alueellisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Tässä hyödynnetään kaupungissa jo tehtävää osallisuus-, lähiö- ja aluetyötä, tutkimuksia ja selvityksiä. Tavoitteena on keskittyä asioiden systemaattiseen ja konkreettiseen edistämiseen ja välttää raportoitavien mittarien määrää. Seurantaa tehdään ensisijaisesti jo olemassa olevia mittareita hyödyntäen. Seurattavat mittarit määritellään toimintamallin rakentumisen myötä.

​Segregaation ja sen vaikutusten vähentämisestä tehdään yhteisvaikuttavan​ johtamisen yksi osakokonaisuus, jonka ohjausryhmänä toimii kansliapäällikön johtoryhmä. Kokonaisuuden omistajaksi esitetään konsernihallinnon integraatiojohtajaa. Strategisille tavoitteille nimettävät omistajat toimivat yhdessä taktisen tason yhteisvaikuttavana ryhmänä, joka työstää toimintamallia sekä ohjaa operatiivisen tason toimintaa. Ryhmässä tulee olla myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuualueen sekä yhteisöllisyyden kärkihankkeen edustus. Ryhmä hyödyntää tilannekuvajohtamisen mallia toimenpiteiden toteutuksen ohjaamisessa ja johtamisessa. TE24 ja KOTO24 -uudistuksen yhteydessä arvioidaan uudelleen myös maahanmuuttoon liittyvien asioiden kokonaisohjaus.

Toimintamallin rakentamisessa hyödynnetään konkreettisia olemassa olevia työkaluja mm. Bloomberg Harvard City Initiativen mukaista kehittämistä ja kansainvälisiä vertaiskaupunkeja, kuten Göteborgia. Maailman terveysjärjestön (WHO) Place Standard Tool -työkalua hyödynnetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Tampereella on käytössä vahvan lähiökehittämisen malli, jonka soveltamista Turkuun on yhteisöllisyyden kärkihankkeessa lähdetty tutkimaan. Lisäksi menetelmänä voidaan hyödyntää tiettyihin toimenpiteisiin kohdistuvaa vaikuttavuuslaskentaa.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedElinvoiman palvelukokonaisuus
tiedHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
tiedKasvatus ja opetus
tiedKasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKaupunginhallituksen konsernijaosto
tiedKaupunkiympäristö
tiedKaupunkiympäristölautakunta
tiedKeskusvaalilautakunta
tiedKonsernihallinto
tpvKonsernihallinto, integraatiotoiminto
tpvKonsernihallinto, talouspalvelut
tiedKulttuuri- ja nuorisolautakunta
tiedKulttuurin palvelukokonaisuus
tiedLasten ja nuorten palveluiden yhteisvaikuttavan kokonaisnäkemyksen palvelukokonaisuus
tiedLiikunnan palvelukokonaisuus
tiedLiikuntalautakunta
tiedLounais-Suomen jätehuoltolautakunta
tiedRakennus- ja lupalautakunta
tiedRevisiotoimisto
tiedTarkastuslautakunta
tiedTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
aoHelin Mari
aoJuselius Minna
aoLappi Jyrki
aoParantainen Anu
aoSartes Minna