Turun kaupunki§Päätöspöytäkirja1
Konsernihallinto 
Kansliapäällikkö10730.05.2024 

4051-2024 (02 02 00)

Vuoden 2025 suunnittelulukujen hyväksyminen

Talousjohtaja Valtteri Mikkola 23.5.2024:

Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi

Talousarvion ja toimintasuunnitelmien valmistelu on ollut viimeisten vuosien aikana poikkeuksellisen haastavaa. Kaupungin talouteen on kohdistunut vaikutuksia, joiden ennakointi on ollut vaikeaa. Inflaation aiheuttamat suorat ja välilliset vaikutukset sekä palkkaratkaisu ovat kasvattaneet toimintamenoja voimakkaasti. Samaan aikaan verotulot ja erityisesti valtionosuudet ovat pienentyneet.

Tilanteen seurauksena kuukausiraportit sekä ennusteet laaditaan kuukausittain. Näiden avulla pyritään varmistamaan ajantasainen tilannekuva sekä parantamaan ennustetarkkuutta. Tämän lisäksi on myös lisätty viestintää taloudellisesta tilanteesta ja pyritty varmistamaan, että viesti välittyy koko henkilöstölle.

Talousarvion valmisteluprosessi jakautuu ylätasolla kolmeen vaiheeseen. Kevään valmistelussa analysoidaan tilinpäätöksen vaikutuksia sekä pyritään tunnistamaan toimintaympäristössä alkavalla taloussuunnitelmakaudella tapahtuvia muutoksia sekä talouteen kohdistuvia muutoksia. Kevään valmistelu päättyy suunnittelulukuihin, jotka annetaan ohjaamaan palvelukokonaisuuksien valmistelua kansliapäällikön päätöksellä.

Syksyn valmistelu alkaa suunnittelulukupäätöksen jälkeen jo ennen lomakautta. Palvelukokonaisuudet laativat toiminnan ja talouden tavoitteet sisältävät toimintasuunnitelmat elokuun loppuun mennessä. Palvelukokonaisuuksien toimintasuunnitelmista muodostetaan ensimmäinen kaupunkitasoinen koonti. Virkavalmistelu päättyy syyskuussa julkaistavaan kansliapäällikön talousarvioluonnokseen.

Viimeisessä vaiheessa talousarvio siirtyy päätöksentekoon, joka alkaa syyskuun lopussa toimielinten käsittelyllä. Lokakuu on varattu pormestarin valmistelulle, jonka päätteeksi pormestari antaa kaupunginhallitukselle esityksen seuraavan taloussuunnitelmakauden toimintasuunnitelmasta.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion marraskuun alussa, jonka jälkeen se siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Palvelukokonaisuudet vastaavat päätöksen toimeenpanosta loppuvuoden aikana.

Toimintaympäristön talouteen liittyviä tekijöitä

Valtiovarainministeriö on laatinut keväällä taloudellisen katsauksen, julkisen talouden suunnitelman sekä kuntatalousohjelman.

Yleinen taloustilanne

Suomen talouden kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin verrokkimaissa vuodesta 2022 lähtien. Syinä heikompaan kehitykseen ovat olleet ennen muuta palveluiden viennin ja rakentamisen väheneminen. Kuva viime vuosien talouskehityksestä on selvästi synkentynyt uusimmissa tilastopäivityksissä. Taantuma on alkanut jo aiemmin ja on syvempi kuin aiemmin on arvioitu.

Viime vuoden heikko talouden kehitys ja tietojen tarkentuminen on laskenut myös selvästi ennustetta vuoden 2024 BKT:sta. Vaikka talouden odotetaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden aikana, vuositasolla BKT:n ei odoteta kasvavan viime vuodesta.

Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi, jos euroalueen toipuminen jää odotettua heikommaksi ja maailmantaloudesta tuleva kysyntä on ennustettua heikompaa. Maailmantalouden kehitykseen liittyy edelleen paljon riskitekijöitä liittyen sekä menneiden kriisien ja poikkeuksellisen suurten talouspoliittisten toimien vaikutuksiin että geopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvien negatiivisten riskien toteutumiseen.

Kotimaan taloudessa korkojen nousun viiveellä tulevilla vaikutuksilla ja työllisyyden heikentymisellä voi olla arvioitua suurempia negatiivisia vaikutuksia talouskehitykseen. Myös hallituksen sopeutustoimien vaikutus kysyntään voi poiketa alustavasta arviosta, varsinkin jos suhdannetilanne ei ole ennusteen mukainen. Toisaalta kotitalouksilla olisi varaa kuluttaa enemmän, mikä voi toteutua, jos talouden näkymät kirkastuvat yleisesti. Investointien toteutumiseen liittyy suuria riskejä kumpaankin suuntaan.

Kuntatalouden tilanne

Vaikka kuntatalouden vuoden 2023 tilinpäätösarvioiden lukujen valossa kuntatalouden tilanne oli viime vuonna varsin hyvä ja toiminnan ja investointien rahavirta vahvistui noin 0,4 mrd. euroa positiiviseksi, on lukujen taustalla suuria poikkeuksellisia eriä, joiden vaikutus ei kanna tuleville vuosille. Vuonna 2024 kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan kääntyvän 1,1 mrd. euroa negatiiviseksi, sillä kuntien menot jatkavat kasvuaan. Samalla valtionosuudet pienentyvät, ja verotulot supistuvat sote-uudistukseen liittyvien niin kutsuttujen verohäntien poistuessa. Verohännillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kunnat saivat vuonna 2023 verotuloja sote-uudistusta edeltävän laajemman veropohjan mukaan.

Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino syvenee lähivuosina erityisesti kasvavien kustannusten, investointipaineiden ja sote-uudistukseen liittyvien valtionosuuksien täsmäytysten ja takaisinperinnän seurauksena. Kevään julkisen talouden suunnitelman nettovaikutus on kuntataloutta vahvistava. Silti kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kehysvuosina noin 1,6–2,0 mrd. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2023 kuntatalouden lainakanta oli noin 19,6 mrd. euroa, ja painelaskelmassa se uhkaa nousta tarkastelujakson lopulla 26,8 mrd. euroon.

Synkkenevä kuntatalouden tilanne asettaa haasteita taloudenpidolle ja vaatii huolellista suunnittelua ja toimenpiteitä tulevaisuuden varalle. Kuntatalouden menot voivat osoittautua painelaskelmaa maltillisemmiksi, mikäli kunnat ja kuntayhtymät pystyvät sopeuttamaan sekä palveluverkkoaan että toimintaansa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta ja rahoitusta.

Hallitusohjelman vaikutukset

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kansantalouden tilinpidon mukainen kuntahallinnon rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai hieman alijäämäinen vuonna 2027. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntatalouden tilanteen kohenemista, sillä julkisen talouden painelaskelman perusteella kuntahallinnon rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on -0,7 prosenttia vuonna 2027.

Hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Peruspalvelujen valtionosuuslain mukaan tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin sekä uusiin tehtäviin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Valtion rahoitusvastuun täysimääräinen toteutuminen edellyttää myös sitä, että uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden vaikutukset kuntatalouteen arvioidaan realistisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös tehtävä- ja velvoitemuutosten henkilöstövaikutuksiin, koska kunta-alan palkansaajien eläköityminen on voimakasta ja työvoimatilanne vaihtelee paljon niin toimialoittain kuin alueittainkin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote- ja TE-uudistusten jälkeistä tilannetta. Kuntien toimintaedellytysten vahvistamiseksi hallitus on myös käynnistänyt ohjelman, jonka tavoitteena on karsia kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä. Lisäksi käynnissä olevaa kiinteistöverouudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Kiinteistöverouudistuksen päämääränä on saattaa rakennusten ja maapohjien verotusarvot vastaamaan paremmin niiden todellisia käypiä arvoja. Julkisen sektorin tilaohjelma on käynnistymässä keväällä 2024. Ohjelma toimeenpanee osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia tilojen käytön tuottavuudesta ja kehittämisestä. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan tuottavuusohjelman mukaisia säästöjä sekä edistää julkisen sektorin tilankäytön tehokkuutta ja johtamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta huolimatta kuntataloudessa vallitsee edelleen tulojen ja menojen välillä rakenteellinen epätasapaino, joka uhkaa syventyä lähivuosina ilman uusia toimenpiteitä. Kunnilla on tehtäväkentän supistuttua aiempaa vähemmän mahdollisuuksia menosopeutukseen, joten sopeutuspaine kohdistuu aiempaa enemmän veroprosenttien korotuksiin.

Kuntien välinen eriytyminen näkyy entistä enemmän myös kuntakentän näkymien ja tulevaisuudenhaasteiden eriytymisenä. Lapsi- ja nuorisoikäluokkien pienenemisen myötä tarvittaneen entistä enemmän kuntien välistä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä. Myös osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää uusia palveluiden järjestämistapoja. Näiden kehityssuuntien ja heikkenevien talousnäkymien myötä investointien tarkan tarveharkinnan tärkeys kunnissa korostuu.

Simuloitu taloussuunnitelma

Palvelutuotannon nettomenot – toimintakate

Kaupungin toimintamenot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana kestämättömän voimakkaasti. Menoja ovat kasvattaneet yleisen hintatason nousun välittömien vaikutusten lisäksi sopimusperusteiset indeksitarkistukset. Tämän lisäksi palkkaratkaisun vaikutukset ovat lisänneet ja tulevat lisäämään kaupungin menoja läpi sopimuskauden.

Palkkamenojen kehitystä on kiihdyttänyt myös henkilöstön käytön kasvu. Asetetut tavoitteet ylittyivät viime vuonna ja kuluvan vuoden ensimmäisessä ennusteessa arvioidaan käytön ylittävän myös tälle vuodelle asetetut tavoitteet.

Kaupungin palvelutuotannon määrään, mitoitukseen tai tuotettavien palvelujen laatuun ei ole tehty heikentäviä toimenpiteitä, joten kustannusten tasomuutokset ovat pääosin pysyviä ja muodostavat erityisen haasteen tuleville vuosille.

Vuoden 2024 ensimmäisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan toimintamenot ovat ylittämässä talousarviotavoitteen 26 miljoonalla eurolla (3,0 %). Toimintamenojen taso on tällä hetkellä merkittävästi oletettua korkeampi.

Positiivisena tekijänä on nähtävissä joukkoliikenteen matkustajamäärän positiivinen kehitys, mikä osaltaan parantaa kaupungin taloudellista asemaa. Ennusteen mukaan toimintatuottojen tavoite on ylittymässä 8,2 miljoonalla eurolla (2,5 %).

On kuitenkin huomioitava, että palvelutuotannon välittömillä toimintatuotoilla katetaan vain n. 35 % toimintamenoista. Valtaosa katetaan valtionosuuksilla ja verotuloilla, joilla pitäisi kattamaan myös investointimenot. Viimeisten vuosien toimintakatteen kestämättömän voimakas kehitys on heikentänyt kaupungin investointikykyä.

Kuluvan vuoden ensimmäisen ennusteen mukaan toimintakate on ylittämässä talousarvioon kirjatun tavoitteen 17,8 miljoonalla eurolla (3,2 %) ja tämä heikentää lähtökohtia talouden tasapainon saavuttamiseen. Käytännössä vuodelle 2025 suunniteltu kasvu on jo kulutettu.

Toimintakatteen kehityksen hidastaminen ja kasvun palauttaminen kestävälle uralle vaatii voimakkaita ja nopeita palvelukokonaisuuksissa toteutettavia toimenpiteitä.

Verorahoitus

Verotulot ovat olleet viime vuosina oletettua suurempia. Nämä erät ovat vahvistaneet kaupungin taloudellista asemaa merkittävästi. Voimakkain kehitys on ollut erissä, jotka ovat alttiita suhdanteen vaikutukselle. Vuoden 2023 aikana heikentymistään jatkanut suhdannetilanne ja erityisesti rakentamisen hidastuminen kasvattivat jo aiemmin tunnistettuja huolia.

Kaupungin suhdanneherkkyyden kasvu näkyy valitettavan voimakkaasti uusimmissa verotulojen ennusteissa. Valtiovarainministeriö päivitti veroennusteita kevään aikana ja muutos viime syksyn ennusteisiin on merkittävä. Kunnallisverojen kasvu on hidastunut voimakkaasti ja yhteisöverotulojen ennuste romahtanut.

Valtionosuuksien suhteellinen osuus on pienentynyt sote-uudistuksen myötä ja ns. sote-erät ovat leikanneet kaupungin valtionosuutta merkittävästi. Peruspalvelujen valtionosuus on kuluvan vuoden osalta -5,7 miljoonaa euroa, joten teoriassa kaupunki joutuu maksamaan valtiolle kaupungin tehtäväksi annettujen tehtävien hoitamisesta. Valtionosuuden yhteydessä tilitetään kuitenkin myös veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten kompensaatioita, joiden seurauksena kokonaisuus kääntyy positiiviseksi.

Kuluvan vuoden osalta ennuste on heikentynyt verorahoituksen osalta 4,8 miljoonalla eurolla (0,9 %). Merkittävin negatiivinen poikkeama muodostuu yhteisöverotuloista, jota muiden erien positiivinen tilanne tasoittaa.

Tulevien vuosien osalta verotulojen ennuste on heikentynyt voimakkaammin. Vuoden 2025 kertymän arvioidaan olevan n. 15 miljoonaa euroa heikompi. Vuonna 2026 heikennys on n. 19 miljoonaa ja vuonna 2027 jopa 42 miljoonaa euroa. Ennusteisiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta erityisesti taloussuunnitelmakauden lopun osalta.

Valtionosuuksista ei ole saatavissa kuntakohtaisia ennusteita taloussuunnitelmavuosille. Maan hallitus on käynnistänyt kaksi uudistusta, jotka vaikuttavat tulevien vuosien valtionosuuksiin. TE-uudistus tulee voimaan 1.1.2025 ja kaupungin vastuulle siirtyvien toimintojen rahoitus kohdennetaan kunnille valtionosuuden kautta. Siirtyvästä rahoituksesta on käytettävissä alustavia laskelmia, mutta TE-uudistus on uutisoitu toteutettavan kustannusneutraalisti ja tästä syystä uudistuksella ei pitäisi olla nettovaikutusta kaupungin talouteen.

Toisena uudistuksena maan hallitus on käynnistänyt työn kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Työ on vasta alussa, joten mahdollisia vaikutuksia ei kyetä sen osalta vielä huomioimaan.

Verorahoituksen heikentyneet ennusteet muodostavat lisäsopeutuspaineen käynnistyvälle taloussuunnitelmakaudelle.

Taloussuunnitelman tasapainottaminen

Kaupungin taloudellinen asema on ollut haastava jo pitkään. Soteuudistuksen vaikutusten kirkastuttua vuonna 2022 arvioitiin kaupungin alijäämän kasvavan erityisesti vuonna 2025. Tarve sopeuttamistyön käynnistämiselle tunnistettiin syksyllä 2022 ja työ käynnistyi tammikuussa 2023.

Viime vuoden aikana valmistellut ja hyväksytyt talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä. Näiden toimenpiteiden vaikutusarviot eivät riitä kattamaan talousarvioylityksestä aiheutuvan toimintakatteen kasvun ja verorahoituksen heikentymisestä aiheutuvaa vajetta.

Edellä kuvattujen negatiivisten kehitysten lisäksi on tunnistettu vuodelle 2025 kohdentuvia lisätarpeita, kuten

Kevään aikana on kartoitettu palvelualuekohtaisesti talouteen kohdistuvia tarpeita. Valmistelussa on havaittu runsaasti toimintakatetta heikentäviä toimintamenojen lisäyksiä ja toimintatulojen vähennyksiä. Menoja vähentäviä tai tuloja lisääviä tekijöitä tunnistettiin maltillisesti.

Osa vuodelle 2025 kohdistuvista tarpeista muodostuvat päätetyistä tai linjatuista tekijöistä. Lisätarpeita ovat mm. palkkaratkaisun sopimusperusteiset muutokset, runkolinjaston käyttöönotto, liikuntapalvelujen harrastekortin käyttöönotto ja pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiskustannukset.

Käytössä olevilla laskelmilla kaupungin talouden arvioidaan ajautuvan oletettua alijäämäisemmäksi alkavalla taloussuunnitelmakaudella. Lähtökohdat nykytilaan ovat muodostuneet erittäin voimakkaasta toimintamenojen kasvusta. Kaupungin tulorahoitusta leikataan voimakkaasti soteuudistuksen seurauksena ja kaupungin rahoitusvastuu on kasvanut.

Toimintakatteen kasvua tulee pystyä hillitsemään ja kokonaisuutta on tasapainotettu kohdentamalla sopeutustavoitetta toimintakatteeseen siten, että tilikauden yli-/alijäämä on palautettu voimassa olevan taloussuunnitelman tasolle.

Palvelukokonaisuuksien ja palvelualueiden vastuullisilla henkilöillä on ratkaiseva rooli talouden tasapainottamisessa. Kaikkia tarpeita tulee edelleen tarkastella kriittisesti. Tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on kyettävä parantamaan.

Meidän tulee kiinnittää huomiota tekijöihin, joihin voimme itse vaikuttaa:

Kasvu on yksi vaivattomimmista lääkkeistä talouden epätasapainoon. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa tulee priorisoida erityisesti kasvua tukevia toimenpiteitä.

Tuloslaskelma

Kaupunkitasoinen tuloslaskelman simulointi perustuu vuoden 2024 ennusteeseen, tunnistettuihin tarpeisiin ja verorahoituksen uusimpiin ennusteisiin. Simulaatiossa ei ole huomioitu TE-uudistuksen aiheuttamaa valtionosuuden lisäystä eikä siirtyvien toimintojen aiheuttamaa kustannuslisäystä. Nämä erät huomioidaan osana syksyn talousarviovalmistelua. Kokonaisuutta on jouduttu tasapainottamaan ja talouden tasapainoa tavoitellaan suunnitelmakauden loppuun mennessä.

Miljoonaa euroa

Tilinpäätös 2023

Talousarvio muutoksin 2024

Talous-suunnitelma 2025

Talous-suunnitelma 2026

Talous-suunnitelma 2027

TOIMINTATUOTOT

322,6

322,4

Valmistus omaan käyttöön

1,8

1,9

TOIMINTAKULUT

864,8

872,0

TOIMINTAKATE

-540,4

-547,7

-552,3

-518,3

-514,5

Verotulot ja valtionosuudet

600,0

560,3

556,6

576,3

598,9

Rahoitustuotot- ja kulut

37,0

19,1

7,6

-0,6

-8,3

Vuosikate

96,6

31,8

11,9

57,4

76,1

Poistot ja arvonalentumiset

66,1

57,5

58,8

62,7

73,2

Satunnaiset tuotot ja kulut

TILIKAUDEN TULOS

30,5

-25,7

-46,9

-5,3

2,9

Varausten ja rahastojen muutokset

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

32,5

-23,7

-44,9

-3,3

4,9

*Vuoden 2024 ennuste tarkentuu seuraavan osavuosikatsauksen yhteydessä.

Tasapainon saavuttaminen edellyttää sekä hyväksyttyjen sopeutustoimenpiteiden toteuttamista että uusien toimenpiteiden määrittämistä taloussuunnitelmakauden aikana. Palvelukokonaisuuksien tulee käynnistää uusien toimenpiteiden valmistelu siten, että ne kyetään sisällyttämään kansliapäällikön talousarvioluonnokseen osana syksyn talousarviovalmistelua.

Toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös taloudellisen näkökulman huomioimista niin käytännön tekemisessä kuin toiminnan suunnittelussa. Viimeisten vuosien aikana kiihtynyt toimintamenojen kehitys on saatava taittumaan.

Käyttötalouden suunnitteluluvut

Toimielinkohtaiset suunnitteluluvut perustuvat simuloituun taloussuunnitelmaan. Valmistelun pohjana on käytetty voimassa olevaa taloussuunnitelmaa. Simuloinnissa on huomioitu tunnistettuja toimielinkohtaisia tarpeita, joten vuosien välinen muutos ei ole kaikille toimielimille sama. Luvut sisältävät myös simuloituun taloussuunnitelmaan sisältyvää sopeuttamistavoitetta.

Suunnitteluluvut antavat vuoden 2024 talousarviovalmistelulle tavoitetason, jota ei tule ylittää ja jonka saavuttamiseksi tulee tarvittaessa tunnistaa tarvittavat toimenpiteet.

Kaupunginhallituksen suunnitteluluvusta on tärkeää huomioida, että se sisältää keskitetyn palkkavarauksen niin paikallisten järjestelyerien osalta kuin uuden sopimuskierroksen osalta. Varaus tullaan purkamaan toimielimille, kun päätös jaosta on tehty.

Suunnitteluluvuissa ei ole huomioitu TE-uudistuksen vaikutuksia täysimääräisesti, koska siirtyvien erien määrittäminen on kesken. Valtio on ilmoittanut muutoksen tapahtuvan kustannusneutraalisti, joten sekä tulot että menot tullaan sisällyttämään kansliapäällikön talousarvioluonnokseen.

Kaupungin sisäisten erien käsittelytapaa ollaan uudistamassa. Tavoitteena on keskittää huomio tulevaisuudessa ulkoisiin eriin. Käytännössä talousohjauksen tavoitteista poistettaisiin sisäiset erät, jolloin palvelukokonaisuuksien suunnittelun kohteena olisivat suoran vaikutusmahdollisuuden piirissä olevat erät.

Palvelukokonaisuuksien tulee keskittyä ulkoisten erien suunnitteluun ja yllä olevassa taulukossa korostettuun 2025 ulk. -sarakkeessa asetetun tavoitteen saavuttamiseen.

Investointien suunnitteluluvut

Turun peruskaupungin investointien suunnittelulukujen laadinnassa on huomioitu Turun pormestariohjelma ja kaupungin strategiset linjaukset sekä strategiset lähtökohdat, kuten Turun kärkihankkeet ja kaupungin uudisrakennushankkeiden toteutus lähtökohtaisesti Kiinteistö Oy Turun monitoimitilat -taseeseen (kh 29.4.2024 § 149).

Valmistelu on toiminut lähtökohtana investointiohjelmien yksityiskohtaisemmalle valmistelulle. Lopulliset investointiohjelmat ja tuloarviot tuodaan päätöksentekoon syksyn talousarviokäsittelyn yhteydessä. Etusijalle on tarkoituksenmukaista asettaa hankkeita ja toimenpiteitä, joilla on elvyttävä ja palautumista vahvistava sekä kustannuskehitystä hillitsevä vaikutus. Kaupungin taloudellinen kantokyky varmistetaan osana talousarvion valmistelua.

Kaupungin investointitaso on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja kehitys jatkuu taloussuunnitelmakaudella. Kustannustehokkuutta tulee korostaa kaikissa investointihankkeissa ja vaatimukset tulee osoittaa vain välttämättömiin tarpeisiin.

Hankekohtaista vaikutusta tulee jatkossa kuvata nykyistä selkeämmin yhtenäisesti käytettävällä elinkaarilaskentaa mukailevalla menetelmällä. Tämä tarve koskee ensisijaisesti tilahankkeita, mutta vastaava tarve kohdentuu myös merkittävimpiin infrahankkeisiin.

Jokaisen investointihankkeen osalta tulee kirjata varsinaisen investointimenon lisäksi myös muut talouteen kohdistuvat vaikutukset. Näitä ovat mm. korkokustannukset, poistot, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset sekä mahdolliset tuloja lisäävät vaikutukset. Investointihankkeet tulee viedä päätöksentekoon siten, että hankkeen kokonaistaloudellinen vaikutus on selkeästi esitetty.

Syksyn talousarviovalmistelu

Palvelukokonaisuudet valmistelevat toimintasuunnitelmat elokuussa. Syyskuussa julkaistaan kansliapäällikön talousarvioluonnos, joka on kaupunkitasoinen vuosien 2025-2028 toimintasuunnitelma.

Kansliapäällikön talousarvioluonnos toimii päätöksenteon pohjana. Toimielimet käsittelevät talousarvioluonnoksen syyskuun loppuun mennessä. Talousarvioluonnosta täydennetään syksyn aikana osana pormestarin talousarviovalmistelua.

Pormestarin talousarvioesitys annetaan loka-marraskuun taitteessa, jonka jälkeen käsittely siirtyy kaupunginhallitukselle 4.11.2024 ja kaupunginvaltuustolle 11.11.2024.

Liite 1​Palvelukokonaisuuksien suunnitteluluvut

Liite 2​Investointien suunnitteluluvut

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Päätös​Päätin, että

- palvelukokonaisuuksille suunnitteluluvut hyväksytään liitteen 1 mukaan,

- investointien suunnitteluluvut hyväksytään liitteen 2 mukaan,

- toimitilojen investoinneista tulee laatia taloudellinen elinkaarilaskelma hankekohtaisesti elokuun loppuun mennessä,

- palvelukokonaisuuksien tulee valmistella toimintasuunnitelma ja vuoden 2024 talouden tavoitteet vastaamaan ulkoisten erien suunnittelulukuun sekä listaus tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä elokuun loppuun mennessä. Talouspalvelut antaa tarkemman ohjeistuksen valmistelusta.

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö

Jakelu

tpvElinvoiman palvelukokonaisuus
tiedHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
tpvKasvatus ja opetus
tiedKasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKaupunginhallituksen konsernijaosto
tiedKaupunginhallitus
tpvKaupunkiympäristö
tiedKaupunkiympäristölautakunta
tiedKeskusvaalilautakunta
tpvKonsernihallinto
tiedKulttuuri- ja nuorisolautakunta
tpvKulttuurin palvelukokonaisuus
tpvLasten ja nuorten palveluiden yhteisvaikuttavan kokonaisnäkemyksen palvelukokonaisuus
tpvLiikunnan palvelukokonaisuus
tiedLiikuntalautakunta
tiedLounais-Suomen jätehuoltolautakunta
tiedRakennus- ja lupalautakunta
tpvRevisiotoimisto
tiedTarkastuslautakunta
tiedTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
tiedMikkola Valtteri


Liitteet:

Konha § 107
Liite 1:Käyttötalouden toimielinkohtaiset suunnitteluluvut
Liite 2:Investointien toimielinkohtaiset suunnitteluluvut