Työllisyysaluejohtaja Pipa Turvanen 22.5.2024:

Sopimus Turun työllisyysalueen valmistelusta

Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025. Samanaikaisesti työvoimapalvelu-uudistuksen kanssa toteutetaan kotoutumislain kokonaisuudistus, joka lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä.

Auran kunta, Kaarinan kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Kustavin kunta, Laitilan kaupunki, Liedon kaupunki, Loimaan kaupunki, Maskun kunta, Mynämäen kunta, Naantalin kaupunki, Nousiaisten kunta, Oripään kunta, Paimion kaupunki, Paraisten kaupunki, Pyhärannan kunta, Pöytyän kunta, Raision kaupunki, Rusko kunta, Sauvon kunta, Taivassalon kunta, Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki ja Vehmaan kunta ovat päättäneet Turun työllisyysalueen perustamisesta (Turun kaupunginvaltuusto 23.10.2023 § 206).

Työllisyysaluetta koskeva yhteistoimintasopimus ja työvoimapalvelujen järjestämissuunnitelma on työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (383/2023) 15 §:n mukaisesti toimitettu valtioneuvostolle 31.10.2023. Turun kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja vastaa viime kädessä työllisyysalueen valmistelusta.

Turun työllisyysalueen jäsenkunnat osallistuvat työllisyysalueen valmisteluun ja valmistelusta aiheutuvien yhteisten kustannusten rahoitukseen. Muutos pyritään toteuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Ensisijaisesti kustannukset rahoitetaan valtion kunnille uudistuksen valmisteluun osoittamilla muutoskustannuskorvauksilla. Alustavan tiedon mukaan Turun työllisyysalueelle tullaan osoittamaan muutoskustannuskorvauksia 2,59 miljoonaa euroa. Mahdolliset valtion myöntämät muutoskustannuskorvaukset ylittävät työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvat kustannukset määräytyvät sopijapuolen työvoiman määrän perusteella.

Tehtävällä sopimuksella jäsenkunta sitoutuu siirtämään valtiolta muutoskustannuskorvauksena saamansa määrärahat vastuukunnalle, lukuun ottamatta lakisääteisiä työvoimapalveluja kuntalain 54 §:n mukaisin sopimuksin tuottaville kunnille maksettua muutoskustannuskorvausten kiinteää osaa (44.000 € per kunta). Valtion muutoskustannuskorvausten kiinteä osa osoitetaan kunnille, jotka tulevat tuottamaan työllisyysalueen lähipalveluja. Rahoitus on tarkoitettu projektipäällikön tai muun lähipalvelujen vastaanotosta ja palvelutuotannon käynnistämisestä vastaavan asiantuntijan työpanokseen. Asiantuntija työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden vastaavassa tehtävässä toimivien henkilöiden kanssa ja osana palvelut-työryhmän työskentelyä.

Mahdollisten valtion muutoskustannuskorvauksen ylittävän kustannuksen Turun kaupunki laskuttaa jäsenkunnalta. Mikäli muutoskustannuskorvaukset alittavat työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvat kustannukset, Turun kaupunki palauttaa kuntakohtaiset osuudet jäsenkunnalle.

Työllisyysalueen valmistelusta aiheutuu kustannuksia arviolta yhteensä 2,15-3,69 milj. €. Turun kaupungin maksuosuus on 1,07-1,50 milj. €. Valtion myöntämät muutoskustannuskorvaukset ylittävä maksuosuus on 0,31-0,74 milj. €.

Ero Turun työllisyysalueen valmistelun alhaisimman ja korkeimman kustannusarvion välillä selittyy tietojärjestelmäkustannuksilla, joista ei valmistelun tässä vaiheessa ole mahdollista tehdä tarkempaa arviota.

Työllisyyspalvelujen muutosryhmän toimenpidesuositukset

Turun kaupunki käynnisti sisäisen järjestämisvastuun siirtoon liittyvän uudistuksen valmistelun keväällä 2022. Kaupunginhallitus asetti 7.3.2022 § 108 luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan työllisyyspalvelujen muutosryhmän. Muutosryhmän tehtävänä on ylläpitää työllisyyden kokonaiskuvaa, käynnistää toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja valmistautua työ- ja yrityspalveluiden uudistukseen.

Muutosryhmä on vuosien 2022–2023 aikana tarkastellut monipuolisesti Turun kaupungin työllisyyspalveluja ja muita työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia. Tarkastelun pohjalta on laadittu toimenpidesuositukset.

Muutosryhmän toimenpidesuosituksissa esitetään toimia

• vahvistamaan työnantaja- ja yrityspalveluja,
• nopeuttamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa,
• tehostamaan järjestelmällistä tiedon käyttöä palvelujen kohdentamisessa ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa,
• vahvistamaan työllisyyspalvelujen, oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ja asiakkuuksien hallintaa,
• edistämään osaavan työvoiman saatavuutta jatkuvan oppimisen keinoin,
• vähentämään ja ennaltaehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä, ja
• parantamaan nuorten sekä maahanmuuttajien ja muunkielisten työllisyyttä.

​Muutosryhmä esittää, että toimenpidesuosituksia hyödynnetään Turun kaupungin osaavan työvoimaan saatavuuden ja työllisyyden edistämisen strategisten suuntaviivojen valmistelussa ja muussa työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmistelutyössä vuoden 2024 aikana. Osana strategisten suuntaviivojen valmistelua tuotetaan pelikirja kaikille Turun kaupungin jäsenille Turun työllisyysalueen lautakunnassa.

Lisäksi osana muutosryhmän työtä on pyritty selvittämään työllisyyteen liittyviä eroja Suomen kuuden suurimman kaupungin välillä. Muutosryhmän toimeksiannosta Turun kaupunki on vuonna 2023 tilannut tutkimuksen, jossa tarkastellaan kuntakohtaisia eroja maahan muuttaneiden ja pitkään työttömänä olleiden työttömyydessä ja TE-palveluiden käytössä. Tutkimuksen tulokset valmistuvat keväällä 2024.

Linjaus palkkatuen käytöstä

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki työnantajalle. Nykyinen palkkatukea koskeva lainsäädäntö on mahdollistanut instrumentin käytön aktiivisen työllistämispolitiikan välineenä kunnissa taloudellisesti kannattavalla tavalla. Palkkatuetussa työssä oleva henkilö on poistunut Kela-listalta työn alettua, ja tämän jälkeen hän on joko siirtynyt työhön tai ansiopäivärahalle palkkatuetun työsuhteen päätyttyä ja työssäoloehdon täytyttyä. Kunnat ovat näin välttyneet työttömyysturvan kuntaosuuden maksuilta (ns. sakkomaksut) ja samalla kuntien yksiköt ovat saaneet palkkatukityöllistetyistä työnhakijoista tarvitsemaansa työvoimaa. Palkkatuen käyttö kunnissa on ollut laajaa, vaikka kuntasektorin palkkatukityöllistämisen työllisyyttä edistävä vaikuttavuus on useissa tutkimuksissa todettu alhaiseksi.

Turun kaupungilla on vuonna 2023 ollut arviolta 730 palkkatukityöllistettyä. Palkkatukityöllistettyjen työpanos on ollut merkittävä kulttuurin sekä kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuksissa ja Työpisteen tuotannossa.

Jatkossa kaupunki on työvoimaviranomainen, joka vastaa kaikista palkkatuesta aiheutuvista kustannuksista. Samalla uusi kannustava rahoitusmalli lisää kunnille työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia työttömyyden pitkittyessä.

Keväällä 2024 käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE13/2024) esitetään, että palkkatuetusta työstä saatu palkka ei jatkossa kerrytä lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa palkkatuetun työsuhteen aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kunnan rahoitusvastuu työttömäksi palkkatukityöjakson jälkeen palaavasta henkilöstä jatkuu samasta maksuosuusluokasta, josta henkilö on siirtynyt palkkatukityöhön. Kunnan maksuosuus yhden henkilön työttömyysturvasta muuttuu samalla seuraavasti:​

Muutosten yhteisvaikutusta voi havainnollistaa esimerkillä, jossa on laskettu kaupungille 16 kuukauden ajanjaksolta aiheutuvat kulut kalleimman maksuluokan henkilön 10 kuukauden palkkatukijaksosta tilanteessa, jossa tämä jää uudelleen työttömäksi jakson jälkeen.​

Ottaen huomioon palkkatuen käytöstä jatkossa aiheutuvat kustannukset suhteessa heikkoon vaikuttavuuteen, esityksenä on, että nykymuotoisesta palkkatuen käytöstä Turun kaupungissa lähtökohtaisesti luovutaan. Uusien tukityöllistämisen ratkaisujen täytyy olla nykyistä kustannusvaikuttavampia myös silloin, kun palkkatukea myönnetään kolmannelle sektorille tai yrityksiin. Turun kaupungin oman palvelutuotannon tarpeet tulee kuitenkin arvioida erikseen. Vaihtoehtoja kriittisten työtehtävien resursoimiseksi ovat normaali rekrytointi, ostopalvelu, kesätyösetelit ja siviilipalvelus.

Täydentävien työllisyyspalvelujen uudistaminen

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kaupunki tarjoaa osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi täydentäviä työllisyyspalveluja.

Merkittävin täydentävien työllisyyspalvelujen toiminto on työllisyyspalvelujen palvelualueen työkeskus eli Työpisteen tuotanto. Työpisteen tuotanto tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, työllistymisedellytyksiä parantavaa valmennusta sekä työelämään pätevöitäviä koulutuksia. Sen asiakaskuntana ovat yhtäjaksoisesti vähintään 12 kk. työttömänä työnhakijana olevat turkulaiset, jotka eivät ole olleet kaupungin palkkatuetussa työssä edeltävän 3 vuoden aikana. Lisäksi Työpisteen tuotannossa työskentelee 52 tuntipalkkaista työntekijää vammaisten työllistämistyössä (Turun kaupungin henkilöstölautakunnan tekemä päätös 14.3.1990; Henklk § 246, KH § 922).

Työpisteen tuotanto on tarjonnut Turun kaupungille monipuolisen työvoimareservin erilaisiin palveluihin, kuten kalusteiden kierrätykseen ja varastointiin, postinkuljetuksiin, sisäisiin muuttoihin ja asiakirjojen digitointiin. Samalla se on tuottanut kaupungille merkittäviä säästöjä työttömyysturvan kuntaosuuksissa eli ns. sakkomaksuissa.

Työttömyysturvalainsäädännön 1.1.2025 voimaan astuva muutos poistaa palkkatuetun työn vaikutuksen sakkomaksuihin, kun palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Muutos kasvattaa Työpisteen tuotannon toiminnan kokonaiskustannuksia Turun kaupungille voimakkaasti.

Työpisteen tuotannon nykyisten tilojen vuokrakulut ovat merkittävät; n. 85 % vuokrakuluista tulee 30.9.2027 päättyvistä määräaikaisista sopimuksista. Merkittävä osa Työpisteen tuotannon vakituisesta henkilöstöstä, etenkin työnjohtajista, on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

Esityksenä on, että kaupunki käynnistää Työpisteen tuotannon toiminnan uudistamisen. Uudistusta varten asetettaisiin työryhmä, jonka tehtävänä on laatia uudistusta koskeva suunnitelma ja edistää sen toimeenpanoa. Työryhmän tulee esittää kaikki mahdolliset muutostarpeet ja keinot toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi jo 1.1.2025 lukien ja saattaa niistä esitykset päätöksentekoa varten.

Työllisyyspalvelujen palvelualue

Lainsäädännön sekä lakisääteisten ja täydentävien palvelujen muuttuessa on tarpeen uudistaa tapaa, jolla työllisyys- ja maahanmuuttajapalvelut kaupungissa on organisoitu. Ehdotusta työn ja tehtävien organisoinnista on käsitelty Turun kaupungin yhteistyötoimikunnassa sekä työllisyyspalvelujen ja maahanmuuttajapalvelujen henkilöstön kanssa.

Ehdotus työllisyyspalvelujen palvelualueen organisoitumisesta sisältää toiminnot Turun lähipalveluista (lakisääteiset ja täydentävät), Turun työllisyysalueen keskitetyistä palveluista, Turun työllisyysalueen kehittämispalveluista ja johdon tuesta. Lisäksi kaupungin yhteiset palvelut tuottavat Turun työllisyysalueelle tietohallinto-, talous-, laki-, hankinta-, henkilöstö-, hallinto- ja viestintäpalvelut. Uuden Turun johtamis- ja toimintamallin mukaisesti varmistetaan yhteisvaikuttavuus kaupunkitasoisesti osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden edistämisessä.

Maahanmuuttopalvelujen uudistaminen

Muunkielisten määrän voimakas kasvu korostaa tarvetta maahan muuttaneiden työllisyyttä parantaviin toimiin. Turun väestönkasvu on kokonaisuudessaan riippuvainen maahanmuutosta, ja MDI:n kuntakohtaisen väestöennusteen mukaan 2030-luvun puolivälissä jo joka neljäs työikäinen turkulainen tulee olemaan muunkielinen. Maahan muuttaneiden työttömyysaste on kuitenkin koko väestön työttömyysastetta korkeampi, ja työttömyyden pitkittyminen hankaloittaa työllistymistä. Maahan muuttaneiden työllisyyden parantaminen ja työttömyyden keston lyhentäminen ovat keskiössä tavoiteltaessa osaavan työvoiman saatavuutta ja nopeaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Erityisen tärkeä tässä tilanteessa on, että kotoutumisen edistäminen tukee entistä vahvemmin työllistymistä, työelämässä tarvittavan osaamisen kasvattamista ja työelämävalmiuksia. Lisäksi tavoiteltavaa on, että jatkossa kaupungin koko palvelujärjestelmä huomioi maahanmuuton ja muunkielisten palvelutarpeet valtavirran palvelujen yhteydessä.

Edellä mainituista syistä kaupunginhallitukselle esitetään maahanmuuttopalvelujen siirtämistä elinvoiman palvelukokonaisuuteen työllisyyspalvelujen palvelualueelle uudistamisen 1.1.2025 osana.

Työllisyyspalvelujen palvelualueelle siirtyvät tehtävät ovat

• työvoimapalvelujen järjestämistä ja kotoutumisen edistämistä annettujen lakien mukaiset viranomaistehtävät,
• täydentävät maahanmuuton ja kansainvälisen osaamisen palvelut,
• maahanmuuton ja kansainvälisen osaamisen ekosysteemijohtaminen,
• yhteisvaikuttava maahanmuuttoasioiden valmistelu,
• yhteisvaikuttava maahanmuuttoasioiden päätöksenteko ja tilannekuvajohtaminen.

Pääsiirtosuunnasta poiketen osallisuuden edistämisen, hyvien yhteiskuntasuhteiden ja järjestöyhteistyön toiminnot jäävät ehdotuksessa integraatiotoimintoon.

Liite 1Sopimus Turun työllisyysalueen valmistelusta ja kustannusten jakamisesta

Liite 2Työllisyyden poliittisen muutosryhmän huomiot työllisyydenhoidon kentästä ja ilmiöistä

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

• hyväksyä liitteenä 1 olevan sopimuksen Turun työllisyysalueen valmistelusta ja kustannusten jakamisesta,
• ​merkitä tiedoksi liitteenä 2 olevan työllisyyspalvelujen muutosryhmän havainnot työllisyyden hoidosta ja hyödyntää sen toimenpidesuosituksia Turun kaupungin osaavan työvoimaan saatavuuden ja työllisyyden edistämisen strategisten suuntaviivojen valmistelussa ja muussa työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmistelutyössä,
• lähtökohtaisesti luopua nykymuotoisesta palkkatuen käytöstä Turun kaupungissa niin, että Turun kaupungin oman palvelutuotannon tarpeet arvioidaan erikseen ottaen huomioon sosiaalinen ulottuvuus​ ja palvelualueiden kriittisille työtehtäville etsitään vaihtoehtoisia resursointitapoja,
• käynnistää Työpisteen tuotannon toiminnan uudistaminen. Kansliapäällikön asettaman työryhmän tulee esittää kaikki mahdolliset muutostarpeet ja keinot toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi jo 1.1.2025 lukien ja saattaa niistä esitykset päätöksentekoa varten,
• hyväksyä Turun työllisyyspalvelujen palvelualueen organisoitumisen sekä
• hyväksyä maahanmuuttajapalvelujen siirtämisen elinvoiman palvelukokonaisuuteen työllisyyspalvelujen palvelualueelle pois lukien osallisuuden edistämisen, hyvien yhteiskuntasuhteiden ja järjestöyhteistyön toiminnot, jotka jäävät integraatiotoimintoon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.