Kaupunkiympäristö, kaavoitus, maisema-arkkitehti Tuuli Vesanto 12.4.2024:

Kohdealue

Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin siirtolapuutarha. Se perustettiin vuonna 1934, ja seuraavana vuonna viljelijät perustivat Turun Ryhmäpuutarhayhdistyksen (nyk. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry). Alue rakentui yhtenäisen suunnitelman pohjalta, ja mökit rakennettiin tyyppipiirustusten mukaan.

​Alun perin viljelypalstoja oli 66. Kaupunki hankki Uudenmaantien puoleiset palstat hallintaansa ja osti niiden mökit vuosina 2010–2014. Perusteena ostolle olivat Uudenmaantien autoliikenteestä koituvat haitat, ja ajatuksena oli, että alueesta muodostuu suoja-alue muille palstoille. Mökit on purettu, ja alue on kaikkien käytettävissä. Lisäksi puutarhan keskellä on yksi kaupungin hallinnassa oleva mökitön palsta. Ryhmäpuutarhayhdistys huolehtii yhteiskäyttöalueiden hoidosta.

Siirtolapuutarhan sisäänkäynnin tuntumassa on keskusaukio sekä keskusmaja, joka on vuokrattu Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle.

Alueen käytön painopiste on siirtynyt hyötykasvien viljelystä koristekasvien kasvatukseen ja virkistäytymiseen. Alue on viljellyn monimuotoisuuden ja kasviperinnön kannalta tärkeä, ja sitä on tutkinut mm. Luke. Ryhmäpuutarhayhdistys on edistänyt alueen käyttöä avoimena toimintaympäristönä yhteistyössä esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja 4H-yhdistyksen kanssa.

​Kehittämissuunnitelman tausta

Kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistettiin keväällä 2023 kaupunginvaltuuston hyväksyttyä Yleiskaava 2029 ehdotuksen 13.2.2023. Kehittämistarpeen taustalla oli myös lähestyvä alueen maanvuokrasopimusten päättyminen.

Yleiskaava 2029:ssä siirtolapuutarha on osoitettu siirtolapuutarha- ja virkistysalueeksi merkinnällä RP/V. Kehittämissuunnitelmaa alettiin valmistella yleiskaavamerkinnän pohjalta. Lähtökohtana oli lisätä alueen toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä samalla turvaten siirtolapuutarhan toiminnan jatkumisen edellytykset.

Siirtolapuutarhassa on 56 viljelykäyttöön vuokrattua palstaa. Palstojen maanvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden 2025 lopussa, ja uuden alueesta tehtävän maanvuokrasopimuksen yksityiskohdat on ratkaistava. Uuden sopimuksen laatiminen tarjoaa mahdollisuuden edistää alueen virkistyskäyttöä. Tähän saakka kaupunki on vuokrannut kunkin palstan suoraan viljelijälle. Uusi maanvuokrasopimus on tarkoitus solmia koko alueesta Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n kanssa.

Kehittämissuunnitelman ja maanvuokrasopimuksen aikataulu

Vuoden 2023 aikana kaupunkilaisilta kerättiin siirtolapuutarhaa koskevia näkemyksiä ja kehittämisideoita osallistamisen kautta. Tietoa tarvitaan tavoitteiden asettamisen, päätöksenteon ja suunnitelman valmistelun tueksi.

Kuluvan vuoden aikana kehittämissuunnitelman tavoitteet on valmisteltu kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Tavoitteena on, että siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelma hyväksytään vuoden loppuun mennessä.

Vuosi 2025 varataan maanvuokrasopimuksen valmisteluun, vuokratason määrittämiseen ja sopimusneuvotteluihin.

Kehittämissuunnitelman tavoitteet

Ehdotus Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman tavoitteiksi on valmisteltu asiantuntijoiden yhteistyönä. Mukana on ollut edustajia tonttipalveluista, kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, kaupunkiympäristön kunnossapidosta, yhteisistä palveluista, museopalveluista, ympäristönsuojelusta ja järjestämisen tuesta.

Tavoitteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: yleisiin tavoitteisiin, maanvuokrasopimuksen tavoitteisiin ja muihin tavoitteisiin.

Yleiset tavoitteet perustuvat kaupungin strategisiin linjauksiin: yleiskaavaan, kaupunkistrategiaan ja pormestariohjelmaan. Ne ohjaavat laadittavan maanvuokrasopimuksen tavoitteita samoin kuin siirtolapuutarhan pitkän aikavälin kehittämistä ja mahdollisia tulevaisuuden hankkeita.

Maanvuokrasopimuksen tavoitteet koskevat asioita, jotka vaikuttavat laadittavan uuden maanvuokrasopimuksen sisältöön. Maanvuokrasopimuksella ohjataan monia siirtolapuutarhaan käyttöön ja hoitoon liittyviä asioita. Kehittämissuunnitelmassa voidaan antaa ehdotuksia maanvuokrasopimukseen kirjattaviksi ehdoiksi.

Muut tavoitteet liittyvät laajoihin kysymyksiin, joita ei ratkaista maanvuokrasopimuksen kautta. Nämä kysymykset ehdotetaan ratkaistavan lisäselvittämisen ja mahdollisen jatkosuunnittelun kautta.

Yleisten tavoitteiden keskeistä sisältöä

• Lisätään siirtolapuutarhan toiminnallisuutta, avoimuutta ja yleistä virkistyskäyttöä. Siirtolapuutarhan avoimuus tarkoittaa sitä, että vaikka alueella on edelleen vuokrattuja viljelypalstoja, kaupunkilaisilla on monenlaisia mahdollisuuksia toimia ja virkistäytyä alueella ja he tuntevat sen omakseen. Opastamiseen ja viestintään panostetaan.
• Turvataan siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen edellytykset. Viljely on alueen pääasiallinen käyttötapa myös tulevaisuudessa.
• Huomioidaan siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot.
• Siirtolapuutarha on luonnon ja asukkaiden hyvinvointia edistävä viherympäristö. Siirtolapuutarha kytkeytyy entistä vahvemmin osaksi viherverkostoa ja tarjoaa mahdollisuuksia luontoelämyksiin, oppimiseen sekä vuodenkierron ja kasvun seuraamiseen kaikenikäisille. Vaalitaan alueen rikasta perinnekasvilajistoa, joka myös tarjoaa elinympäristöjä eläimistölle.
• Edistetään osallisuutta ja yhteistyötä alueen kehittämisessä. Alueesta kiinnostuneiden näkemyksiä on kerätty ideapajan ja kyselyn avulla. Käytetään tätä tietoa kehittämissuunnitelman laadinnan ja poliittisen päätöksenteon tukena.

Maanvuokrasopimuksen tavoitteiden keskeistä sisältöä

• Tehdään vuokrasopimus ryhmäpuutarhayhdistyksen kanssa. Nykyisten maanvuokrasopimusten umpeuduttua siirrytään malliin, jossa siirtolapuutarha-alue, ml. yhteiskäyttöalueet, palstojen väliset käytävät ja keskusaukio, vuokrataan yhtenä kokonaisuutena Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:lle. Vuokra-ajan on tarkoitus olla 20 vuotta.
• Mahdollistetaan palstojen käyttö entistä useammille. Tulevassa vuokrausmallissa Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys vastaa palstojen vuokraamisesta viljelijöille. Palstanvuokraajana voisi toimia myös esimerkiksi päiväkoti, koulu tai yhteisö. Ryhmäpuutarhayhdistys voisi halutessaan vuokrata palstoja myös lyhytaikaisesti.
• Mahdollistetaan mökkien käyttö entistä useammille. Siirtolapuutarhamökkien vuokraaminen huoneenvuokrasopimuksella on tarkoitus sallia.
• Osoitetaan yhteiskäyttöalueiden hallinta​ ja​ kunnossapitovastuu ryhmäpuutarhayhdistykselle. Ryhmäpuutarhayhdistys sitoutuu pitämään niitä yleisölle avoimina. Jos tulevaisuudessa kaupunki toteuttaa yhteiskäyttöalueille yleistä virkistystä palvelevia rakenteita tms., niiden kunnossapidosta sovitaan tapauskohtaisesti.
• Osoitetaan keskusaukion hallinta ja​ kunnossapitovastuu​ ryhmäpuutarhayhdistykselle. Edistetään keskusaukion monikäyttöä esim. tapahtumiin.
• Siirretään yhteiskäyttörakennukset ryhmäpuutarhayhdistyksen omistukseen. Omistajanvaihdokseen asti tavoitteena on, että rakennusten vuokrausta ryhmäpuutarhayhdistykselle jatketaan huoneenvuokrasopimuksella, jossa rakennusten kunnossapitovastuu on osoitettu ryhmäpuutarhayhdistykselle.
• Mahdollistetaan keskusmajan nykyistä monipuolisempi käyttö. Yhdistyksellä on oikeus hankkia varoja vuokraamalla keskusmajaa edelleen esimerkiksi kahvila-, tapahtuma- ja juhlakäyttöön. Tilojen vuokrausmahdollisuus lisäisi siirtolapuutarhan toiminnallisuutta ja avoimuutta.
• Ohjataan siirtolapuutarhan erityisten arvojen säilymistä. Kirjataan maanvuokrasopimukseen erityisten arvojen säilyttämistä ja rakentamistapaa koskevia ehtoja.
• Varmistetaan alueen viihtyisyys ja turvallisuus. Siirtolapuutarha-alueen valvontavastuu ja sanktiointioikeus osoitetaan ryhmäpuutarhayhdistykselle.

Muiden tavoitteiden keskeistä sisältöä

• Tehdään rakentamistapaohjeet. Ohjataan alueen rakennuskannan korjaamista ja uusimista sekä muita palstojen ilmeeseen olennaisesti vaikuttavia asioita.
• Parannetaan alueen saavutettavuutta ja yhteyksiä ympäröiville alueille. Keinoja voivat olla esimerkiksi nykyistä sujuvampi kulku alueiden välillä, opasteet, viestintä, valaistus tai näköyhteys siirtolapuutarhan sisälle. Arvioidaan, onko uusille sisäänkäynneille tarvetta ja millaisia vaikutuksia alueen luonteeseen ja käyttöön niillä olisi.
• Edistetään alueen ympärivuotista käyttöä.

Osallisuus

​6.6.2023 järjestettiin kaikille avoin ideapaja Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuudesta. Kooste ideapajan tuloksista on koottu oheismateriaaliksi 1.

​Osallistamista täydennettiin internetkyselyllä, joka oli auki 4.–31.12.2023. Yhteenveto kyselyn tuloksista on esitetty oheismateriaalissa 2.

13.2.2024 järjestettiin tapaaminen Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n edustajien kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman tavoitteista.

Ryhmäpuutarhayhdistykselle varattiin mahdollisuus antaa lausunto kehittämissuunnitelman alustavista tavoitteista ennen tavoitteiden tuomista kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lausunto on esitetty oheismateriaalina 3. (Huom. Kehittämissuunnitelman tavoitteiden numerointi on muuttunut lausunnon antamisen jälkeen.) Lausunnon jättämisen jälkeen ryhmäpuutarhayhdistys toimitti lisäyksenä lausuntoon esityksen Kupittaan siirtolapuutarha avoimena toimintaympäristönä.

Liite 1Kupittaan siirtolapuutarha, kehittämissuunnitelman tavoitteet​

Oheismateriaali 1Tulevaisuuden siirtolapuutarha Kupittaalla, ideatyöpajan tulokset​

Oheismateriaali 2Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuus -kyselyn tuloksia​

Oheismateriaali 3Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n lausunto lisäyksineen

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämissuunnitelman tavoitteet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.