Strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila:

Strategiaraportti 2023

Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet määritellään kaupunkistrategiassa. Turku siirtyi tällä valtuustokaudella pormestarimalliin. Strategian sisältöä ja rakennetta on muokattu vastaamaan kaupungin uutta johtamismallia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden päivitetyn kaupunkistrategian 14.2.2022.​

Strategia johdattaa Turun 2030-luvulle. Siinä kerrotaan, mitkä ovat tavoitteemme ja miltä Turku näyttää ensi vuosikymmenellä. Strategiassa on kahdeksan painopistettä: kestävä tulevaisuus, sujuva arki, hyvinvoivat asukkaat, elinvoimainen ja kasvava kaupunki, luontokaupunki Turku, laadukas koulutus, aktiivinen kulttuurikaupunki ja kansainvälinen Turku. Painopisteille on määritelty tavoitteet. Tavoitteita on yhteensä 20 kappaletta.

Kuva 1: Strategian kahdeksan painopistettä

Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja seuranta tehdään vuosittain toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty omat mittarinsa ja seuranta tehdään mittarien avulla. Mittarit yhdessä kertovat olemmeko saavuttamassa strategian määrittelemiä pitkän aikavälin tavoitteita. Ne on koottu sähköiseen strategian seurannan työkaluun. Työkalu löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta www.turku.fi/strategia/seuranta. Seurannan tueksi on laadittu lyhyt esitys, jossa on yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta. Yhteenveto on tämän päätösesityksen oheismateriaalina.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen toimintavuosi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen siirryttyä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulle. Muutos onnistui varsin hyvin ilman merkittäviä palvelukatkoksia. Kaupungin päätehtävänä on edelleen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kaupungin elinvoiman kehittäminen. Kaupungin palvelukokonaisuuksina ovat kasvatuksen ja opetuksen, kaupunkiympäristön, kulttuurin, liikunnan, lasten ja nuorten sekä elinvoiman palvelukokonaisuudet.

Kaupungin talous pysyi viime vuoden ylijäämäisenä. Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Sote-uudistuksen taloudelliset vaikutukset eivät vielä vuonna 2023 näkyneet kuntataloudessa täysimääräisinä. Tilikauden ylijäämä 32,5 miljoonaa euroa heijasteleekin osittain tätä vinoumaa. Tulevina vuosina kiristyvä julkisen talouden kokonaiskuva luo paineita myös kuntatalouden tulevaisuudelle. Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin talous onkin entistä riippuvaisempi kunnallis- ja yhteisöverotuotoista. Kaupungin talouden yhä vahvempi kiinnittyminen yleiseen suhdannekehitykseen haastaakin pitkäjänteistä taloussuunnittelua.

Turku on kasvava ja vetovoimainen kaupunki, jonka väestönkasvu nousi ennätyksellisellä tasolla vuonna 2023. Kaupungin väkiluku ylitti 200 000 asukkaan rajan ja Turku sai väestönlisäystä noin 4000 asukasta. Väestönkasvusta lähes 70 prosenttia tuli maahanmuutosta. Turun väestönkasvun lisäksi työpaikka- ja yrityskasvu olivat vahvalla positiivisella uralla.

Talouden suhdanteet ovat tällä hetkellä hyvin epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi rakentaminen on ollut alamäessä koko vuoden 2023, erityisen vaikea tilanne on talonrakentamisessa. Tämä näkyy myös valmistuneiden asuntojen määrässä, joka kääntyi laskuun ennätyksellisen vuoden 2022 jälkeen.

Turun työpaikkaomavaraisuus on laskenut edellisestä vuodesta, mutta on kuitenkin korkeampi kuin kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen mukaan Turun työllisyysaste oli vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sama laskeva trendi näkyy myös työttömyysasteessa, joka kuitenkin on kääntynyt nousuun lokakuussa 2023, ollen loppuvuodesta 2023 hieman edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Työttömistä työnhakijoista nuorten ja pitkäaikaisesti työttömien määrässä on tapahtunut positiivista kehitystä, mutta työttömänä olevien ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut.

Turun kansainvälisestikin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja järjestelmällinen ympäristötyö tähtäävät kestävään tulevaisuuteen. Kasvihuonepäästöjen vähentämisen välitavoite saavutettiin jo vuonna 2021 ja ennakkotietojen mukaan saavutettu päästövähennys oli vuonna 2022 yli 55 prosenttia. Turku on hyvää vauhtia saavuttamassa tai jo saavuttanut osan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Asukkaiden hyvinvoinnin osalta Turkua haastaa erityisesti alueiden eriytyminen. Sosioekonomisessa hyvinvoinnissa on selkeää alueellista eriytymistä ja erot parhaiten ja heikoiten pärjäävien alueiden välillä ovat säilyneet.

Viime vuoden aikana tehtiin strategian valtuustokauden puolivälin tarkastelu, jota käsiteltiin valtuuston seminaarissa lokakuussa 2023. Tarkastelussa arvioitiin, onko Turku vielä strategian määrittelemällä tiellä. Tarkastelu tehtiin toimintaympäristön muutosten näkökulmasta. Merkittäviä kaupunkiin vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat koronapandemian jälkeinen aika, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, turvallisuuden tunteen muutokset, talouden taantuma, pahoinvoinnin lisääntyminen, heikentynyt työvoiman saatavuus, digitalisaation kehitys ja uudet teknologiat sekä Turun ennätyksellinen väestönkasvu. Tarkastelun tuloksena oli, että kaupunkistrategian tavoitteet vastaavat tällä hetkellä toimintaympäristön muutoksiin.

Nyt julkaistavassa strategiaraportissa viime vuosi näyttäytyy positiivisena useimpien tavoitteiden osalta. Kahtakymmentä tavoitetta seurataan yhteensä 46 mittarin avulla. 17 mittarin osalta tilanne on parantunut ja tavoitteita mittaavat mittarit ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. 23 mittarin osalta kehitys on ollut neutraalia tai mittaustiedoista ei ole saatavilla seurantatietoa. Kuuden mittarin osalta tilanne on heikentynyt. Tarkemmat tiedot löytyvät edellä mainitusta mittarityökalusta. Vuoden 2023 strategiaraportin osalta voidaan todeta, että Turun kaupunki on strategian viitoittamalla tiellä.

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen:

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2023

Turun kaupungin vuoden 2023 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu henkilöstöstrategia 2022–2025 ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset. Henkilöstöraportissa tarkastellaan henkilöstöstrategian toteutumisen lisäksi keskeisimpien henkilöstöä koskevien tunnuslukujen toteutumista ja kehitystä.

Henkilöstöstrategia on yksi kaupungin strategisista ohjausasiakirjoista, joka tukee koko kaupungin strategian ja vision toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.4.2022 henkilöstöstrategian vuosille 2022–2025. Henkilöstöstrategia pyrkii selkiyttämään työnantajan ja koko henkilöstön tavoitteita ja vastuita siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on.

Henkilöstöstrategian visiona on: Turku on vetovoimainen työnantaja. Tätä visiota strategia toteuttaa kolmen painopisteen kautta:

1.​ ​Työ lisää hyvinvointia

2.​​ Osaaminen ja uudistuminen

3.​​ Parempi johtaminen

Jokaiselle painopisteelle on määritelty tavoitteita ja tavoitteille mittareita. Mittareista moni on sidoksissa vuorovuosina Kunta10 -tutkimukseen ja kaupungin omaan työhyvinvoinnin välikyselyyn. Vuonna 2023 toteutettiin työhyvinvoinnin välikysely, joka osoitti muun muassa, että työn merkityksellisyys on edelleen organisaatiomme voimavara - n. 90 % vastaajista koki tekevänsä merkityksellistä työtä. Työmäärät koettiin edelleen suuriksi, vaikka välikyselyn tulosten perusteella pientä laskua onkin havaittavissa. Paremman johtamisen mittareista Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemus on laskenut. Muiden mittareiden osalta tavoitteet saavutettiin osin tai kokonaan

Henkilötyövuosien määrässä on kaupunkitasoisesti kasvua edeltävään vuoteen verrattuna, kun organisaatiomuutokset huomioidaan vertailuluvussa. Työvoiman käyttö on kasvanut erityisesti kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa, jossa työvoiman käyttöön on vaikuttanut varhaiskasvatuksessa kesällä 2022 voimaan tullut lakimuutos, alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu sekä palvelukysynnän kasvu perusopetuksessa. Työvoiman käytön määrä vuonna 2022 oli yhteensä 5 781 (HTV ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 6191,5. ​

Sairauspoissaoloissa oli laskua verrattuna vuoteen 2022. Vuonna 2023 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,5 päivää henkilötyövuotta kohden, kun vastaava luku vuodelta 2022 oli organisaatiomuutokset huomioituna 17,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöiden määrä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja, oli myös lisääntynyt vuoteen 2022 nähden.

Vuonna 2023 rekrytoinnit lisääntyivät noin 11 %, vaikka avoimien työpaikkojen määrä väheni noin -3,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hakemusten määrissä työpaikkaa kohden oli suurta vaihtelua tehtävästä riippuen.

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2023 oli 47,5 vuotta. Toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle siirtyi vuonna 2023 yhteensä 136 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2023 63,9 vuotta.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2023

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2023

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto merkitsee strategiaraportin 2023 ja henkilöstöraportin 2023 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.