Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus8918.03.20247

8415-2023 (07 02 01, 00 01 05)

Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muutoshankkeen eteneminen osana Uuden Turun valmistelua

Tiivistelmä:

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se merkitsisi lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muutoshankkeen raportoinnin tiedoksi.

Kh § 89

Muutosjohtaja Anu Parantainen 12.3.2024:

Lähtökohta

Kesäkuussa 2023 asetettu yhteisvaikuttava johtaminen lasten ja nuorten ikäkaaressa (Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden) -muutoshanke pilotoi Uuden Turun toimintamallissa kuvattua horisontaalisten teemojen (ikä-/elinkaari, ilmiöt) edistämistä ja johtamista. Samalla muutoshanke kasvattaa kaupungin kyvykkyyttä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarttua haasteisiin uudella ja innovatiivisella tavalla.​

Hankkeen fokukseksi on asetettu koko kohderyhmä ja ekosysteemi – ei vain esimerkiksi nuorisopalveluiden palveluita käyttävät tai urheiluseurojen toimintaan osallistuvat. Hankkeen menestyksellinen toteutus edellyttää:​

Muutoshankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida:

1.​​ Kaupunkitasoinen lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden johtamismalli

2.​ Resurssien suunnittelun ja kohdistamisen toimintamalli

3.​​ Palvelutuotannon toimintamalli (sis. palveluverkon ja yhteistyön niin Varhan kuin myös järjestöjen kanssa)

Muutoshankkeen eteneminen

Lasten ja nuorten muutoshankkeen ydinryhmä (Lanu-ydinryhmä) on uusi taktisen tason johtamisfoorumi, joka asetettiin kansliapäällikön päätöksellä marraskuussa 2023. Ydinryhmässä ovat lasten ja nuorten palveluista vastaavat palvelualuejohtajat, työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen asiantuntija sekä sovitusti muita asiantuntijoita. Ydinryhmän tehtävänä on yhteensovittavan johtamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönoton tukeminen, yhteisvaikuttavan vuosijohtamisen kehittäminen sekä yhteisen kehittämisen resurssisuunnittelu. Lanu-ydinryhmä valmistelee ja esittää linjattavia ja päätettäviä asioita kansliapäällikön ohjausryhmälle, joka toimii muutoshankkeen ohjausryhmänä.

Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti ja se on tunnistettu osaksi johtamismallia. Ryhmän perustamiseksi asetetut tavoitteet – yhteensovittavan tekemisen tunnistaminen ja yhteisvaikuttavuuden ymmärtäminen, yhteisten tavoitteiden asetanta – on tunnistettu hyvin. Palvelualueet ovat hyvin sitoutuneita ydinryhmän työskentelyyn ja tunnistivat esimerkiksi lasten ja nuorten harrastamisen lisäämisen sekä häiriökäyttäytymisen vähentämisen yhteisiksi tavoitteikseen.

Lisäksi syksyn aikana selvitettiin lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden, kasvatuksen ja opetuksen sekä integraatiotoiminnon yhteisenä toimena koulujen mahdollisuudet olla yhä enemmän alueidensa monitoimijatiloja. Esille nousi tilojen käyttöön vaikuttavat fyysiset ratkaistavat asiat (esim. lukitus, valvonta) ja toisaalta toimintakulttuuriset asiat (miten yhdessä lisätä lasten harrastamisen mahdollisuuksia, miten toimitaan tasavertaisina yhteisissä tiloissa, miten järjestöt voivat vahvemmin olla osana toimintaa).

Resurssien suunnittelun ja yhteisvaikuttavan kohdistaminen osalta kaikki yhteisvaikuttava kehittäminen on siirretty lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden salkkuun. Näin saadaan näkyvyys erityisesti ulkoilla rahoituksella tehtävään kehittämiseen ja sitä kautta tapahtuvaan resurssointiin. Salkussa olevien projektien budjetti on tällä hetkellä lähes neljä miljoonaa euroa, tavoitteena on viiden miljoonan kehittämisresurssi vuoden 2024 loppuun mennessä. Yhteiseen salkkuun siirtäminen mahdollistaa paremman henkilöresurssisuunnitteluun ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan.

Nuorten aikuisten palvelutuotannon toimintamallin valmistelu on edennyt tiiviissä yhteistyössä integraatiotoiminnon palveluiden hallinnan kokonaisuuden kanssa. Palveluiden kuvaamisessa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on systemaattista ja toimivaa. Esille on noussut myös keskeisiä palveluaukkoja, joita palvelukokonaisuudessa, ja erityisesti nuorisopalveluiden ja nuorisotyön osalta, on lähdetty ratkaisemaan. Yhtenä esimerkkinä tästä Yökahvilatoiminnan käynnistäminen.

Kevään 2024 saavutettavat tavoitteet ovat kirkastuneet kahdeksi kokonaisuudeksi: a) yhteisvaikuttavuus ja yhteensovittaminen tulee näkyä johtamisjärjestelmässä ja sen kehittämisessä ja b) lapset ja nuoret pitää näkyä selkeämmin, läpileikkaavammin ja systemaattisemmin päätöksenteossa. Kolmantena painopisteenä on tilannekuvajohtamisen osaamisen kehittäminen. Tämän edistämiseksi ajantasainen tieto lapsiin ja nuoriin vaikuttavista ilmiöistä ja hyvinvoinnin tilasta on erityisesti ydinryhmän asialistalla säännöllisesti seurattava asia. Tilannekuvasta raportoidaan säännöllisesti myös kaupungin johtoryhmässä. Yhteisvaikuttavan toimintamallin kehittäminen lasten ja nuorten palvelukokonaisuudessa on kytketty osaksi olennaiseksi osaksi koko kaupungin toiminnanohjauksen kehittämistä, jota johtaa integraatiotoiminnot.

Ensimmäisen tavoitteen osalta uusi kansliapäällikön johtoryhmä tulee olemaan merkittävä, koska näin nyt käynnissä oleva taktisen tason yhteisvaikuttava johtaminen (lasten ja nuorten ydinryhmä) saa tarvittavan tuen ja ohjauksen strategiselta tasolta. Yhteisvaikuttava, yhteensovittava suunnittelu, resurssointi ja tavoitteiden johtaminen liitetään osaksi vuoden 2025 vuosisuunnittelua läpileikkaavasti. Lisäksi yhteensovittava toimintamalli on osana Uuden Turun organisaatiovalmistelua.

Ennakkovaikutusten arviointi, ml. lapsivaikutusten arviointi, tullaan tuomaan osaksi päätöksentekoa kaikilla tasoilla vuoden 2024 aikana. Kevään aikana tullaan kaikki palvelualuejohtajat ja heidän johtoryhmänsä (taktinen taso) perehdyttämään lapsivaikutusten arviointiin ja sen toteuttamiseen. Lisäksi toimintamalli otetaan käyttöön kaupungin kehittämisen ohjauksessa ja ulkoisen rahoituksen hankevalmistelussa.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedLasten ja nuorten palveluiden yhteisvaikuttavan kokonaisnäkemyksen palvelukokonaisuus