Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen 31.1.2024:

Taustaa

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2020 § 97 hyväksyä valtion ja seudun kuntien välille solmittavan Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen 2020 - 2031. Osapuolet hyväksyivät sopimuksessa Turku - Helsinki välin nopean junayhteyden ja Turku - Salo välin lähijunaliikenteen edistämiseksi, että valtio ja Turun kaupunki käynnistävät sopimuskaudella vaiheittain Turun ratapihan ja Kupittaa - Turku -kaksoisraiteen muutostyöt.

Turun kaupunki ja valtio neuvottelivat tarkemmalla tasolla olevan toteutussopimuksen muutostöiden kohdentamisesta, vaiheistuksesta ja aikataulusta lähtökohtana kustannusten jakaminen 50 - 50 % –periaatteella valtion ja kaupungin kesken.

Lisäksi sovittiin, että valtio ja Turun kaupunki hakevat mainituille ratahankkeille täysimääräisesti CEF-investointitukea tai mahdollisia muita saatavilla olevia taloudellisia tukia ja avustuksia. Kaikki investoinnille mahdollisesti myönnetyt tuet ja avustukset vähentävät sopimusosapuolten kustannuksia sopimuksessa määriteltyjen jako-osuuksien mukaisesti.

Komissiolta saadun vahvistuksen mukaan Turun ratapihat ja Kupittaa - Turku -kaksoisraide on hyväksytty Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitettavaksi hankkeeksi ja sille on myönnetty 28.130.000 euroa vastaten täysimääräisesti osapuolten hakemaa summaa.

Väylävirasto on laatinut Turun ratapihaa ja Kupittaa – Turku kaksoisraidetta koskevan Ratalain (110/2007) mukaisen ratasuunnitelman, joka sisältää rautatieliikenteen kehittämisen ja junaliikenteen varikon siirtämisen edellyttämät toimenpiteet. Kaupunki on omalta osaltaan hyväksynyt kolme ratasuunnitelman ja ratapiha-alueen kehittämisen mahdollistavaa asemakaavamuutosta: "Rata-alueen laajennus itä", "Rata-alueen laajennus länsi I" ja "Turku Ratapiha". Ratasuunnitelmaan ja lainvoimaisiin asemakaavoihin perustava rakentaminen on käynnistynyt vuoden 2022 keväällä.

Kustannuskehitys ja rahoituspäätökset

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.11.2020 § 188 talousarvion yhteydessä Turun ratapihat ja Kupittaa -kaksoisraidehankkeen rahoituksen investointiohjelmaan. Investointimenoksi kirjattiin enintään 33,75 M€. Kaupunginvaltuusto on korottanut hankkeen kustannusarviota kaupungin osalta vuoden 2023 talousarvion investointiohjelmassa enintään 54 miljoonaan euroon ja edelleen vuoden 2024 talousarvion investointiohjelmassa enintään 86 miljoonaan euroon.

Kaupunginhallitus ei ole toistaiseksi pannut täytäntöön kaupunginvaltuuston 13.11.2023 § 220 päätöstä investointiohjelman korotuksesta vaan päätöksen täytäntöönpano tapahtuu Väyläviraston kanssa solmitun toteuttamissopimuksen muutoksen yhteydessä. Väylävirasto on vastaavasti pidättäytynyt solmimasta kaupungin rahoitusosuutta edellyttäviä sitovia urakkasopimuksia.

Eduskunta on hyväksynyt 15.11.2023 uutta kustannusarviota vastaavan valtion maksuosuuden korotuksen seuraavasti:

”Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa - Turku kaksoisraiteen rakentaminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 27.000.000 eurolla 54.000.000 eurosta 81.000.000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannustason noususta sekä hankkeen urakoiden sisältöjen tarkentumisesta rakentamissuunnittelun edetessä. Lisämäärärahan tarve ajoittuu vuosille 2024 - 2026.”

Eduskunta on hyväksynyt lisäksi 19.12.2023 uutta kustannusarviota vastaavan valtion maksuosuuden korotuksen seuraavasti:

”Talousarvioesityksen 81.000.000 euroon nähden hankeen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa - Turku kaksoisraiteen rakentaminen valtuutta on korotettu 5.000.000 eurolla”

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 13.9.2021 § 425 MAL-sopimuksen ja vuoden 2021 talousarviota koskevien kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanemiseksi sopimuksen; Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa - Turun kaksoisraiteen rakentaminen: Sopimus toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä.

Sopimuksella Turun kaupunki on valtuuttanut Väyläviraston toimimaan Turun kaupungin puolesta hankkeen rakennuttajana ja tilaajana sekä kilpailuttamaan ja vastaanottamaan tarvittavat urakat ja palveluhankinnat myös Turun kaupungin omistukseen tulevien väylien ja rakenteiden osalta. Väylävirasto ja Turun kaupunki ovat sopimuksellisesti sitoutuneet Turun ratapihan kehittämiseen ja Kupittaa - Turku kaksoisraiteen rakentamiseen yhteisrahoitteisena hankkeena.

Kaupungin rahoitusosuus hankkeen toteuttamiskustannuksista on 50 %, mutta kuitenkin enintään 33,75 miljoonaa euroa. Kyseinen enimmäisrahoitus on perustunut valtion MAL-sopimuksen yhteydessä ilmoittamaan kustannusarvioon. Kaikki hankkeeseen kuuluvien toteutusvaiheiden mahdolliset kustannusylitykset pyritään kattamaan ensisijaisesti hankkeen sisällä siten, että investointihankkeen kokonaiskustannusarvion ylittäminen edellyttää Turun kaupunginvaltuuston ja eduskunnan hyväksyntää.

Valtion alkuperäinen kustannusarvio on perustunut vuoden 2020 ratasuunnitelman luonnokseen, eikä siihen ole huomioitu rakennuskustannusindeksin tai mahdollisten suunnitelmamuutosten vaikutuksia. Hankkeen investointikustannukset ovat täsmentyneet rakennussuunnittelun ja urakkakilpailutusten yhteydessä siten, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut alkuperäisestä 67 miljoonasta eurosta ensin 108 miljoonaan euroon ja tällä hetkellä Väyläviraston esittämään 172 miljoonaan euroon.

Väylävirasto on perustellut seikkaperäisesti investointihankkeen kustannusten nousua jäljempänä esittelytekstissä, mutta muutosta voidaan silti pitää erittäin merkittävänä ottaen huomioon, että alkuperäisen toteuttamissopimuksen mukaiseksi kustannusarvioksi oli kirjattu enintään 67 M€.

Turun kaupunki ei ole omilla toimenpiteillään voinut vaikuttaa kustannusten kehittymiseen, mutta toteuttamissopimus ei ole myöskään mahdollistanut tosiasialista harkintaa hankkeesta vetäytymiseksi. Mikäli tulevaisuudessa tullaan laatimaan vastaavia kustannusjakoon perustuvia yksityisoikeudellisia sopimuksia, tulisi niihin pyrkiä kirjaamaan hallitsemattoman kustannusnousun näkökulmasta rahoitussitoumuksen vetäytymisehtoinen kattosumma. Lisäksi on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että rahoitussitoumuksen yhteydessä hyväksytty kustannusarvio perustuu riittävän luotettaviin kustannustietoihin investointihankkeesta.

Kustannusten nousun perusteluja

Väylävirastolta saatujen selvitysten mukaan muutoksen taustalla ovat olleet ensisijaisesti kaksoisraiteen, Turun henkilöratapihan ja Heikkilän tavararatapihan urakoiden sisältöjen tarkentuminen kaikkien tekniikkalajien osalta rakentamissuunnittelun edetessä. Lisäksi maailman kriisitilanteiden (COVID-19, Ukrainan sota) aiheuttamalla kustannustason nousulla on ollut oleellinen vaikutus rahoituksen riittävyyteen.

Urakoiden kilpailutusvaiheessa markkinatilanne on ollut haastava ja ylikuumentunut, mikä on aiheuttanut osaltaan hinnannousua urakkatarjouksissa arviolta 10,26 M€. Markkinoiden ylikuumenemisen lisäksi rakennuskustannusten Indeksivaikutukset hankkeelle ovat olleet tähän mennessä noin 12,2 M€.

Ratasuunnitelmassa tehtyjä ratkaisuja on jouduttu täydentämään ja muuttamaan oleellisesti rakentamissuunnittelun edetessä. Tarkentuneiden suunnitelmien vaikutus hankkeen kustannuksiin arvioidaan olevan noin 32,95 M€. Esimerkiksi hankealueen pohjaolosuhteet osoittautuivat rakentamissuunnittelun aikana odotettua haastavammaksi ja mm. laitureiden pohjarakenteet jouduttiin muuttamaan paalulaatoiksi maavaraisten rakenteiden sijaan. Lisäksi hankealueella louhintojen määrä on kasvanut merkittävästi suunniteltuun nähden. Ratapihojen kuivatusta ja liittymistä kaupungin infrastruktuuriin ei ollut huomioitu riittävän tarkasti ratasuunnitelman yhteydessä. Myös kuivatuksen suunnittelu ja rakentaminen toivat merkittäviä lisäkustannuksia hankkeelle.

Turun henkilöratapihan raiteistojärjestelyt jouduttiin suunnittelemaan uudelleen rakentamissuunnitteluvaiheessa. Hakkeeseen lisätty kolmas laituri oli edellytys ratapihan toimivuudelle mahdollistaen samalla tulevaisuudessa lähiliikenteen käynnistämisen. Kyseisen lähiliikennelaiturin raiteistojärjestelyineen arvioidaan tuovan lisäkustannuksia noin 19 M€.

Henkilöratapihan toimivuuden varmistamiseen kuului alkuperäisestä ratasuunnitelmasta poiketen vanhan laskumäen alueen geometrian tasaaminen, mikä edellytti kustannuksiltaan noin 2,1 M€:n Virusmäen tukimuurin rakentamisen.

Hankkeen yhteydessä tullaan toteuttamaan myös esteettömät kulkuyhteydet hisseineen laitureilta Logomon sillalle. Kyseisten kulkuyhteyksien kustannusarviot eivät ole sisältyneet alkuperäiseen ratasuunnitelmaan ja niiden kustannusarvio on tällä hetkellä noin 5,9 M€.

Rakentamissuunnittelun aikana esiin tulleet muutostarpeet olivat niin merkittäviä, että hankkeen aikataulua oli jatkettava, jotta rakennusurakat oli mahdollista toteuttaa ja varmistaa samalla ratapihan turvallisuus ja toiminnallisuus siten, ettei hanke aiheuttaisi tarpeettomasti häiriöitä junaliikenteeseen. Aikataulun jatkaminen mahdollisti samalla laadukkaat suunnitelmaratkaisut urakkahankintoja varten. Aikataulun pitkittyminen on kuitenkin edellyttänyt rakennuttamisen, valvonnan ja asiantuntijapalveluiden sopimusten jatkamista. Näiden kustannusvaikutusten arvioidaan olevan noin 6,12 M€.

Hanke oli riskienarvioinnissaan arvioinut Aurajoen alueen haastavimmaksi alueeksi rakentamiselle. Hankkeen edetessä havaittiin kuitenkin ennakoimattomia ongelmia Aurajoen alueen stabiliteetissa, mikä edellytti poikkeuksellisia toimenpiteitä rakentamiseen. Etenkin Aurajoen alueen heikko stabiliteetti toi lisäkustannuksia hankkeelle, jotta alueella on ollut mahdollista rakentaa turvallisesti. Kyseiset kustannukset on kuitenkin otettu huomioon tarkentuneissa suunnitelmissa ja mahdolliset lisäkustannukset ovat osasyynä riskivarauksen kasvattamisessa 10,83 miljoonaan euroon sekä varautumiselle lisä- ja muutostöihin 4 miljoonalla eurolla. Jälkikäteen arvioituna hankkeen ratkaisu keskeyttää suunnitelmallisesti liikenne Kupittaa – Turku -välillä on osoittautunut välttämättömäksi ja ilman tätä päätöstä hankkeen ei olisi ollut mahdollista tavoitella nykyistä käyttöönottoaikataulua 15.12.2024.

Asemapalveluiden järjestäminen

Asemapalveluiden tuottaminen Suomessa on tällä hetkellä murroksessa. Tähän saakka Turun asemapalvelut on järjestänyt junaoperaattori VR Yhtymä, joka myös omistaa nykyisen asemarakennuksen. Junaliikenteen kilpailutuksen myötä uusien junaoperaattoreiden tullessa markkinoille VR Yhtymä on vetääntymässä asemapalveluiden tuottamisesta, eikä asemapalveluiden järjestämisestä uudessa tilanteessa ole saatu valtakunnallisesti toteuttamiskelpoista ratkaisua.

Kuntaliitto on selvittänyt valtakunnallisesti asemapalveluiden järjestelyjä ja ne vaihtelevat merkittävästi toisistaan. VR Yhtymä vastaa edelleen merkittäviltä osin asemapalveluista omistamalla asemarakennuksia tai toimimalla niissä vuokralaisena. Osittain asemat ovat myös yksityisessä tai asemarakennusten sijaintikuntien omistuksessa. Järjestelyt voivat sisältää lisäksi useiden toimijoiden omistuksellisia tai vuokrasopimusperusteisia yhteisjärjestelyjä. Rautatieasemia ei ole toistaiseksi Väyläviraston omistuksessa tai vuokrahallinnassa.

Tällä hetkellä Turun asemapalvelut on sijoitettu Turun päärautatieasemalle, joka ei ole sijaintinsa puolesta enää optimaalinen uusien laitureiden tullessa käyttöön elokuussa 2024. Lisäksi VR Yhtymä on ilmoittanut hankkeen aikana myyvänsä ison osan omistamistaan rautatieasemista. Yksi myytävistä kohteista on ollut Turun päärautatieasema ja linjaus voi johtaa tilanteeseen, jossa Turun henkilöratapihalla ei ole enää toimivia asemapalveluja ennen matkakeskuksen valmistumista arviolta vuonna 2029.

Hankkeen kuluessa on havaittu tarve asemapalveluiden järjestämiselle, johon Väylävirasto ja Turun kaupunki ovat etsineet yhteisesti ratkaisua. Osapuolet ovat sitoutuneet toteuttamissopimuksessa järjestämään hankkeen toimesta ainoastaan rakennustyönaikaiset asemapalvelut. Nyt esiteltävässä sopimusmuutoksessa tavoitteena on toteuttaa kyseiset asemapalvelut Logomon kiinteistön tiloihin, mutta hankkeen valmistuttua niiden järjestäminen on edelleen avoinna.

Voimassa olevan toteuttamissopimuksen mukaan rakentamisaikaisen ja uusien laitureiden rakentamisen jälkeisen liityntäpysäköinnin, asemapalvelujen ym. toteutus ennen matkakeskuksen etenemistä huomioidaan rajapintana ja sovitaan osapuolten kesken hankkeen edetessä.

Väyläviraston mukaan sen roolina on rakentaa ja kunnossapitää ratoja sekä henkilöliikenteen osalta tähän elimellisesti liittyviä rakenteita kuten laitureita ja niiden kulkuyhteyksiä. Virasto ei ole tulkinnut asemapalveluiden olevan osa näitä rakenteita. Kupittaa -Turku rakennushankkeen laajuus on määritelty hankesuunnitelmassa ja sisältää vain itse kohteen rakentamisen sekä rakentamisen aikaiset järjestelyt valtuuden ulottuessa ajallisesti hankkeen valmistumisen ajankohtaan saakka.

Osapuolet ovat neuvotelleet sopimusmuutoksen kustannusten jakamisesta hankkeen aikana siten, että hanke toteuttaisi osana asemapalveluiden mahdollistamista liikenneyhteyksiin ja saavutettavuuteen tarvittavia järjestelyjä enintään 1,14 M€:n edestä.

Hankkeen valmistumisen jälkeen, mutta ennen matkakeskuksen käyttöön ottamista on tunnistettu eräitä vaihtoehtoja Turun rautatieaseman asemapalveluiden järjestämiseksi.

Nykyinen asemarakennus:

Nykyinen asemarakennus voisi edelleen palvella matkustajia, mikäli VR Yhtymä ei luovu kiinteistöstä tai jatkaa siinä toimintaansa vuokralaisena. Asemarakennuksen sijainti on kuitenkin toiminnallisesti varsin kaukana uusista Logomon sillan ja Aninkaisten sillan välillä sijaitsevista asemalaitureista. VR Yhtymä ei ole myöskään ilmoittanut halukkuudestaan ylläpitää jatkossa asemapalveluja kyseisessä kiinteistössä.

Eteläkiinteistö:

Nykyisen rautatieaseman ja Logomon sillan välissä sijaitsevalle Eteläkiinteistön alueelle tullaan toteuttamaan hankkeen toimesta työnaikaiset liikennejärjestelyt vaikkakin asemapalvelut sijaitsevat ratapihan toisella puolella Logomon tiloissa. Kyseisellä alueella olisi mahdollista jatkaa toimintaa edelleen hankkeen valmistuttua siten, että liikennejärjestelyiden yhteydessä kiinteistön Logomon sillan puoleiseen reunaan toteutettaisiin moduuliratkaisuna noin 200 - 300 m2 asemapalvelurakennus sisältäen odotustilat ja matkustajien yleiset saniteettitilat.

Liikennejärjestelyjen kustannusarvio Eteläkiinteistöllä on noin 300.000 euroa ja asemapalvelurakennuksen noin 750.000 euroa. Lähtökohtaisesti Väylävirasto olisi osallistumassa toimialansa perusteella vain liikennejärjestelyjen osuuteen, jolloin asemapalvelurakennus tulisi toteuttaa kaupungin taseeseen ja ylläpitovastuulle.

Lisäksi kaupungilla on sitova aiesopimus kiinteistökaupasta kyseisen alueen luovuttamiseksi Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle viimeistään 31.7.2025. Mikäli asemapalvelut toteutettaisiin Eteläkiinteistölle, kaupungin tulisi vuokrata alue takaisin matkakeskuksen valmistumiseen saakka. Mikäli vuokrauksessa käytettäisiin kaupungin noudattamaa 6 % pääomavuokran tasoa, vuokraksi muodostuisi rakennusoikeuden arvon perusteella noin 180.000 €/v. Mikäli kaupungin olisi mahdollista irrottaa alue TRK:n kanssa solmitusta kiinteistökaupasta, aiheuttaisi menettely noin 2 M€:n kauppahinnan viivästymisen matkakeskuksen valmistumiseen saakka.

Logohub:

Logohub on Logomon sillan ja Aninkaisten sillan väliselle alueelle suunniteltu yksityinen liityntäpysäköintilaitos, jonka yhteyteen on toteutettavissa kattavat asemapalvelutoiminnot. Rakennussuunnitelma sisältää noin 500 m2 lämpimät odotustilat, matkustajien yleiset saniteettitilat, henkilökunnan sosiaalitilat, katetun taksialueen (24 pp), saattoliikenteen katetut tilat (15 min) maksuttomasti, latauspalvelut, autovuokraamon, kioskin sekä polkupyörille ja skuuteille erilliset valaistut katetut paikoitustilat (114 pp).

KuTu-hanke on varautunut toteuttamissopimuksen muutoksessa uusien laitureiden rakentamisen jälkeisiin tie- katu- liityntäpysäköinti- ja kevyen liikenteen järjestelyihin enintään 1.140.000 eurolla. Kyseinen varaus mahdollistaa Logohubin asemapalveluiden liikennejärjestelyt ja saavutettavuuden investointivaiheessa.

Asemarakennuksen sisällä toteuttavat asemapalvelut edellyttävät kuitenkin 10 vuoden määräaikaista vuokrasitoumusta siten, että sisätilojen pääomavuokra on noin 11.000 €/kk ja rakennuksen ulkotilojen pääomavuokra noin 9.800 €/kk. Molempien tilojen osalta ylläpitovuokra perustuu todellisiin kustannuksiin. Rakennuksessa sijaitsevien kioskin, autovuokraamon ja sosiaalitilojen osalta solmitaan erilliset vuokrasopimukset tilojen käyttäjien kanssa.

Lähtökohtaisesti matkustajien yleisessä käytössä olevien odotustilojen, saniteettitilojen ja ulkoalueiden vuokran tulisi kohdentua VR matkustajaliikenteelle, joka harjoittaa liiketoimintaansa tilojen yhteydessä. Myöhemmin lähijunaliikenteen käynnistyessä matkustajien käyttöön tulevien yleisten tilojen vuokrakustannuksia tulisi jyvittää kaikille niissä toimiville operaattoreille. Toistaisesti VR Yhtymä ei ole ollut halukas ottamaan kyseisiä tiloja vuokraukseensa ilman kaupungin tai jonkin ulkopuolisen osapuolen osallistumista vuokrakustannuksiin.

Kaupungin kannalta ei voi pitää tarkoituksenmukaisena, että se ottaisi aiemmasta käytännöstä poiketen vastuun asemarakennusten investoinneista tai ylläpidosta. Kaupungin on mahdollista osallistua toteuttamissopimuksen jakosuhteella asemapalveluiden edellyttämien liikennejärjestelyiden toteuttamiseen osana kutu-rahoitusta ja saavutettavuuden varmistamiseen, mutta varsinaista asemarakennuksen investointia tai vuokrasitoumusta asemapalveluiden järjestämiseksi ei voida pitää kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvana toimintana. Asemapalveluita koskeva kokonaisuus tulisikin saada ratkaistua ennen esittelyssä olevan sopimusmuutoksen allekirjoittamista.

Satamaraide ratapihajärjestelyssä

Turun kaupunki on solminut valtiokonsernin kanssa Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen 2020 – 2031 siten, että valtion sopijaosapuolina ovat olleet Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, ELY- keskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Sopimuksen mukaan: ”Turun satamaa kehitetään mahdollistamalla uudet liikennejärjestelyt ja toteuttamalla vanhan ratayhteyden korvaava uusi henkilöraide yhteisterminaalihankkeen yhteydessä. Turun kaupunki ja valtio neuvottelevat tarkemmalla tasolla sopimuksen satamaraiteen omistus- ja hallintajärjestelyistä siten, että investointi on mahdollista toteuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä.”

Tällä hetkellä käynnissä oleva investointihanke sisältää kustannuksiltaan noin 4 M€:n liityntäraiteen, joka kytkee tulevan satamaraiteen käynnissä olevaan ratapihojen muutokseen. Kupittaan kaksoisraide, ratapihajärjestelyt ja satamaraide muodostavat erottamattoman kokonaisuuden osana TEN-T verkkoon kuuluvan Länsiradan satamayhteyttä.

Turun kaupungin lähtökohtana on se, että satamaraiteen osalta tuleekin sopia viipymättä valtion osapuolten kanssa investoinnin käynnistämisestä nykyistä toteuttamissopimusta vastaavilla reunaehdoilla siten, että rakennustyöt voivat jatkua edelleen käynnissä olevan hankkeen valmistuttua satamaterminaalille saakka.

Liite 1Sopimusmuutos

Oheismateriaali 1Väyläviraston kirje kaupunginhallituksen 5.2.2024​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan sopimusmuutoksen sekä oikeuttaa kansliapäällikön allekirjoittamaan asiakirjan ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia.

Kaupunginhallitus päättää lisäksi, että tämä päätös pannaan täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta, mutta sopimusmuutos on allekirjoitettavissa vasta valtiokonsernin sitouduttua asemapalveluiden järjestämiseen Turun rautatieasemalla ennen matkakeskuksen valmistumista.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa kantamaan, että satamaraiteen osalta tulee sopia viipymättä valtion osapuolten kanssa investoinnin käynnistämisestä nykyistä toteuttamissopimusta vastaavilla reunaehdoilla siten, että rakennustyöt voivat jatkua edelleen käynnissä olevan hankkeen valmistuttua satamaterminaalille saakka.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.