Esityslistat/pöytäkirjat

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän Kupittaan kärjen myötä Kupittaan aseman ympärille rakentuu asumisen, palveluiden ja työpaikkojen vetovoimainen keskittymä. Alueelle tavoitellaan korkeatasoista keskustamaista rakentamista, monikäyttöisiä hybriditiloja sekä Turun ammatti-instituutin Taito-kampus. Tavoitteena on luoda alueelle liikkumisen solmukohta ja mahdollistaa joukkoliikennekäytävän toteutus. Kaavaluonnoksen yhteydessä päätetään Helsinginkadun muutoksesta ja liikennejärjestelmästä, kaupunki- ja korttelirakenteesta, kaupunginosan identiteetistä sekä laadullisista tavoitteista. Kaavaehdotuksessa tarkentuvat rakennusten korkeudet, rakennusoikeuden määrä ja jakautuminen asuin- ja toimitilarakentamisen kesken, pysäköintijärjestelyt sekä maanomistuksen ja rakennusoikeuden jakautuminen sopimuskumppaneiden kesken.

Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi ja kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä 30.1.2024:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus -vastuualueen kaavoitus on laatinut yhdessä Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen kanssa 29.1.2024 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Itäharjun ja Kupittaan kaupunginosiin.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Itäharjun kaupunginosaan kortteleille 32, 33, 34, 65, 66, 68 ja 69, Kupittaan kaupunginosaan osalle korttelia 8, viereisille katualueille sekä rautatie- ja suojaviheralueelle. Suunnittelualue sijaitsee Kupittaan rautatieaseman itäpuolella rajautuen Joukahaisenkatuun, Kalevanramppiin, Kalevantiehen ja Karjakatuun. Kauppatorille on matkaa 2 km. Alueen koko on noin 17,2 ha.

Suunnittelualue sijoittuu Itäharjun vanhan teollisuusalueen sekä Kupittaan työpaikka- ja kampusalueen saumakohtaan. Alueen läpi kulkee rautatie Turusta Helsinkiin ja Helsingin suunnan sisääntuloväylä Helsinginkatu. Alueella on erilaisia myymälä- ja toimitiloja, varastointia, kierrätys- ja korjaamotoimintaa sekä huoltoasema. Suunnittelualueen rakennukset ovat 1940–2000-luvuilla rakennettuja. Osalla tonteista vanha rakennuskanta on purettu ja tontit ovat rakentamattomia. Alue rajautuu monelta suunnaltaan liikenneväyliin ja on laajalti pysäköinti- ja liikennekäytössä.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä tulevaa keskustatoimintojen aluetta (C/m).

Turun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on Itäharjun puolella työpaikkojen ja asumisen aluetta (PAK) ja Kupittaan puolella palvelujen ja hallinnon aluetta (PK). Kaupunginvaltuuston 13.2.2023 § 27 hyväksymässä yleiskaavassa 2029 (ei vielä lainvoimainen) suunnittelualue kuuluu tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen. Alue on osa Turun Tiedepuiston innovaatio- ja osaamiskeskittymää sekä Ydinkeskusta – Tiedepuistoa (Cy).

Suunnittelualueella on voimassa useita eri asemakaavoja. Niissä pääosa alueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella on myös autopaikkojen korttelialuetta, suojaviheraluetta, rautatiealuetta sekä katualuetta.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan kaupungin ja alueen muiden maanomistajien aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.6.2023 § 5 Turun kaupungin sekä yksityisten maanomistajien ja haltijoiden välisen yhteistyösopimuksen.

Asemakaavaprosessia edelsi kaupungin järjestämä Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen tarjouskilpailu. Kaupunginhallitus teki päätöksen kilpailun voittajasta 5.12.2022 § 515 ja voittajaksi valittiin ryhmittymä Terävin Kärki.

Kupittaan kärjen kumppanuushanke toteutetaan allianssihankkeena, jonka osapuolia ovat Turun kaupunki, YIT Suomi Oy, Lundén Architecture Oy, Renell Käppi Arkkitehdit Oy sekä nimettyinä alihankkijoina COBE A/S ja WSP Finland Oy. Allianssisopimus allekirjoitettiin 27.3.2023. Allianssissa laaditaan kokonaissuunnitelma asemakaavan pohjaksi sekä hankesuunnitelmat Taito-kampuksesta ja Infrahankkeesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 2.10.2023 § 359. Asemakaava kuulutettiin vireille 7.10.2023.

Osallisilta pyydettiin aloitusvaiheen mielipiteitä 7.11.2023 mennessä. Suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 25.10.2023. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 8 mielipidettä ja lausuntoa. Palautetta jättivät kolme yksityishenkilöä, Itäharjun Omakotiyhdistys ry:n hallitus, Kiinteistö Oy Lemminkäisenkatu 30, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Turun vammaisneuvosto sekä Väylävirasto.

Yksityishenkilöiden, yhdistyksen ja kiinteistöosakeyhtiön mielipiteissä otettiin kantaa mm. rakentamisen laatuun ja alueen viihtyisyyteen, rakentamisen määrään ja sijaintiin, alueen tuleviin toimintoihin, liikenteeseen sekä ympäristöhäiriöihin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei näe estettä asemakaavamuutokselle. Turun vammaisneuvosto toivoo yhteistyötä ja kaupungin esteettömyysohjeistuksen noudattamista. Väylävirasto edellyttää, että asemakaavassa huomioidaan ja selvitetään rautatien päälle rakentaminen, vaarallisten aineiden kuljetukset ja rautatietunnelin vaatimukset, Salo–Turku-kaksoisraide sekä raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä.

Palautteiden tiivistelmät sekä vastineet niihin on kirjattu selostuksen liitteenä olevaan vuorovaikutusraporttiin.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet pohjautuvat Turun Tiedepuisto -kärkihankkeelle sekä Kupittaan kärjen kumppanuushankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.

Turun yliopistokampukselta Kupittaalle ja Itäharjulle ulottuva Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Kärkihankkeessa tuotettu Turun Tiedepuiston Masterplan 2050 antaa suunnan alueen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän Kupittaan kärjen myötä Kupittaan aseman ympärille rakentuu asumisen, palveluiden sekä uuden osaamisen ja työn vetovoimainen keskittymä. Kupittaan kärjen alueelle tavoitellaan korkeatasoista keskustamaista rakentamista, monikäyttöisiä hybriditiloja sekä Turun ammatti-instituutin Taito-kampus. Asuin-, toimisto-, kampus- ja liiketiloja tavoitellaan alueelle yli 250 000 k-m².

Alue on suunnitteilla olevan Länsirata-yhteyden ja muun joukkoliikenteen kannalta keskeinen, joten saavutettavuuden ja alueen sisäisen liikkumisen parantamiseksi tarvitaan Kupittaan aseman ja liikkumispalveluiden liittämistä kokonaisuuteen. Suunnittelualue muodostaa liikenteellisesti ja toiminnallisesti kokoavan keskuksen kahden kaupunginosan välille. Uudistusten myötä Helsinginkadun ja rautatien estevaikutus pienenee ja Itäharju tulee luontevaksi osaksi Tiedepuiston aluetta.

Tavoitteena on:

Rautatien ja Helsinginkadun erottaman kahden kaupunkialueen yhdistäminen toisiinsa
Älykäs kaupunginosa, joka toimii kehitys- ja yhteistyöalustana
Alueella oma identiteetti ja imago, maamerkki saavuttaessa Turkuun
Palvelukokonaisuus ja toiminnallinen keskus, sekoitettu palvelu- ja kaupunkirakenne
Fiksun liikkumisen solmukohta
Liikennejärjestelmän toimivuus ja toteutuskelpoisuus, alueen saavutettavuus sekä kokonaisuutta tukevat pysäköintiratkaisut
Joukkoliikennekäytävän mahdollistaminen
Kaikenikäisille soveltuva ympäristö, laadukas kaupunkitila ja keskusaukio kohtaamispaikkana
Viihtyisä ja vetovoimainen kokonaisuus
Resurssiviisaus ja kiertotalous, Hiilineutraali Turku 2029.

Asemakaavanmuutosluonnos

Kupittaan kärjen alueesta muodostuu Itäharjun ja Kupittaan yhdistävä keskustamainen kaupunginosa. Erilaiset toiminnot, asuntotyypit ja kaupalliset tilat toimistoista monipuolisiin liiketiloihin sekoittuvat eläväksi kokonaisuudeksi. Alue on jatke Engelin suunnittelemalle keskustan ruutukaava-alueelle.

Alue tukeutuu vahvasti julkiseen liikenteeseen: joukkoliikennekatu kulkee läpi ja Kupittaan asema sijaitsee aivan vieressä. Korttelirakenteen keskelle muodostuu laadukasta kävelypainotteista aluetta, joka on rauhoitettu ohiajavalta autoliikenteeltä.

Alueen keskuksen eli plazan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat ammatillisen koulutuksen Taito-kampus, korkean rakentamisen korttelit, joukkoliikennepysäkit sekä monipuolisia tiloja. Ytimeen sijoittuu myös fiksun liikkumisen solmukohta ja kaupallisen toiminnan keskipiste.

Rakentaminen sijoittuu pääosin umpikortteleihin ja kortteleista muodostuu alueelle neljä naapurustoa. Pysäköinti sijaitsee keskitetyissä laitoksissa ja kortteleiden alla kellareissa. Alueen ytimeen joukkoliikennekadun varteen muodostuu uusi puisto ja Helsinginkatu muuttuu vihreäksi promenadiksi, joka yhdistää kaksi kaupunginosaa.

Suunnittelualueelle on osoitettu rakentamista yhteensä noin 290 000–330 000 k-m². Rakentamisen määrä ja käyttötarkoitusten jakautuminen tarkentuvat ehdotusvaiheessa.

Helsinginkadun muutokset edellyttävät muutoksia myös suunnittelualueen ulkopuoliseen liikenneverkkoon ja korttelirakenteeseen. Suunnittelun yhteydessä on viitteellisesti tutkittu katumuutosten mahdollistamaa korttelirakenteen jatkumista alueen kaakkoispuolelle. Osa muutoksista ratkaistaan Itäharjun liittymän asemakaavassa.

Aloitusvaiheen jälkeen kaava-aluetta laajennettiin kaakkoisreunalla Karjakatuun saakka maanomistajan toiveesta. Kaava-alueeseen liitettiin tontit 12-33-7 ja 8, 12-69-1 sekä ympäröivää rautatie- ja katualuetta.

Luonnosvaihtoehtojen vertailu

Alustavana viitesuunnitelmana toimi Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen tarjouskilpailun voittanut suunnitelma. Suunnittelun aikana laadittiin tarkasteluja Helsinginkadun muutoksista vastaamaan paremmin tavoitetta Kupittaan ja Itäharjun yhdistämisestä. Alueelta laadittiin tarkastelut uudelleen linjatusta ja jaetusta Helsinginkadusta.

Vaihtoehtovertailun perusteella jatkosuunnittelun pohjaksi esitetään uudelleen linjatun Helsinginkadun vaihtoehtoa.

Vaihtoehto yhdistää kaupunginosat toisiinsa tavalla, joka aktivoi parhaiten Helsinginkadun katutason ja vähentää radan estevaikutusta. Korttelit radan vierellä ja päällä yhdistävät siltojen lisäksi hyvin eri puolet toisiinsa. Saapuminen Turkuun tapahtuu vehreälle ja eloisalle bulevardille, mikä on suuri muutos nykytilaan. Alue luo sekoittunutta keskustamaista kaupunkia, jossa myös hiilineutraalius ja vehreä kaupunkiympäristö voivat toteutua todennäköisimmin.

Vaihtoehto toteuttaa jaettua Helsinginkatua paremmin kaupungin pääliikenneverkon tavoitteita (liikenteen sujuvuus ja välityskyky), kadun liikenteelliset ratkaisut ovat toimivia ja katu muodostaa yhtenäisen kaupunkitilan.

Uudelleen linjattu Helsinginkatu on myös tulopotentiaalin ja arvioidun riskitason näkökulmasta paras. Katulinjauksen siirto parantaa korttelialueiden teknistaloudellisia toteutusedellytyksiä Helsinginkadun molemmin puolin, erityisesti radan päällä. Tämän seurauksena rakennuspaikat ovat toteutettavissa olevia ja alueen rakentuminen on oletettavaa.

Maankäyttösopimuksen tarve

Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	45	05.02.2024	11