Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi 8.12.2023

Taustaa

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 –suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelma laaditaan aina kerrallaan kahdeksaksi vuodeksi.

Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet Liikenne12-suunnitelman talouskehykseen perustuen. Väylävirasto päivittää investointiohjelman vuosittain. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Investointiohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita.

Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 mrd. euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 mrd. euroa, rautateille noin 1,6 mrd. euroa ja vesiväylille noin 0,2 mrd. euroa. Perusväylänpidon pieniin parantamishankkeisiin on käytettävissä noin 0,7 mrd. euroa, josta maanteille kohdistuu 320 milj. euroa, rautateille 400 milj. euroa ja vesiväylille 24 milj. euroa.​ Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä.

Investointiohjelman hakkeiden toteutusjärjestykseen otetaan kantaa prioriteettiluokilla. Vaikutuksiltaan parhaat toteutusvalmiit hankkeet ovat prioriteettiluokkaa 1. Muut (prioriteettiluokkaan 1 kuulumattomat) toteutusvalmiit ja lähes toteutumisvalmiit (esim. tie- tai ratasuunnitelma valmistumassa) hankkeet ovat prioriteettiluokassa 2. Vielä suunnittelua vaativat hankkeet ovat prioriteettiluokassa 3.

Investointiohjelmaan eivät sisälly hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet (mm. Turun Tunnin Juna Oy), jo päätetyt kehittämishankkeet eivätkä MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteiset hankkeet. Investointiohjelman liitteessä on kuitenkin kuvattu mahdolliset valtion väyläverkolle kohdistuvat MAL-rahoitteiset hankkeet.

Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelman laatimiselle. Liikenneverkon strateginen tilannekuva kuvaa ne tarpeet, joihin investointiohjelman tulee vastata. Tarpeita on enemmän kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata, siksi tilannekuvan mukaisia hankkeita priorisoidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella.

Hankkeiden CEF-rahoitusmahdollisuudet

CEF-ohjelmalla rahoitetaan TEN-T-verkolle kohdistuvia hankkeita. CEF2-ohjelmakausi (Connecting Europe Facility Verkkojen Eurooppa) avautui vuonna 2021. Ohjelmakauden kesto on 2021–2027. Liikenteelle on jaossa rahoitusta 25,8 mrd. euroa. Yleisessä osassa (josta Suomi hakee tukea) on jaossa 12,8 mrd. euroa, josta 1,4 mrd. euroa kohdistetaan rajat ylittäville koheesiomaiden rautatiehankkeille. Tämän lisäksi koheesiomaiden oma budjetti on 11,3 mrd. euroa. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille on tarjolla rahoitusta 1,7 mrd. euroa. TEN-T-verkon kehittämisen rahoituksesta suurin osa kohdistetaan ydinverkolle, sillä EU:n tavoitteena on saada ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä.

Ohjelmakauden 2021–2027 TEN-T-verkon kehittämisen rahoitus keskittyy vuosille 2021–2023. On mahdollista, että ohjelmakauden loppupuolella jaetaan uudelleen jäsenvaltioilta palautuneita, käyttämättä jääneitä tukirahoja. Mikäli hakuja on auki, sotilaallisen liikkuvuuden haussa voidaan hakea tukea infrastruktuurin kehittämiseen (ml. tiet), mikäli hankkeilla on sotilaallista- ja siviilikäyttöä.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Investointiohjelmaa on kehitetty jatkuvasti arvioinnin perusteella tavoiteltuun suuntaan. Investointiohjelmaa muodostettaessa on hyödynnetty vaikutusten arviointia, jolloin arvioinnissa tuotettava tieto tukee hankkeiden priorisointia ja sen läpinäkyvyyttä. Investointiohjelman kokonaisvaikutusten arvioinnissa nostetaan esiin vaikutusketjut sekä eri näkökulmien riippuvuussuhteet ja sitä kautta tehdään johtopäätökset investointiohjelman kokonaisvaikutuksista. Investointiohjelman vaikutusten arviointi ei sisällä rakentamisen aikaisia vaikutuksia.

Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyy Turun seudulta osalta ratahankkeena Turku-Uusikaupunki peruskorjaus (kori 2 140 milj.€) ja maantiehankkeena E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa. (kori 1 235 milj.€). Lisäksi perusväylänpidon rahoituksella on tarkoitus kehittää raskaan liikenteen taukopaikkoja

Varsinaisen investointiohjelman ulkopuolella mahdollisiksi MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiksi hankkeiksi mainitaan Turun ratapihan jatkokehittäminen sisältäen VAK-raiteiden siirron ja kytkennän Matkakeskuksen kehittämiseen, satamaraiteen siirto, Raisio-Naantali-radan sähköistys, Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittäminen sekä raakapuun kuormauspaikan uudelleen järjestelyt.

​Väylävirasto pyytää lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025-2032.​ Lausuntoja pyydetään vastaamalla kuuteen kysymykseen, jolloin kysymykset ja vastaukset muodostavat lausunnon.

Turun kaupungin lausunto

Kysymys 1: Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelma vastaa kokonaisuutena varsin hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. Liikenneverkon kehittämistarpeita olisi kuitenkin moninkertaisesti käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Varattu rahoituksen taso on myös riittämätön kasvavien MAL-kaupunkiseutujen tarpeisiin ja MAL-sopimusten tavoitteisiin ja velvoitteisiin nähden.

Viimeaikaiset toimintaympäristömuutokset ovat niin merkittäviä, että niillä on vaikutuksia koko liikennejärjestelmän ja liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan. Uuden geopoliittisen tilanteen myötä liikennevirrat Suomen itäisissä osissa ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet ja samalla liikenteelliset tarpeet Suomen läntisissä osissa kasvaneet. Investointiohjelman tulisikin ottaa tämä entistä enemmän huomioon mm. huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Kysymys 2: Onko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelman perustelut ovat kattavasti ja selkeästi kuvattu vaikutusten arvioinnin kautta. Investointiohjelmassa painotetaan hankkeiden priorisointia saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden edistämisen perusteella. Hyöty-kustannussuhteeltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävimmät hankkeet keskittyvät suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen, ja investointiohjelmaan valitut hankkeet ovat puolestaan jakautuneet maantieteellisesti tarkasteltuna tasaisemmin. Hankkeiden valintaperusteissa vaikuttavuudella tulisi olla jatkossa suurempi merkitys investointiohjelman kohteita valittaessa.

Kysymys 3: Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi vaikuttavimmat toimet tehdään suurilla kaupunkiseuduilla. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tämä palvelee myös Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä liikenteestä.

Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee siirtyä läntisten liikenneyhteyksien kehittämiseen erityisesti huoltovarmuuden varmistamiseksi. Tämä tulisi huomioida kaikkien liikennemuotojen osalta ja tulisi näkyä mm. rataverkon kehittämishankkeiden priorisoinnissa.​ ​

​Kysymys 4: Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

​Investointiohjelman laatimisen prosessi on erityisesti vuoropuhelun osalta kehittynyt systemaattisesti. Varsinainen investointiohjelman laatimisprosessi on jo kohtuullisen hyvä, mutta investointiohjelmaluonnoksen valmisteluprosessia olisi hyvä kehittää entistä avoimempaan suuntaan. Näin eri toimijat voisivat tuoda jo valmistelun lähtökohtiin tarpeellista tietoa väyläverkon tarpeista.

Ohjelmaan ei ole perusteltua nostaa hankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Nyt ohjelmassa on alueiden mahdollisimman tasapuolisen kohtelun näkökulmasta hankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden näkökulmasta hyviä ja eivät tuota juurikaan hyötyjä edes liikenneturvallisuudelle.

Kysymys 5: Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?

Liikenne 12 -suunnitelmasta on rajattu pois valtakunnallisesti merkittävät raidehankkeet, joiden suunnittelu viedään loppuun hankeyhtiöiden toimesta. Niin ikään investointiohjelmasta puuttuvat valtakunnallisesti merkittävien raidehankkeiden rakentamisen valtionrahoitus. Koska valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien jatkuva ennakoitava toiminta, tulisi raidehankkeille osoitettava valtionrahoitus huomioida osana investointiohjelmaa.

Turun seudun osalta Raisio-Naantali-radan sähköistystä ja peruskorjausta tulisi edistää. Kyseinen hanke on sekä huoltovarmuuden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, että seudullisen lähiliikenteen kehittämisen kannalta erittäin tärkeä ja toteutuessaan mahdollistaisi mm. kaukoliikenteen junayhteyden nykyisten aikataulujen puitteissa Naantaliin saakka. Hanke edesauttaisi myös Turun kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittymistä yhdessä Turun Tunnin juna -hankkeeseen kuuluvien investointien kanssa.

Varsinais-Suomen tiehankkeista E18-tien viimeisen puuttuvan osuuden (Raisio-Naantali) toteuttaminen olisi kannatettavaa, jotta tieyhteys voisi saavuttaa TEN-T ydinverkolle asetetut vaatimukset. Lisäksi Mt180 Kurkela-Kuusisto hanke tulisi sisällyttää investointiohjelmaan.

Kysymys 6: Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Väyläviraston laatima Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2025-2032-ohjelma sisältää toteutuskelpoiset hankkeet, joista Turun seudulle tärkeimpinä ovat Turku-Uusikaupunki junaradan peruskorjaus sekä E18 Kehätien parantaminen Raisiossa. Turku-Uusikaupunki radan peruskorjauksessa tulisi varautua henkilöliikenteen käynnistymiseen rataosuudella suunnitelmakauden aikana. Lisäksi ohjelmaan on koottu MAL-seutujen erillishankkeet, joista Turun kannalta merkittävimmät ovat Turun ratapihan jatkokehittäminen mm. matkakeskuksen ja VAK-ratapihan siirron osalta, uusi satamaraide, lähijunaliikenteen kehittäminen, Raisio-Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys sekä puunkuormausratapiha. Näistä erityisesti Raisio-Naantali-radan peruskorjauksen ja sähköistyksen sekä puunkuormausratapihan toteuttamisen ei tule olla yhteisrahoitushankkeita, vaan valtion kokonaan rahoittamana osa rataverkon investointiohjelmaa.

Vuosittain laadittava kahdeksanvuotinen investointiohjelma mahdollistaa aiempia vuosia pidemmän aikajänteen muodostamisen liikenneverkon kehittämisessä. Kuntien näkökulmasta suunnitteluun kaivataan kuitenkin edelleen parempaa ennakoitavuutta valtionrahoituksen suhteen. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota kuntataloudelle kohdistuvaan maksurasitukseen hankkeissa, jotka kuitenkin ensisijaisesti palvelevat valtakunnallisen väyläverkon toimintaa. Koska monien hankkeiden toteutuminen edellyttää kunnilta merkittävän oman rahoituksen järjestämistä, tulisi yhteisrahoitteisissa hankkeissa sopia kuntien osalta enimmäismaksuosuuksista tai vastaavista järjestelyistä kustannusriskeihin varautumiseksi. Lisäksi mahdollisimman aikainen tieto tulevien vuosien hankkeiden tarkemmasta toteutusaikataulusta olisi tärkeää kuntien investointisuunnitelmien laatimisessa.

Toimivalta

Hallintosäännön 32.2 §:n 4)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungilta pyydettyjä merkittäviä ja laajamerkityksellisiä lausuntoja.

Väyläverkon investointiohjelmaluonnos vuosille 2025-2032 on luettavissa lausuntopalvelussa Lausunto - Lausuntopalvelu

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää antaa Väylävirastolle edellä olevan esitystekstin mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.