Konsernihallinnon lakipalvelut, vt. lakiasiainjohtaja Pauliina Ahlas ja kaupunginjuristi Jukka Jyrkinen 4.12.2023:

Kaupunginhallituksen toimivalta ja asian tausta

Hallintosäännön 32 §:n mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungilta vaadittavien vahingonkorvausten myöntämisen periaatteita ja valtuuksia.

Kaupungilta vaadittujen vahingonkorvausten käsittely ja päätösvalta keskitettiin konsernihallinnolle 1.10.2022 alkaen (Kh 20.6.2022 § 310 ja Kv 22.8.2022 § 181). Kaupungin hallintosääntöä on edelleen vahingonkorvauksista päättämisen osalta muutettu (Kv 12.12.2022 § 250) 1.1.2023 lukien siten, että kansliapäällikkö päättää kaupungilta vaadituista vahingonkorvauksista 50.000 euroon (alv 0 %) saakka ja tämän euromäärän ylittävien vaatimusten osalta korvauksista päättää kaupunginhallitus. Kansliapäällikkö on delegoinut mainitun toimivaltansa lakipalveluiden johtavalle kaupunginlakimiehelle kokonaisuudessaan ja kaupunginlakimiehelle enintään 1.000 euron määräisten korvausvaatimusten osalta.

Kansliapäällikkö on 19.1.2021 § 7 päättänyt vahinkotapahtumia koskevista kaupungin menettelytapaohjeista, joita on tapahtuneiden muutosten vuoksi aihetta päivittää. Samalla menettelytapaohjeisiin on tarpeellista lisätä korvausvaatimusten käsittelyssä huomioon otettavia linjauksia, joista kaupunginhallitus on toimivaltainen päättämään. Ajan saatossa on erinäisten päätösten kautta syntynyt vaikeasti hallittavaa linjausta, joka on osittain vanhentunutta. Mainittuja vanhoja linjauspäätöksiä olisi perusteltua kumota sekä koota voimaan jäävät menettelytapaohjeet ja linjaukset yhteen asiakirjaan (Liite 1). Samalla kansliapäällikön päätös 19.1.2021 § 7 tulisi myös kumota. Menettelyohjeen ja linjausten tavoitteena on yhdenmukaistaa menettelytapoja ja saada ratkaisukäytäntöä entistä yhdenvertaisemmaksi.

Turun kaupungille saapuvat vahingonkorvaukset ja niiden käsittely

Turun kaupungille voi saapua eri palvelukokonaisuuksien toimintaan liittyviä vahingonkorvausvaatimuksia. Turun kaupungille esitetyt vahingonkorvausvaatimukset valmistellaan ja käsitellään keskitetysti konsernihallinnon lakipalveluissa.

Turun kaupungilla on toiminnan vastuuvakuutus hankintalain mukaan kilpailutetussa vakuutusyhtiössä. Vastuuvakuutuksessa on 2.000 euron suuruinen omavastuu, jonka vakuutusyhtiö enintään laskuttaa kaupungilta, mikäli katsoo kaupungin olevan korvausvastuussa vahingosta. Mikäli esitetty korvausvaatimus on alle omavastuun, vakuutusyhtiö laskuttaa kaupungilta lisäksi 1.000 euron suuruisen käsittelymaksun. Esine-, omaisuus- ja varallisuusvahingoista tehtäisiin sen vuoksi vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön vain silloin, kun korvausvaatimus on 2.000 euroa tai enemmän. Henkilövahingoista esitetyistä korvausvaatimuksista tehtäisiin aina korvausvaatimuksen euromäärästä riippumatta vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.

​Kaikki vahingonkorvausvaatimukset tulee dokumentoida ja niihin on annettava hallinnollinen päätös, vaikka kaupungin vastuuvakuutusyhtiö käsittelisikin vahinkoasian vastuuvakuutuksen perusteella. Vahingonkorvausvaatimuksen käsittelemistä varten asiaan on hankittava riittävä selvitys.

Korvausvastuu vahingonkorvauslain nojalla

Turun kaupunki on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista vahingonkorvauslain (412/1974) ja muiden lakien perusteella. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukainen korvausvelvollisuus edellyttää vahingon aiheuttajan toiminnalta tahallisuutta tai tuottamusta korvausvelvollisuuden syntymisen perusteeksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa (ns. isännänvastuu). Kaupunki voi joutua isännänvastuuseen, jos vahinko on aiheutettu työaikana.

Lähtökohtaisesti Turun kaupunki ratkaisee sille esitetyt vahingonkorvausvaatimukset vahingonkorvauslain perusteella. Korvausvastuuta ei ole sellaisista vahingoista, jotka ovat tapaturmaisia tai joiden syntymiseen kaupunki tai sen työntekijä ei ole toiminnallaan myötävaikuttanut.

Kaupungin työntekijöille työtehtävissä aiheutuvat esinevahingot

Kaupunki suorittaa vahingonkorvauksia kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden vahingoittumisesta työtehtävissä lähtökohtaisesti vain, jos kaupungilla on vahingonkorvauslakiin tai muihin lakeihin taikka työ-/virkaehtosopimuksiin perustuva korvausvastuu vahingoista.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että tapauskohtaisesti työntekijöille voitaisiin kuitenkin korvata esinevahinkoja silloin, kun vahinko on aiheutunut työtehtävissä, eikä työntekijä ole huolellisellakaan toiminnalla voinut vahinkoa estää. Tapauskohtaiseen harkintaan perustuen kaupunki voisi korvata esimerkiksi työntekijöiden silmälaseja sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi asiakas tai lapsi on toiminnallaan aiheuttanut silmälasien rikkoutumisen, eikä työntekijällä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta estää aiheutunutta vahinkoa.

Kouluissa ja päiväkodeissa lapsille sattuvat esinevahingot

Kaupunki ei korvaisi oppilaille esimerkiksi sellaisia esinevahinkoja, jotka toinen oppilas on aiheuttanut. Jos oppilaalle on kuitenkin aiheutunut esinevahinko opetustilanteessa, esimerkiksi liikuntatunnilla, siten, ettei oppilas itse tai kukaan muukaan ole voinut vahinkoa huolellisellakaan toiminnalla estää, voisi kaupunki tapauskohtaisesti korvata vahingon. Opetustilanteessakaan aiheutunutta oppilaan omaisuuden vahingoittumista ei ole kuitenkaan perusteltua korvata kaupungin varoista, jos oppilas on toiminut vastoin koulun antamia ohjeita. Kaupungin varoista eivät tulisi korvattavaksi myöskään esimerkiksi koulun naulakkotiloissa kadonnut tai vahingoittunut omaisuus taikka välitunnilla tai koulumatkalla vahingoittunut omaisuus. Korvausta ei tulisi suorittaa myöskään oppilaan kouluun tuomasta opetukseen liittymättömästä omaisuudesta. Ehdotettu linjaus vastaa pääosin kaupungin tähänastista käytäntöä ja opetuslautakunnan päätöstä 25.8.1993 § 10 (5113/601-93).

Koulutapaturmien varalta kaupungilla on ryhmätapaturmavakuutus, jolla saadaan katetuiksi välittömästi tapaturmasta syntyvät ja myöhemmin mahdollisesti samasta tapaturmasta aiheutuvat seurannaisvahingot.

Katujen kunnossapitoon liittyvät vahingot

Katujen kunnossapitoon liittyvissä vahingoissa vahingonkorvausvastuun syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain että kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978, kunnossapitolaki) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Kaupungille voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus, jos asiassa saadun selvityksen perusteella todetaan, ettei vahinkohetkeä edeltävästi ole päästy kunnossapitolain edellyttämään tyydyttävään kunnossapitotasoon. Vaikka kunnossapidon suorittaisi sopimukseen perustuen muu ulkopuolinen toimija, kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuu säilyy kunnossapitolain mukaan vastuussa olevalla.

Liikennevahingot

Liikennevakuutuslain (17.6.2016/460) 32 §:n mukaan vakuutusyhtiö vastaa liikennevahingosta, joka on sattunut ajoneuvoa koskevan liikennevakuutuksen voimassaoloaikana. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvat esinevahingot tulevat korvattaviksi ajoneuvon pakollisesta liikennevakuutuksesta, mikäli vahingon toinen osapuoli ei jää tuntemattomaksi.

Mikäli Turun kaupungille esitetään korvausvaatimus liikennevahingosta, esimerkiksi aura-auton aiheuttamaksi epäillystä vahingosta, kaupunki voisi tarvittaessa avustaa korvauksenhakijaa asian selvittämisessä kunnossapidosta vastaavan urakoitsijan kanssa sen osalta, milloin ja mitä kunnossapitotoimenpiteitä urakoisija on mahdollisesti vahinkopaikalla tehnyt. Esitettyyn korvausvaatimukseen annettava päätös olisi kaupungin osalta kuitenkin hylkäävä, sillä kaupunki ei ole vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa liikennevahingoista.

Korvattavan esineen arvon määrittäminen

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona korvataan tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen arvolla tarkoitetaan vahingonkorvauslain soveltamiskäytännön mukaisesti sen käypää arvoa, eli sitä arvoa, joka esineellä on vahinkohetkellä.

Käyvän arvon määrittelyssä voisi käyttää apuna liitteeseen 1 laadittua taulukkoa suuntaa antavasti. Taulukko pohjautuu eri vakuutusyhtiöiden käyttämiin ikävähennysprosentteihin. Tavoitteena korvausmäärää arvioitaessa olisi korvauskäytännön yhdenvertaisuus.

Palvelukokonaisuuksilta pyydettävät selvitykset ja lausunnot vahingonkorvausvaatimusten johdosta

Konsernihallinnon lakipalvelut valmistelee kaikki kaupungilta vaadittuja vahingonkorvauksia koskevat asiat päätöksentekoa varten.

Kaupunginhallitus päätti 20.6.2022 § 310, että 1.10.2022 alkaen noudatetaan seuraavaa:

”Vahingonkorvauksia valmistelevan yksikön tulee varata tilaisuus lausuman antamiselle sille palvelukokonaisuudelle tai laitokselle, jonka korvausasiasta on kyse, mikäli vaaditun vahingonkorvauksen arvonlisäveroton määrä ylittää 100 euroa. Maksimissaan 100 euron korvausvaatimuksissa ei lausuntopyyntö ole pakollinen.”

”Lausunto on annettava kymmenen arkipäivän sisällä pyynnöstä, ellei lausunnon antamiselle ole perusteltua myöntää lisäaikaa erillisestä pyynnöstä. Mikäli lausuntoa ei ole annettu määräajassa tai se annetaan myöhässä, eikä lisäaikaa ole myönnetty, voi lakipalvelut jättää palvelukokonaisuuden tai laitoksen näkemyksen huomioimatta”.

Käytännössä lakipalvelut tarvitsee vahingonkorvausasian päätöksen valmistelussa selvityksiä vahinkotapahtuman kulkuun liittyvistä käytännön seikoista erityisesti korvauksenhakijalta, kaupungin urakoitsijoilta ja palvelukokonaisuuksilta. Nämä selvitykset ovat tärkeitä, jotta asiassa voidaan päätyä perusteltuun ja oikeaan lopputulokseen.

Korvausvaatimusten valmistelu tehdään yhteistyössä kaupungin eri palvelukokonaisuuksien ammatillista osaamista hyödyntäen. Kaupunginhallitukselle esitetään kuitenkin, että jatkossa lausuntomenettelystä luovuttaisiin. Sen sijaan lakipalvelut varaisi selvitystä pyytäessään asianomaiselle palvelukokonaisuudelle tilaisuuden antaa samalla ammattiosaamiseen perustuva näkemys vahingon korvattavuudesta. Palvelukokonaisuudet voisivat halutessaan antaa oman perustellun kannanottonsa siihen, tulisiko esitetty korvausvaatimus hyväksyä vai hylätä.

Viranomaisten on asetettava hallintolain 33 §:n mukaisesti riittävä määräaika tarvitsemiensa selvitysten hankkimiselle ja esittämiinsä selvityspyyntöihin vastaamiselle. Määräajat ovat yleensä joustavia ja niitä voidaan tarvittaessa asianosaisen pyynnöstä pidentää. Palvelukokonaisuuksien olisi pääsääntöisesti annettava selvitys ja näkemyksensä vahingon korvattavuudesta kahden viikon kuluessa pyynnöstä lukien, mikäli asiassa tarvittavat selvitykset eivät ole laajamittaisia.

Ansionmenetyskorvauksista tehdyt päätökset yksittäistapauksissa

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on tehnyt muutamien yksittäisten tapaturmien tai hoitovirheiden kohdalla päätöksiä, joiden mukaan vakuutusyhtiöltä kaupungille korvattavaksi tulleet ansionmenetyskorvaukset tai vanhuuseläkkeen alenemasta sekä muut vahinkotapahtumien perusteella maksettavat kulut tulevat johtavan kaupunginlakimiehen päätettäväksi. Ratkaisu näissä perustuu pääosin tekniseen laskemiseen. Selvyyden vuoksi todetaan, että nyt päätettävä linjaus ei koske näitä yksittäistapauksia.

Liite 1Turun kaupungilta vaaditut vahingonkorvaukset – Menettely ja linjaukset korvausvaatimusten käsittelyssä

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että liitteessä 1 oleva ohjeistus ja linjaukset ”Turun kaupungilta vaaditut vahingonkorvaukset – Menettely ja linjaukset korvausvaatimusten käsittelyssä” otetaan käyttöön ja sovellettavaksi Turun kaupungilla heti tämän päätöksen tekopäivää seuraavasta päivästä lukien. Niiden vahingonkorvausvaatimusten osalta, jotka ovat tulleet vireille ennen tämän päätöksen tekemistä, noudatetaan aikaisempia linjauksia.

​Lisäksi kaupunginhallitus päättää selvyyden vuoksi kumota seuraavat aikaisempia linjauksia koskevat päätökset:

• kaupunginhallitus 25.7.1961 § 1581,
• kaupunginhallitus 11.5.1971 § 1664,
• kaupunginhallitus 3.9.1979 § 2986,
• kaupunginhallitus 27.9.1983 § 2968,
• kaupunginhallitus 9.10.1984 § 1866,
• kaupunginhallitus 7.1.1986 § 30,
• opetuslautakunta 25.8.1993 § 10,
• kaupunginhallitus 13.5.2013 § 232 ja
• kaupunginhallituksen päätöksen 20.6.2022 § 310 siltä osin, kun kaupunginhallitus on päättänyt seuraavasti:

​”Vahingonkorvauksia valmistelevan yksikön tulee varata tilaisuus lausuman antamiselle sille palvelukokonaisuudelle tai laitokselle, jonka korvausasiasta on kyse, mikäli vaaditun vahingonkorvauksen arvonlisäveroton määrä ylittää 100 euroa. Maksimissaan 100 euron korvausvaatimuksissa ei lausuntopyyntö ole pakollinen.”

​”Lausunto on annettava kymmenen arkipäivän sisällä pyynnöstä, ellei lausunnon antamiselle ole perusteltua myöntää lisäaikaa erillisestä pyynnöstä. Mikäli lausuntoa ei ole annettu määräajassa tai se annetaan myöhässä, eikä lisäaikaa ole myönnetty, voi lakipalvelut jättää palvelukokonaisuuden tai laitoksen näkemyksen huomioimatta”

PäätösEhdotus hyväksyttiin.