Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi ja kehittämispäällikkö Juha Jokela 11.12.2023:

Raitiotien yleissuunnitelmassa Satama-Varissuo (11.5.2023) esitettiin Kupittaan kärjen alueen kohdalla raitiotiepysäkkiä Joukahaisenkadulle sekä Karjakadun länsipuolelle. Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen allianssiryhmittymän yleissuunnitelmasta antamassa lausunnossa esitettiin, että Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen alueella raitiotielinjausta muutetaan kokonaissuunnitelmaa paremmin vastaavaksi ja alueelle toteutuvalle kannelle sijoitetaan raitiotien pysäkki luoden alueelle liikenteellinen solmupiste. Lausunnon mukaan pysäkin sijoittamisella kannelle mahdollistetaan tehokkaimmin tilaajan Kupittaan kärjen kumppanuushankkeelle asettamien tavoitteiden sekä Turun Tiedepuiston tavoitteiden toteutuminen. Kaupunginhallitus päätti raitiotien yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä 2.10.2023 § 356 muun muassa, että selvitetään viipymättä pysäkin sijoittumisedellytykset Kupittaan kärjen kannen päälle ja arvioidaan ratkaisun vaikutukset sekä tehdään asiasta toteutussuunnittelun pohjaksi päätös kaupunginhallituksessa vuoden 2023 aikana.

​Raitiotiepysäkkien määrä ja sijoittelu on optimointia. Raideliikenteellä pysäkkivälit ovat normaalisti pidempiä kuin bussiliikenteellä. Tiheämpi pysäkkiväli lyhentää kävelymatkoja pysäkeille mutta alentaa nopeutta sekä matka-aikojen luotettavuutta. Nopeudella on suuri merkitys kilpailtaessa muiden kulkutapojen kanssa matkustajista sekä joukkoliikenteen nettokustannuksiin, joilla pitkällä aikavälillä voi olla suuri taloudellinen merkitys. Tiiviissä kaupunkiympäristössä, jossa on paljon matkakohteita, pysäkkivälit ovat tiheämpiä kuin väljemmässä kaupunkirakenteessa.

​Pysäkin lisäämisestä on laadittu selvitys (oheismateriaali 1), jossa on arvioitu vaikutuksia monesta näkökulmasta. Monilta osin vaikutukset yleissuunnitelman pysäkkiratkaisuun nähden ovat samankaltaisia.

Pysäkin lisääminen allianssiryhmittymän esittämään paikkaan aiheuttaa lisäpysäkin ja Joukahaisenkadulla olevan Kupittaan kampuksen pysäkin välille raitiotieverkoston lyhimmän pysäkkivälin. Pysäkkivälien tasoittamiseksi Karjakadun raitiotiepysäkki siirretään Karjakadun itäpuolelle, mikä parantaa hieman raitiotien saavutettavuutta Voimakadun kaava-alueelta. Mahdolliset pysäkkimuutokset vaikuttavat siis raitiotien toteutussuunnitelmien lisäksi vireillä oleviin Kupittaan kärjen sekä Voimakadun asemakaavanmuutoksiin.

Kupittaan kärjen alueella lisäpysäkki lisää asukkaiden ja työpaikkojen määrää alle 200 metrin etäisyydellä raitiotien pysäkeistä, mutta toisaalta alle 400 metrin etäisyydellä lisäpysäkki kasvattaa asukkaiden ja työpaikkojen määrää vain vähän. Koska 400 metrin kävelymatka pysäkille voidaan luokitella erittäin hyväksi palvelutasoksi, pysäkkitarjonnan tiivistymisen positiivinen vaikutus on pieni eikä raitiotien kokonaiskäyttäjäpotentiaalin arvioida kasvavan.

Kupittaan kärjen alueen asukas- ja työpaikkamäärät ovat tavoiteverkostossa ydinkeskustan pysäkkien tasoa. Näin ollen lisäpysäkin toteuttaminen olisi mahdollista tiiviin kaupunkirakenteen näkökulmasta vaikkeivat kävelyetäisyydet lisäpysäkkiä täysin tuekaan. Opiskelijamäärät kasvattavat pysäkkien käyttäjäpotentiaalia, toisaalta Kärjen lisäpysäkin Taito-kampusta suurempia opiskelijamääriä on muun muassa Joukahaisenkadun ja Yliopiston raitiotiepysäkeillä.

Kupittaan kärjen suunnittelussa on pyritty muodostamaan liikenteellinen solmupiste kärjen alueelle. Laaditun selvityksen mukaan joukkoliikenteelle ei muodostu luontevasti yhtä solmupistettä, vaan vaihdot tapahtuvat laajemmalla alueella. Kaikkein luontevimmaksi vaihtopaikaksi arvioidaan muodostuvan Joukahaisenkadun länsipää Kupittaan kärjen ratkaisuista riippumatta. Keskussairaalan raitiotiepysäkin läheisyydessä kulkevat kaikki alueen paikallisbussilinjat ja alue on käytännössä yhtä lähellä juna-asemaa kuin Kärjen ehdotettu raitiotiepysäkki. Lisäksi suurin osa joukkoliikenteellä Kupittaan asemalla saapuvista matkustajista saapuu keskustan suunnasta, jolloin suurimmalle osalle nopein reitti raitiotieltä tai paikallisbussilta junaan on Keskussairaalan tai Kupittaan kampuksen raitiotiepysäkeiltä. Pitkämatkaiselle bussiliikenteelle on suunniteltu pysäkkiä Kärjen alueelle Helsinginkadulle mutta paremmat joukkoliikenneyhteydet on esimerkiksi Hämeenkadun vastaavalle pysäkille. Kupittaan kärjen yhteydessä tavoiteltu hissiyhteys juna-aseman ja raitiotien välillä parantaa esteettömyyttä.

Lisäpysäkin ja radan geometrian muutosten arvioidaan aiheuttavan noin 250​ 000 euron lisäkustannukset raitiotien yleissuunnitelman rakentamiskustannuksiin. Liikennöintikustannusten kasvulla on rakentamiskustannuksia suurempi merkitys elinkaaren aikana. Raitiotien ajoaika pidentyy noin minuutilla suuntaansa, mikä heikentää hieman raitioliikenteen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Teoreettiseksi raitiotien liikennöintikustannusten kasvuksi tämän hetken tietojen perusteella arvioidaan 30 vuoden aikana 2,9-3,8 miljoonaa euroa. Liikennöintikustannusten kasvu riippuu erityisesti siitä, milloin tarvitaan kasvavan matka-ajan johdosta lisäraitiovaunu, mihin taas vaikuttaa toteutussuunnittelun aikana tehtävät ratkaisut. Tämän lisäksi Föli arvioi kehärunkolinjan liikennöinnille aiheutuvan suunnilleen samantasoiset lisäkustannukset.

Raitiotie Oy:n näkemyksen mukaan pysäkkimuutoksissa tulisi varmistaa, etteivät muutokset heikennä raitiotien kannattavuutta kokonaisuutena. Raitiotien operoinnin kustannukset eivät siis saa nousta pysäkkimuutoksilla saavutettuja etuja enempää huomioiden myös ennustetun matkustajamäärän muutoksen.

Kupittaan kärjen alueen kokonaissuunnitelma perustuu siihen, että ns. kannen alueelle keskittyy merkittävin osa alueen palvelu- ja toimitilarakentamisesta. Kannen alueen on tarkoitus olla alueen yhdistävä aukio, joka toimii sekä viihtymisen ja urbaanien kohtaamisten paikkana että päivittäisasioinnin keskittymänä. Myös tuleva Taito-kampus sijoittuu kannen yhteyteen ja tuo tähän pisteeseen merkittävän käyttäjämäärän opiskelijoita. Näistä Kupittaan kärjen suunnittelun lähtökohdista johtuen, pysäkin sijoittuminen kannen alueelle on kokonaissuunnitelman toteutumisen kannalta erittäin tärkeää. Pysäkin sijoittuminen kannelle varmistaa myös allianssille ja koko Tiedepuistolle asetettujen tavoitteiden ja velvoitteiden varmemman toteutumisen. Kokonaisuutena lisäpysäkistä saatavat hyödyt nähdään suurempina kuin siitä aiheutuvat lisäkustannukset.

Liite 1Suunnitelmaluonnos Kupittaan kärjen lisäpysäkistä ja sen aiheuttamista muutoksista

Oheismateriaali 1Raitiotien pysäkkitarkastelu Kupittaalla, raportti 17.11.2023.

Oheismateriaali 2Vertailu koko linjan asukas- ja työpaikkamääriin.

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:​

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että raitiotien Satama-Varissuo toteutussuunnittelu ja asemakaavanmuutokset laaditaan Kupittaan kärjen lisäpysäkin mukaisen vaihtoehdon periaatteiden mukaisesti (liite 1), jossa Kärjen alueelle lisätään raitiotiepysäkki ja Karjakadun raitiotiepysäkki siirretään Karjakadun itäpuolelle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.