__________________________________________

Viranhaltijan/työntekijän poissaolot työpaikalta (sairaus tms. syy) sekä vuosiloman/säästövapaan siirto työkyvyttömyyden vuoksi

Poissaolo työpaikalta työkyvyttömyyden vuoksi

   Noudatetaan seuraavia virka- ja työehtosopimusten määräyksiä:

-KVTES V luku

-LS IV luvun 1 § (viitattu KVTES:n V lukuun)

-TS yleinen osa 4 § (viitattu KVTES:en)

-OVTES Osio A yleinen 38 § (viitattu KVTES:een sekä opetusalaa koskevat omat säännökset)

-TTES 61 § ja 62 § (tuntipalkkaisia koskevat omat säännökset).

Tässä ohjeessa on Turun kaupunkia koskevat määräykset, jotka täydentävät virka- ja työehtosopimusten määräyksiä.

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työpaikoilla on annettava ohjeistus siitä, miten viranhaltijan/työntekijän on toimittava sairastuessaan. Viranhaltijan/työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään mahdollisimman nopeasti, ja mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua, lähijohtajalle tai työnantajan työpaikkakohtaisesti antamien ohjeiden mukaisesti jollekin muulle henkilölle. Samassa yhteydessä viranhaltijan/työntekijän on varmistettava, edellyttääkö työnantaja sairauspoissaolotodistuksen toimittamista. Viranhaltija/työntekijä käyttää sairauspoissaolon hakemiseen kaupungilla käytössä olevaa sähköistä HR-järjestelmää.

Sairauspoissaolotodistukset

Lähijohtaja voi harkintansa mukaan hyväksyä ja myöntää sairauspoissaolon viranhaltijan/työntekijän oman ilmoituksen perusteella enintään 7 kalenteripäiväksi ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta enintään 5 kalenteripäiväksi. Työpaikolla on mahdollista antaa tarkentavia, tästä ohjeesta poikkeavia työpaikkakohtaisia ohjeita siitä, missä tapauksissa viranhaltijan/työntekijän oma ilmoitus sairaudesta riittää sairauspoissaolon myöntämiseen. Tältä osin viranhaltijan/työntekijän on varmistettava oman työpaikkansa menettely.

Em. seitsemän (TTES: viiden) päivän omailmoitusaika ei tarkoita sitä, että työntekijä/viranhaltija voi olla poissa työstä viikon (TTES: viisi päivää) yhdellä ilmoituksella, vaan sairauspoissaolon aikana työntekijän/viranhaltijan tulee ilmoittaa säännöllisesti lähijohtajalle mahdollisen työkyvyttömyyden ja poissaolon jatkumisesta.

Jos sairauspoissaolo kestää yli 7 (TTES: 5) kalenteripäivää, työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus.

Kaupungin työterveyshuollon työterveyshoitajan tai muun terveyden- tai sairaanhoitajan tai äitiysneuvolan kätilön antama todistus sairaudesta on hyväksyttävä todistus työkyvyttömyydestä myönnettäessä sairauspoissaolo enintään 7 (TTES: 5) kalenteripäiväksi. Oikeus työkyvyttömyystodistuksen antamiseen on myös suoravastaanottofysioterapiaa tekevällä fysioterapeutilla enintään 7 (TTES: 5) kalenteripäiväksi ja vain siinä tilanteessa, kun työntekijä tulee suoravastaanotolle.

Perustellusta syystä lähijohtaja voi vaatia lääkärintodistuksen lyhyemmästäkin sairauspoissaolosta. Lähijohtajalla on myös oikeus vaatia, että työntekijä toimittaa työterveyshuollosta annetun todistuksen työkyvyttömyydestä.

Esimerkki 1: Jaksotyötä tekevä työntekijä sairastuu maanantai-iltana työpäivän jälkeen. Työntekijä ilmoittaa asiasta työpaikkakohtaisten ohjeiden mukaisesti vuorossa olevalle työnantajan edustajalle, jotta tiistaiaamuksi ehditään saada työntekijälle sijainen. Työntekijä varmistaa samalla, riittääkö poissaolosta työntekijän oma ilmoitus, vai tuleeko hänen hankkia todistus sairauspoissaolosta. Kyseisellä työpaikalla on ohjeistettu, että oma ilmoitus on riittävä todistus kolmen päivän ajaksi. Jos työntekijä on vielä perjantaina työkyvytön, hän hankkii poissaolosta lääkärintodistuksen tai työterveyshoitajan tai muun terveyden- tai sairaanhoitajan tai äitiysneuvolan kätilön antaman todistuksen tai suoravastaanottofysioterapiaa tekevän fysioterapeutin todistuksen.

Esimerkki 2: Toimistotyöntekijä sairastuu tiistai-iltana. Hän ilmoittaa sairastumisestaan työpaikkakohtaisten ohjeiden mukaisesti keskiviikkoaamuna lähijohtajalleen ja varmistaa, että työntekijän oma ilmoitus riittää todistukseksi poissaolosta. Jos työntekijä on vielä seuraavana keskiviikkona työkyvytön, hän hankkii poissaolosta lääkärintodistuksen.

TYÖKYVYTTÖMYYDEN PERUSTEELLA TEHTÄVÄ VUOSILOMAN/SÄÄSTÖVAPAAN SIIRTO

Työkyvyttömyyden perusteella tehtävästä vuosiloman siirrosta säädetään KVTES:n IV luvun 11 §:ssä, jonka mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää vuosilomaa/säästövapaata sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.

Turun kaupungissa noudatettava käytäntö

Vuosiloman/säästövapaan siirto edellyttää, että viranhaltija/työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähijohtajalle, mikäli mahdollista ennen loman alkamista tai muutoin ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään:

-lääkärintodistus tai

-työterveyshuollon työterveyshoitajan kirjoittama todistus, kun vuosiloman/säästövapaan siirto sairastumisen takia koskee enintään 5 kalenteripäivän pituista aikaa, ellei lähijohtaja katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Mikäli vuosiloman/säästövapaan siirtoa haetaan muualla kuin Suomessa kirjoitetun lääkärintodistuksen perusteella, ulkomaisen lääkärintodistuksen ja viranhaltijan/työntekijän oman selvityksen asiassa on oltava sellainen, että työnantaja pystyy sen perusteella toteamaan työkyvyttömyyden luotettavalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomailla kirjoitetun lääkärintodistuksen tulee olla ymmärrettävä ja siinä tulee olla merkittynä mm. työkyvyttömyysaika ja diagnoositieto.

Vuosiloman/säästövapaan siirto tapahtuu seuraavasti:

- Viranhaltijan/työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään ja vuosiloman/säästövapaan siirrosta mahdollisimman nopeasti lähijohtajalle tai työnantajan työpaikkakohtaisesti antamien ohjeiden mukaisesti jollekin muulle henkilölle.

- Viranhaltija/työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen tai työterveyshuollon työterveyshoitajan antaman todistuksen (enintään 5 kalenteripäivän mittainen siirto) työnantajalle työnantajan ohjeistamalla tavalla ja tekee sairauspoissaoloanomuksen HR -järjestelmään.

- Jos viranhaltija/työntekijä ei vuosilomansa takia voi käyttää em. sähköistä järjestelmää, tekee hän anomuksen sairauspoissaolostaan järjestelmään heti, kun hän on palannut töihin tai anomuksen tekeminen järjestelmään on muuten mahdollista.

- Mikäli vuosiloman siirtoa koskevat edellytykset täyttyvät, tehdään HR-järjestelmässä koko hyväksytyn vuosiloma-/säästövapaajakson poistopyyntö, jonka toimivaltainen lähijohtaja hyväksyy. Siirto koskee työkyvyttömyysajalle sijoittuvia vuosiloma- /säästövapaapäiviä. Työkyvyttömyysajan ulkopuolelle sijoittuvat vuosiloma-/säästövapaapäivät pitää ilmoittaa ja hyväksyä uudelleen, ellei koko hyväksytty jakso peruunnu työkyvyttömyyden takia.

- Työnantaja voi ohjata viranhaltijan/työntekijän työterveyslääkärin tai muun erikoislääkärin vastaanotolle, mikäli on syytä epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta tai jos muualla kuin Suomessa kirjoitettu lääkärintodistus on epäselvä tai puutteellinen. Mikäli luotettavaa lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä ei saada, vuosiloma-/säästövapaapäiviä ei siirretä, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa, mutta vuosiloma-ajan palkka maksetaan normaalisti.

TERVEYDEN-/SAIRAUDENHOITOON LIITTYVÄT TILANTEET

Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset

Työnantajan määräämistä terveydenhoidollisista tutkimuksista ja tarkastuksista on säännökset KVTES:n III luvun 4 §:n 2 momentin 4 kohdassa. Lakisääteiset tarkastukset, johon työntekijä/viranhaltija velvoitetaan osallistumaan, ovat työaikaa.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 19 §:n 1 momentissa säädetään viranhaltijan velvollisuudesta osallistua terveystarkastukseen. Po. säännöksessä todetaan, että viranhaltija on velvollinen työnantajan määräyksestä osallistumaan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Viranhaltijalle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Em. säännös koskee sekä tavanomaisia terveystarkastuksia että muita tehtävän terveydellisten edellytysten selvittämiseksi tehtäviä välttämättömiä tutkimuksia.

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 §:n 1 momentin mukaan työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön:

1)hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai

2)hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi.

Perusteltu syy kieltäytymiseen työntekijällä voi olla, jos hänelle on äskettäin suoritettu vastaava terveystarkastus.

Lääkärin määräämät tutkimukset

Lääkärin lähetteellä määräämistä tutkimuksista ja työajasta on määräykset KVTES:n III luvun 4 §:n 2 momentin 5 kohdassa. Ks. myös LS III luku 1 § sekä TS I luku 4 §. Lisäksi OVTES Osio A yleinen osa 44 § ja TTES 69 §, joissa näitä aloja koskevat omat määräykset.

Kaupungin työterveyshuollon ja työterveyshuollon fysioterapiahoidon palvelujen käyttäminen

Seuraavat käynnit työterveyshuollossa on ensisijaisesti pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolisena aikana:

-viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteiset työterveydenhuollon työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla toteutetut käynnit

-hyväksyttyyn työterveyshuoltosuunnitelmaan sisältyvät ja työterveyslääkärin lähetteellä määräämät työterveydenhuollossa toteutetut hoidot tai tutkimukset taikka työterveyslääkärin lähetteellä määräämät jatkotutkimukset

-kaupungin työterveyshuollon työterveyslääkärin lähetteellä määräämät työterveyshuollon fysioterapiayksikössä tehdyt fysioterapiahoidot.

Myös työterveyshuollon järjestämien tukiryhmien (esim. tupakasta vieroittaminen tai niskaryhmä) toimintaan osallistuminen on viranhaltijan/työntekijän omaa aikaa ja näihin osallistumisesta on sovittava lähijohtajan kanssa, mikäli ryhmä toimii työpäivän aikana. Liukuvan työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän käynnit työterveyshuollossa tulee toteuttaa liukumien puitteissa siten, että henkilö leimaa käyntinsä ”Oma asia ulos” -leimauksella.

”Terveydenhoito” -leimausta käytetään ainoastaan silloin, kun on kyseessä KVTES:n III luvun 4 §:n 2 momentin 4 tai 5 kohdan mukainen käynti. Niille viranhaltijoille/työntekijöille, jotka eivät ole liukuvan työajan piirissä ja joiden käynnit eivät ole tehtävissä työajan ulkopuolella, järjestetään vapautus työstä käynteihin kuluvaksi ajaksi siten, että näihin käynteihin kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta sen ajalta ei peritä palkkaa takaisin. Mikäli käynnit ajoittuvat viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Lupa käynteihin on saatava etukäteen lähijohtajalta työpaikkakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Mikäli käynteihin liittyvä matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

Edellä mainitut ohjeet eivät koske:

- viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteista fysioterapiahoidossa käyntiä

- fysioterapiahoitoja, joihin henkilö on saanut lähetteen oma-aloitteisen kaupungin työterveydenhuollon ulkopuolella toteutetun lääkärissäkäynnin yhteydessä

- kaupungin työterveyshuollon fysioterapiayksikön ulkopuolisia fysioterapiahoitoja, joihin henkilö on saanut lähetteen kaupungin työterveyshuollon työterveyslääkäriltä.

Esimerkki 1: Toimistotyöaikaa tekevä työntekijä (käytössä liukuva työaika) käy etukäteen lähijohtajan kanssa sovittuaan kesken työpäivän työterveyslääkärin vastaanotolla. Käyntiin kuluu matkoineen 50 minuuttia. Työntekijä leimaa käynnin ”Oma asia ulos” -leimauksella, ja käyntiin kulunut aika ei ole työaikaa.

Jos jaksotyössä olevan työntekijän käynti työterveyslääkärillä ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella, työntekijälle järjestetään vapautus työstä käyntiin kuluvaksi ajaksi. Käyntiin kulunut aika ei ole työaikaa, mutta sen ajalta ei peritä palkkaa takaisin. Käyntiin kulunut aika huomioidaan mahdollisessa lisä- tai ylityökertymässä. Mikäli työntekijällä on käytössä työajan seuranta, työntekijä leimaa käynnin ”Terveydenhoito ulos” -leimauksella.

Esimerkki 2: Työntekijä on saanut työterveyslääkäriltä lähetteen fysioterapiahoitoihin. Työntekijä ei saa aikaa työterveyshuollosta fysioterapiaan, vaan menee yksityiselle fysioterapeutille. Työntekijä käy fysioterapiahoidoissa omalla ajalla.

Lääkäri-, hammaslääkäri-, laboratorio- yms. vastaavat käynnit

Viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteiset lääkäri-, hammaslääkäri-, laboratorio- yms. vastaavat käynnit (=ei työnantajan määräämät käynnit) eivät ole työaikaa. Viranhaltija/työntekijä tekee käynnit omalla ajalla. Em. käynneistä aiheutuneet mahdolliset työajan menetykset on joko korvattava muuna aikana tehtävällä työllä, otettava vapaata tai pidätettävä palkka vastaavalta ajalta.

Esimerkki: Työntekijä varaa työpäivään sijoittuvan ajan silmälääkärille sovittuaan asiasta etukäteen lähijohtajan kanssa. Työntekijä leimaa lähtiessään silmälääkäriin ”Oma asia” -ulos työajan seurantajärjestelmään. Jos työntekijällä ei ole käytössä työajan seurantajärjestelmää, hänen on sovittava lähijohtajansa kanssa, miten käyntiin kulunut aika matkoineen korvataan muuna aikana tehtävällä työllä tai pidätetään palkka vastaavalta ajalta. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi sopia lähijohtajan kanssa vuosilomapäivän tai palkattoman vapaan kyseiselle päivälle.

PÄIHDEONGELMAISTEN LAITOSHOITO

KVTES:n V luvun 2 §:n 8 momentin mukaan päihdeongelmaisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin KVTES:n V luvun 2 §:ssä on määrätty sairausloma-ajan palkasta.

Soveltamisohje:
Tämän säännöksen mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää KVTES:n V luvun 2 §:n 1 momentin mukaisia palkallisen sairausloman enimmäismääriä.

KVTES V luku 2 §:n 8 momentti, TS I luku 4 §, LS IV luku 1 §. Ks. vastaavat säännökset OVTES Osio A 41 §:n 4 mom., TTES 61 §:n 5 momentti.

TARTUNTATAUTILAIN PERUSTEELLA ERISTETTY

Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin KVTES:n V luvun 2 §:ssä on määrätty sairausloma-ajan palkasta.

Soveltamisohje:
Tämän säännöksen mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää KVTES:n V luvun 2 §:n 1 momentin mukaisia palkallisen sairausloman enimmäismääriä.

Mahdollisen epidemian kohdalla asiasta tiedotetaan erikseen.