Strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila ja yhteysjohtaja Matti Niemi 28.11.2023:

Taustaa

Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon kunnat ovat perustaneet vuonna 2022 Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kuntayhtymälle asetetuista tehtävistä.

Kuntayhtymä on valmistellut esityksen seutustrategiasta vuosille 2024–2026. Strategian tavoitteena on edistää kaupunkiseudun yhteisen vision toteutumista. Kuntayhtymäpohjaisen seutuyhteistyön toimintamallia kehitetään strategiakauden aikana. Ensimmäinen strategiakausi on kolmevuotinen.

Seutuhallitus on kokouksessaan 1.11.2023 hyväksynyt seutustrategian lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Strategiaa koskevia lausuntoja pyydetään kuntayhtymän jäsenkunnilta ja Varsinais-Suomen liitolta. Lausunto on annettava 5.12.2023 mennessä.

Kuntayhtymä on pyytänyt tarkastelemaan seuraavia kysymyksiä:

1) Ovatko Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutustrategian tavoitteet ja toimenpiteet kannatettavia?

2) Puuttuuko seutustrategiasta joitain tavoitteita tai toimenpiteitä, joita Turun ydinkaupunkiseudun kuuden kunnan seutuyhteistyössä pitäisi edistää vuosina 2024–2026?

3) Puuttuuko seutustrategian toteutumisen seurannan mittaristosta jokin mittari, joka sinne pitäisi lisätä?

4) Onko joitain muita huomioita tai lisänäkökulmia, joita lausuntokierroksen jälkeisessä strategian jatkovalmistelussa olisi tarpeen huomioida?

Turun kaupungin lausunto

Turun kaupunkiseutu on Suomen kolmanneksi suurin asukas-, työpaikka-, ja osaamiskeskittymä. Alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden jatkuva parantaminen vaatii hyvää yhteistyötä seudun kuntien välillä. Kaupunkiseudun kuntayhtymän työ on saatu hyvin käyntiin ja seutustrategia luo hyvän pohjan yhteistyön rakentamiselle. Kuntien ja kaupunkien rooli on muutoksessa erityisesti vuoden 2023 alusta lukien toteutetun sote-uudistuksen sekä vuonna 2025 tapahtuvan TE-palvelu-uudistuksen myötä. Kuntien ja kaupunkien tiivistyvä yhteistyö, erityisesti omilla lähiseuduillaan, on välttämätöntä koko seudun menestyksen jatkumisen näkökulmasta.

Seuraavassa esitetään Turun kaupungin vastaukset seutustrategiaa koskeviin kysymyksiin.

1) Ovatko seutustrategian tavoitteet ja toimenpiteet kannatettavia?

Seutustrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat päälinjoiltaan kannatettavia. Kaupunkiseudun yhteistyön pääasiallisena tavoitteena tulee olla kuntien ja kaupunkien välisten synergiaetujen löytäminen ja hyödyntäminen. Kestävän kasvun, saavutettavuuden, osaavan työvoiman saatavuuden ja hyvän seutuyhteistyön kehittäminen ovat Turun kaupungin omaa strategiaa ja pormestariohjelmaa tukevia tavoitteita. Turun kaupunki on kuitenkin tunnistanut joitain asioita, joita on hyvä huomioida tai linjata seutustrategiassa. Huomioitavat asiat on listattu seuraavan kysymyksen vastauksissa.

2) Puuttuuko seutustrategiasta joitain tavoitteita tai toimenpiteitä, joita Turun ydinkaupunkiseudun kuuden kunnan seutuyhteistyössä pitäisi edistää vuosina 2024–2026?

A) Ilmastotoimet ja luonto

Seutustrategian visioon tulisi ottaa mukaan alueen monimuotoinen luonto. Kestävän kasvun ja hyvän elämänlaadun teeman toimenpiteisiin pitäisi lisätä myös luonnon itseisarvo, monimuotoisuuskato ja Saaristomeren suojelu. Luonto ei ole pelkästään ihmiselle hyvinvointia tuova kohde.

Toimenpiteeseen 1.5 tulisi nostaa esille toimivat ekologiset yhteydet kuntarajojen yli, jotka toimivat myös ulkoilu- ja retkeilyreitteinä. Kuntarajat ylittävien ekologisten yhteyksien ja ulkoilureittien tärkeimmät kehityskohteet tulisi selvittää, samoin kuin Turun seudulle tyypillisten uhanalaisten luontotyyppien säilyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.

Esitämme, että strategiassa voisi olla seuraavanlainen maininta: Turun kaupunkiseutu on Suomen vahvinta aluetta ilmastotoimissa: päästövähennys alueella on ollut yli 50 prosenttia kaudella 2010–2021, huippuna Naantali -75 %. Alueen yritykset, yhteisöt ja korkeakoulut panostavat erittäin vahvasti vähähiiliseen liiketoimintaan ja innovaatioihin. Ne muodostavat merkittävän vahvuuden ja tulevaisuusstrategian ytimen.

B) Kuntarajat ylittävä asiakkuus

Seutukunnan asukkaat ja asiakkaat käyttävät usein palveluja riippumatta kuntarajoista. Strategiassa olisi tarkentaa, mitä tavoitteitta seutukunnalla on seudun yhteisistä asiakkuuksista, kuntarajat ylittävästä palveluverkkotarkastelusta ja palvelujen kuvaamisesta.

Lisäksi esitämme, että seutukunnan kuntien liikuntatoimien osalta selvitetään, mitä tarkoittaisi, jos kaikilla olisi käytössä Turun mallin harrastekortti, liikuntatilojen käytön vuokra-avustusmalli ja liikuntatilojen hinnoittelumalli seurakäyttöön. Samalla voisi arvioida kokonaisuuteen tulevia hyötyjä, mahdollisuuksia ja haasteita.

C) Liikenneyhteyksien kehittäminen

Visiossa mainitut nopeat liikenneyhteydet ja sujuvat arjen palvelut olisi syytä tarkentaa siten, että tavoitellaan myös hyvää saavutettavuutta ja sujuvia matkaketjuja.

Vaikka Föli ei kuulukaan Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaan, sitä ei tule ohittaa alueen sisäisestä saavutettavuudesta puhuttaessa. Luvussa 2. Saavutettava kaupunkiseutu, sisäistä liikkumista koskevassa kohdassa, viitataan vain henkilöautoiluun. Kuitenkin kaikki kuntayhtymän kunnat järjestävät itse Fölin joukkoliikennettä ja sen merkitys on suuri saavutettavuuden, elinvoiman ja talouden kannalta. Seutustrategiassa tulisi todeta, että kaikissa kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa toimii korkealaatuinen seudullinen joukkoliikenne Föli.

Lähijunaliikenne on noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi seudullisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu alueille ja kunnille oikeus hankkia itse tarvitsemansa lähijunaliikenne. Strategiassa ei ole otettu kantaa lähijunaliikenteen tuomiin mahdollisuuksiin. Lähijunaliikenne olisi lisättävä seutustrategiaan yhdeksi kehittämiskohteeksi.

D) Maahanmuutto ja kotouttaminen

Tällä hetkellä Turun seudun väestönlisäys johtuu pääasiassa maahanmuuttajista. Seudun pitäisi vahvemmin ottaa roolia kotouttamisessa, koulutuksessa ja työllistämisessä. Maahanmuuttajat tulevat jatkossa olemaan tärkeä osa alueen työllisistä. Jos kilpailun työvoimasta nähdään kasvavan, niin nämä resurssit tuli hyödyntää maksimaalisesti. Korkean osaamisen ja työvoiman saatavuuden tavoitteen toimenpiteessä 3.5 mainitaan, että selvitetään maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen seudulliset kehittämistarpeet. Tässä pitäisi vahvemmin painottaa laajemmin kotouttamisen toimenpiteitä.

Johdannon toisessa kappaleessa kerrotaan, että väestön ikääntymisen myötä alueiden välinen kilpailu kiristyy. Tarkoitetaan varmaan, että työikäinen väestö vähenee ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Ilmaisua voisi tarkentaa.

E) Digitaaliset palvelut ja seutu-ICT

Kuntien palvelut digitalisoituvat. Seudullisen yhteistyön perustana on yhteisen tiedon hallinnan kehittäminen. Yhteiset ICT-ratkaisut tuovat kunnille sekä kustannustehokkaita että kuntalaisia hyödyttäviä digitaalisia palveluja. Seutustrategiassa on hyvä ottaa kantaa seutu-ICT:n rakentamisesta ja yhteistyöstä.

3) Puuttuuko seutustrategian toteutumisen seurannan mittaristosta jokin mittari, joka sinne pitäisi lisätä?

§​ Kaupunkiseudun sisäisen saavutettavuuden kehittymisen mittarina voisi toimi seudullisen joukkoliikenteen matkamäärä.​

§​ Seudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on hyvä lisätä mittaristoon.

Sillä on vahvaa kansainvälistä kiinnostavuutta ja esimerkkiarvoa, jotka nostavat mainettamme ja vetovoimaamme. Se on jo ollutkin TKS-MAL-sopimuksen mittari vuodesta 2015 alkaen ja tiedot ovat helposti saatavissa kaikille kunnille Syken päästölaskentapalvelusta SYKE - kuntien ja alueiden khk-päästöt (hiilineutraalisuomi.fi).

§​ Ilmastopolitiikan tuloksellisuus ja saavutettu vihreä kasvu on investointien saamisen kannalta kriittinen avainasia ja mitattava kohde, esimerkkeinä EU:n Vihreän rahoituksen taksonomian sitovuus rahoitusalalle sekä Meyerin, Bayerin ja useiden muiden suurten yritysten strategiat.

4) Onko joitain muita huomioita tai lisänäkökulmia, joita lausuntokierroksen jälkeisessä strategian jatkovalmistelussa olisi tarpeen huomioida?

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat mukana myös useassa seudullisissa organisaatioissa, joissa on erilaisia kuntakokoonpanot. Toimenpiteeseen 4.1 tulisi lisätä myös kuntayhtymän roolin arvioiminen ja selkeyttäminen suhteessa muihin seudullisiin organisaatioihin.

Kuntayhtymän toimintaa voi tukea laajalla osallistamiselle. Toiminnan kehittämiseen otetaan mukaan kuntapäättäjien ja virkamiesten lisäksi myös asukkaat ja sidosryhmät.

​ Kuntayhtymän resursointi on tällä hetkellä rajallista (yksi henkilö). Olisi hyvä, että tavoitteet ja niiden vaatimat resurssit olisivat tiedossa jäsenkuntien sitoutumisen takia.

Ilmastopolitiikan tuloksellisuus ja vihreän siirtymän ja kasvun vahvistamiseen tähtäävät toimet tehdään yhteistyöllä. Turulla on kyky ja mahdollisuus toimia veturina ja fasilitaattorina sekä palvella muita seudun kuntia.​

Oheismateriaali 1​Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutustrategia 2024-2026​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Turun kaupunkiseudun kuntayhtymälle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.​

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

​Elo ja Rantanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Rantasen tilalla asian käsittelyyn osallistui Vähä-Heikkilä.

​Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi Muukkonen.