Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki ja Itämerihaasteen koordinaattori Natalie Helenius 17.11.2023:

Taustaa

Helsingin ja Turun kaupungit julkaisivat ensimmäisen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelmansa ja käynnistivät Itämerihaaste-verkostoaloitteen vuonna 2007, koska meri ja sen tila nähtiin jo tuolloin tärkeäksi strategiseksi menestystekijäksi kaupungeillemme. Kaupungin strategian mukaisesti saariston pääkaupunkina meillä on erityinen vastuu ainutlaatuisen luonnon säilymisestä ja saaristomeren hyvän tilan eteen tehdään töitä. Vuonna 2030 Turku haluaa olla yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista. Vuodesta 2007 lähtien kolmen aikaisemman Itämeri-toimenpideohjelman aikana on toteutettu satoja konkreettisia toimia kaupungin oman vesistökuormituksen vähentämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Lisäksi Itämerihaasteen verkostokumppanit, joita on tällä hetkellä 330 organisaatiota Suomesta sekä muista Itämeren maista, ovat tehneet satoja tekoja lähivesiensä ja koko Itämeren hyväksi.

Järjestelmällisellä vesiensuojelutyöllä on saavutettu Itämerellä jo paljon. Silti Itämeri ja omat rannikkovetemme ovat edelleen liian huonossa tilassa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena oli saavuttaa vesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä, tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy ja Itämeren valtioiden yhteistä toimenpideohjelmaa päivitettiin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Itämeren komission (HELCOM) lokakuussa 2023 julkaisemassa Itämeren tilaa kuvaavassa raportissa (HOLAS 3) todetaan, että yhteisessä toimenpideohjelmassa olevat kansainväliset toimet ja mittarit näyttävät arvioinnissa toimivan ja positiivisia tuloksia saadaan, mutta vain mikäli niitä toimeenpannaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty HELCOMin julkaisemaan Hot Spot listaan, josta Suomen merialueista ainoana löytyy pahoin maataloudesta kuormittunut Saaristomeri.

Huolestuttavan rehevöitymisen lisäksi ongelmia Itämerellä tuottavat nousevasti haitalliset aineet, roskaantuminen ja meren lisääntynyt käyttöpaine. Näistä syistä monet Itämeren ekosysteemit ja elinympäristöt ovat uhattuina. HELCOM em. raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja sen kerrannaisvaikutukset näkyvät jo selkeästi Itämeressä ja tulevat lisääntymään entisestään. Ilmastonmuutoksesta ja kasvavasta käyttöpaineesta johtuen muutokset voivat olla nopeita. Kaupunkien rannikkoalueiden virkistysarvo Suomenlahdella, Saaristomerellä ja koko Itämerellä on kuitenkin hyvin suuri ja kasvaa, jos meren tilaa saadaan parannettua. Edellä mainitun HELCOMin tuoreimman arvion mukaan Itämerestä saatavat, pelkästään virkistysarvosta menetetyt tulot ovat vuosittain yli 9 miljardia, mikäli meren tila huononee.

Kaiken kaikkiaan vain virkistyseduista saadut taloudelliset hyötyjen kuvataan samassa raportissa olevan lähes 34 miljardia euroa vuosittain. Muutoinkin nk. sinisessä taloudessa on edelleen miljardien eurojen arvonlisäyksen potentiaali – mutta se perustuu meriympäristön hyvään tilaan, elinvoimaiseen meriluontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä potentiaali sekä vesien tilan parantamisessa että puhtaan liiketoiminnan kehittämisessä ja myös parantuneen meriympäristön taloudellisten hyötyjen korjaamisessa.

Turun ja Helsingin kaupunkien Itämeri-toimenpideohjelma 2024–2028

Itämerihaasteen visiona on alusta asti ollut puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Erityisen olennaista Itämerellä on tehdä yhteistyötä sekä yhdistää ilmastonmuutoksen hillintään ja ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyviä toimia. Turun ja Helsingin kaupungit voivat omassa toiminnassaan sekä Itämerihaasteen kumppaniverkoston ja muun yhteistyön kautta edistää laajasti Itämeren valuma-alueella kestävää tulevaisuutta. Itämeri-toimenpideohjelmassa 2024–2028 huomioidaan aiempaa vahvemmin yhteistyön merkitys, sekä se, että ilmaston muuttuessa meren ja rannikkovesien kuormitus lisääntyy.

Kaupunkien omien toimien lisäksi uusia toimijoita haastetaan edelleen mukaan yhteistyöhön ja nykyisiä Itämerihaasteen verkostokumppaneita kannustetaan uudistamaan omat toimenpideohjelmansa ja sitoutumaan uusiin toimiin Itämeren hyväksi. Haastamalla mukaan myös kaupunkikonsernin tytäryhtiöt, kaupunki voi omalla toiminnallaan lisätä esimerkillisyyttä ja moninkertaistaa toimenpideohjelman vaikutukset. Yhteisellä aloitteellaan ja neljännen toimenpideohjelman myötä Turun ja Helsingin kaupungit ovat edelleen Itämeri-työn aktiivisia suunnannäyttäjiä ja merkittäviä toimijoita Itämeren alueella.

Neljäs toimenpideohjelma vuosille 2024–2028 on rakennettu uudella tavalla. Ohjelmaa laadittaessa haluttiin huomioida sekä koko kaupunkiorganisaation, ulkoisten sidosryhmien, että asukkaiden toiveet ja tarpeet, jotta ohjelmasta tulisi mahdollisimman kattava ja kokemus sen omistajuudesta olisi laaja. Ohjelma on rakennettu työpajamenetelmin ja toteuttamalla asukaskysely.

Tuleva kausi koostuu kuudesta tavoitteesta, jotka kattavat Itämeren tilaan merkittävimmin vaikuttavat uhat ja keskeisimmät ratkaisut. Tavoitteet määriteltiin keskeisimpien Turun ja Helsingin Itämeri-politiikkaa määräävien kansallisten ja kansainvälisten asiakirjojen pohjalta. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa on 27 toimenpidettä, joista jokainen edistää yhtä tai useampaa tavoitetta. Valitut toimenpiteet on priorisoitu kaikista saaduista toimenpide-ehdotuksista niiden toteutuskelpoisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Lisäksi huomioitiin toimenpideohjelman mittakaavataso ja kaupunkien erityispiirteet. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja aikaisemmista ohjelmista poiketen ohjelmaan ei tuotu toimenpiteitä, jotka ovat olleet aikaisemmissa ohjelmissa vakiintuen osaksi kaupungin jatkuvaa toimintaa tai jotka jo toteutuvat kaupungin tai valtion muiden toimenpideohjelmien kautta. Osaa toimenpiteistä toteutetaan jo kaupungissa jollain tasolla, niissä on kuitenkin tunnistettu haasteita, joita pyritään kauden aikana ratkaisemaan. Näitä voivat olla esimerkiksi, että toimi ei ole vakiintunut käytäntö, tai siinä on tunnistettu olevan haavoittuvaisuuksia. Tällaiset toimenpiteet eivät vaadi suuria resursseja, vaikka niiden vaikuttavuus on suuri.

Ohjelmassa jokaisella toimenpiteellä on oma toimenpidekortti, josta selviää esimerkiksi toimenpiteen vastuutahot ja resurssointi. Toimenpideohjelman toteutuksesta vastaavat yhdessä kaupungin eri palvelukokonaisuudet, jotka on ohjelmaan tunnistettu toimenpidekohtaisesti. Ohjelman toimenpiteiden toteutus sisältyy kaupungin palvelukokonaisuuksien vastuualueiden normaalitoimintaan, ellei niihin haeta ulkoista rahoitusta. Lisäksi ohjelman toteutumista varten on resursoitu yksi henkilötyövuosi Itämerihaasteelle, joka toteuttaa osan toimenpiteistä ja vastaa ohjelman kokonaisraportoinnista ja koordinoinnista. Resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen ovat rajalliset ja toteuttamiseen vaikuttaa myös toimenpidekauden aikana mahdollisesti tapahtuvat poliittiset ja strategiset muutokset kaupungeissa. Toimenpiteet on siksi jaoteltu kolmeen ryhmään niiden vaatimien resurssien, toteuttamisajan ja vaikutuksen suuruuden mukaan. Toimenpiteet toteutetaan ryhmien mukaisesti kolmessa vaiheessa. Vaiheistuksella pyritään lisäksi maksimoimaan ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien vaikuttava käyttö.

Turussa toimii kaupungin sisäinen Itämeri-työryhmä, jossa kaupungin eri palvelukokonaisuudet keskustelevat omille vastuualueilleen kuuluvien toimenpiteidensä toteutustilanteesta ja sisäisen yhteistyön kehittämisestä sekä ideoivat ja toteuttavat hallintokuntien välisiä toimenpiteitä. Toimiva työryhmä on kriittinen toimenpideohjelman kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Työryhmän nykyinen kokoonpano on osin vanhentunut ja se tulee ajantasaistaa ja monipuolistaa vastaamaan tulevaa toimenpidekauden vastuutahoja. Lisäksi toiminnan parantamiseksi jokaiselle nimetylle vastuuhenkilölle tulee nimetä varahenkilö, jotta tiedon kulku voidaan paremmin varmistaa. Työryhmän kokoonpanon päivittäminen on kansliapäällikön toimivallassa.

Toimenpideohjelman 2024–2028 tavoitteet ovat:

- Rehevöitymisen hillitseminen

Tavoitteena on vähentää kaupungeista ja niiden valuma-alueilta eri lähteistä sisävesistöihin ja Itämereen tulevaa kiintoaineen ja rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, kuormitusta. Lisäksi tehostetaan ravinteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä kaupungin prosesseissa sekä edistetään ravinnekiertotaloutta. Toimenpiteissä keskitytään vahvasti kehittämään sekä kaupunkien yksiköiden välistä tiedonkulkua, jotta vesiensuojelutoimet saadaan osaksi koko kaupunkiorganisaatiota suunnittelusta toteutukseen asti, että yhteistyötä valuma-alueen kuntien kanssa. Toimenpiteiden kustannustehokkaan kohdistamisen tehostamiseksi kehitetään vesialueiden vedenlaadun mittausta ja seurantaa.

- Haitallisten aineiden vähentäminen

Tavoitteena on vähentää ja ehkäistä valuma-aluetasoisesti haitallisten aineiden pääsyä maahan, veteen ja ilmaan. Toimenpiteissä keskitytään vahvasti kehittämään kaupunkien yksiköiden välistä tiedonkulkua, jotta kokonaisuus haitallisten aineiden vaikutuksista ja siirtymätavoista saadaan osaksi koko kaupunkiorganisaatiota suunnittelusta toteutukseen asti. Kaupungin rantojen ja saariston suunnittelussa huomioidaan merellisten toimijoiden ympäristövaikutukset ja kaupungin hankintoihin tuodaan vesivastuullisuuskriteerit. Hulevesiin liittyen otetaan käyttöön uusia hyväksi havaittuja tapoja käsitellä hulevesiä myös jo rakennetuilla alueilla, sekä tuodaan hulevesien vaikutus haitallisten aineiden kuljettajana näkyvämmäksi myös kaupunkilaisille. Veneilyyn liittyen huomioidaan erityisesti pienvenesatamat ja käymäläjätevesien asianmukainen käsittely.

- Luonnon monimuotoisuuden lisääminen

Tavoitteena on parantaa ja lisätä kaupungin monimuotoisuutta. Ekologisesti merkittävät alueet tunnistetaan ja suojellaan valuma-alue huomioiden. Kohteet tuodaan käytäntöön osaksi kaupungin maankäytön suunnittelua. Ekologisesti herkkien kohteiden lajistoseurannassa ja luontoselvityksissä hyödynnetään uusia ja hyväksi havaittuja tiedonkeruumenetelmiä ja toteutetaan ennallistamishankkeita luonnonympäristöihin. Lisäksi selvitetään vedenalaisen melun määrää ja tehdään suunnitelma melun vähentämiseksi. Vieraslajityön tueksi toteutetaan viestinnällisiä kampanjoita.

- Merten kestävän käytön edistäminen

Tavoitteena on, että meren käyttö ei huononna sen tilaa ja kaikenlainen saastuttaminen ja muu kuormitus olisi mahdollisimman pientä. Meren kestävään käyttöön liittyy esimerkiksi liikenteen, virkistyskäytön ja muiden elinkeinojen harjoittamisen ympäristöystävällisyyden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on täydentää tietoa vedenalaisesta luonnosta (luontotyypit ja lajisto) kaupunkien merialueilla ja toteuttaa monikäytön periaatetta. Näin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito ottavat huomioon samoille alueille kohdistuvia erilaisia toimintoja sekä ympäristön ja ihmispaineiden muutoksia. Tällöin kyetään sovittamaan yhteen esimerkiksi matkailua, virkistyskäyttöä, ennallistamista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kaupunkien merialueella ja saaristossa sekä varautumaan ristiriitoihin käyttömuotojen välillä. Suunnitelmallisessa vesialueiden käytön kehittämisessä huomioidaan omistajuuden ja yhteisöllisyyden parantaminen vesialueiden hoidossa sekä merialuesuunnittelu.

- Roskaantumisen estäminen

Tavoitteena on ehkäistä meriin päätyvää roskaa sekä viestinnällisin että konkreettisin keinoin. Konkreettiset toimet liittyvät jo hulevesiin päätyneiden roskien poistoon paremmalla hulevesien hallinnalla. Viestinnälliset toimet ovat sekä kaupunkiorganisaation sisäistä tiedonkulun parantamista, että kaupunkilaisille kohdistettua tiedon ja osallisuuden parantamista. Sisäisiä toimia ovat esimerkiksi tapahtumien ympäristöohjauksen kehittäminen.

- Yhteistyön ja osallisuuden lisääminen

Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tietoa kaupunkiorganisaation sisällä ja tuoda Itämeriasiat osaksi kaupungin normaalia toimintaa eri hallinnonaloilla. Kansainvälinen ja muiden sidosryhmien kanssa lisättävän yhteistyön tarkoituksena on tuoda yhteisen Itämeren haasteet yhdessä ratkaistaviksi ja näin ollen saada haasteita ratkaistua lisäksi kustannustehokkaasti. Osallisuutta vahvennetaan parantamalla asukkaille kohdennettuja palveluita ja tiedotusta sekä tuomalla näkyväksi meren vaikutuksia ja meidän vaikutuksiamme mereen.

Liite 1Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma 2024–2028

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

• hyväksyä liitteen 1 mukaisen Turun ja Helsingin kaupunkien neljännen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman Turun kaupungin osalta vuosiksi 2024–2028 ja jatkaa Itämerihaasteen kumppaniverkoston tukemista ja kehittämistä ja
• että Turun kaupungin palvelukokonaisuudet ja konserniyhtiöt huomioivat toimenpideohjelman ja sen mukaiset toimenpiteet talousarvion puitteissa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.