Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 2.11.2023:

​Pormestarin lopullinen talousarvioesitys ja muutokset kansliapäällikön talousarvioluonnokseen

Pormestarin talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut lokakuussa julkaistu toimielinten ehdotuksiin vahvasti pohjautunut kansliapäällikön talousarvioluonnos. Talousarvioneuvottelut ovat käynnissä.

Pormestarin lopullinen talousarvioesitys tuodaan pöydälle kaupunginhallituksen kokoukseen 6.11. ja tuolloin tullaan esittämään täydennyksiä sekä täsmennyksiä liitteenä olevaan toimintasuunnitelmaan.

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kärkihankkeet kehittävät kaupunkia laaja-alaisesti

Turun vuonna 2021 laaditussa pormestariohjelmassa linjattiin kaupunkikehityksen tulevaisuuden kärkihankkeet. Kärkihankkeet ovat tapa viedä yhteistä näkemystä laaja-alaisesti eteenpäin ja reagoida etupainotteisesti maailman muutoksiin. Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta juontuvaa kärkihanketta: Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuiston kärkihanke, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.

Kaikilla kärkihankkeilla on kunnianhimoisia tavoitteita, joiden eteen tehdään työtä niin sisäisten kuin ulkoistenkin kumppanien kanssa. Laajoja, useita toimijoita ja toimenpiteitä yhdistäviä kokonaisuuksia ovat mm. Kulttuuriranta (mm. Musiikkitalo, Taiteen talo, Linnanniemen taidekaupunginosa) ja kampusyhteistyö (Teknologiakampus, Terveyskampus ja Kulttuurikampus).

Keskustan kärkihankkeessa vahvistamme sen elinvoimaa ja kehitämme kaupallista keskustaa, Aurajoen kulttuurirantaa ja Vanhaa kaupunkia. Kehittämistyön suunnannäyttäjäksi on laadittu Keskustavisio 2050 ja useita kohdekohtaisia suunnitelmia. Kauppatorin ollessa nyt lähes valmis, siirtyy kärkihankkeen painopiste muun muassa Turun Ratapihan kehittämiseen. Alueelle on suunnitteilla areena- ja elämyskeskus, joka toteutuessaan loisi Turkuun uuden kansainvälisestikin kiinnostavan tapahtumakeskuksen.

Aurajoen itärannalle on rakentumassa moderni Musiikkitalo, joka on osa laajempaa Kulttuuriranta-konseptia. 2025 vuoden aikana ratkaistaan myös kansainvälinen arkkitehtikilpailu Linnanniemen alueelle kaupungin 800 - vuotisjuhlavuoden 2029 kunniaksi rakentuvalle Historian- ja tulevaisuuden museolle.

Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittämisellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä.

Kehittämisen painopistealueet luovat pohjan alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiselle paitsi monipuolisena koulutus- ja tutkimuskeskittymänä myös kansainvälisesti merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskuksena ja vetovoimaisena asuinympäristönä.

Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on nostaa turkulaisten koulutustasoa sekä vahvistaa Turun alueen osaamis- ja innovaatiokykyä. Hankkeella vastataan työelämän osaajatarpeisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä. Panostamme myös kansainvälisten osaajien houkutteluun kehittämällä englanninkielistä koulupolkua sekä tukemalla International House Turun toimintaa.

Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke pureutuu syrjäytymisen ehkäisyyn, alueiden välisen eriytymiskehityksen kääntämiseen, osallisuuteen sekä eriytyisesti nuorten hyvinvointiin Turussa. Korona-aikana lisääntynyttä nuorten pahoinvointia ja häiriökäyttäytymistä ehkäistään laajalla ja moniammatillisella yhteistyöllä. Lisäksi tavoitteena on liikuttaa kaiken ikäisiä turkulaisia kehittämällä lähiliikuntamahdollisuuksia sekä uudistamalla liikuntaseurojen avustusjärjestelmä (1.1.2025-) entistä tasapuolisemmaksi sekä investointeihin kannustavammaksi.

Turulla on eurooppalaisen kulttuurikaupungin sydän. Kulttuurin kärkihanke tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Se vahvistaa ja edistää taiteen sekä kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa niin taiteen vapaan kentän kuin instituutioidenkin kanssa.

Uuden Turun toiminta- ja johtamismalli

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ja Hyvinvointialueen muodostamisen myötä vuoden 2023 alussa syntynyt ”Uusi Turku” edellytti myös johtamisjärjestelmän sekä organisaation uudelleen tarkastelua. Uuden Turun toimintamallin ytimessä on ihmiskeskeisyys: ihmisten ja yritysten tarpeet sekä näitä tukeva elin- ja toimintaympäristö.

Turku siirtyy vaiheittain kohti yhä enemmän yhteisvaikuttavaa johtamista ja toimintakulttuuria, jossa ytimenä ovat kuntalaisille ja yrityksille resurssiviisaasti tuotettava arvo. Tavoitteena on parantaa Turun strategisten tavoitteiden toimenpanokykyä. Samalla selkeytetään johtamissuhteita ja tiivistetään kaupunkitasoista johtamista. Muutoksilla valmistaudutaan seuraavien kuntavaalien (2025) jälkeiseen poliittisen johtamismalliin uudistamiseen.​

Integraatiojohtaminen

Integraatiojohtaminen sovittaa yhteen kaupunkitasolla hyvinvoinnin, elinvoiman ja rakennetun ympäristön näkökulmat. Integraatio tukee palvelukokonaisuuksia huomioimaan oman palvelutuotannon lisäksi myös kaupungin ulkopuolisten palveluntuottajien (yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset) arvon asukkaille.

Integraatiojohtaminen on yhteisvaikuttavaa ja horisontaalista johtamista, jossa voidaan linjaorganisaation rinnalla johtaa ja ohjata poikkihallinnollisia ilmiöitä ja kokonaisuuksia kuten ikäkaaren tai teeman mukaisia kokonaisuuksia.

Vuoden 2023 aikana yhteisvaikuttavaa ja poikkialaista toimintaa vahvistamaan perustettiin myös elinvoiman sekä lasten ja nuorten palvelukokonaisuudet sekä organisoitu vapaa-ajan palvelukokonaisuus kulttuurin ja liikunnan palvelukokonaisuuksiksi (kv 17.4.2023 §7) toteuttamaan uutta toimintamallia.

Yhteisvaikuttavat pilotit

Uuden Turun toiminta- ja johtamiskokonaisuutta on rakennettu yhteisvaikuttavuutta ja poikkialaisuutta toteuttavien pilottien kautta. Näitä ovat:​​

1. ​Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen, josta rakentui lasten ja nuorten palvelukokonaisuus ja muutoshanke 31.7.2025 asti
2. Segregaation ja sen vaikutusten vähentäminen, joka edellyttää pitkäjänteistä työtä.
3. Työllisyyspalvelu-uudistus, jota edistetään osana elinvoiman palvelukokonaisuutta ja muuttaa merkittävästi kaupungin tehtäviä ja vastuita.
4. Lisäksi mukaan tuli vuoden 2023 kuluessa teema koulujen pihojen kehittäminen, joita tarkastellaan laajemmin eri ikäisten liikunnan ja leikin mahdollistamisena.

​Vuoden 2024 aikana yhteisvaikuttavaa suunnittelua, kehittämistä ja johtamista laajennetaan muihin ikäkausiin ja ilmiöihin. Toiminnallisten tavoitteiden vuosisuunnitteluun luodaan toimintatapa, jolla yhteiset, poikkialaiset tavoitteet tehdään näkyväksi, jolloin niitä on helpompi myös toteuttaa, johtaa ja seurata.

Hiilineutraali, ilmastonkestävä, monimuotoinen ja resurssiviisas Turku

Turun päivitetty Ilmastosuunnitelma 2029 on hyväksytty kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä 16.5.2022 § 103. Valtuustokausittainen ilmastosuunnitelman arviointi- ja päivitystyö käynnistettiin kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston päätöksellä 22.3.2021 ja toteutettiin Pormestariohjelman mukaisesti ja uudistettu kaupunkistrategia huomioiden. Ilmastosuunnitelma noudattaa Euroopan Komission yhteistä työmallia (EU Covenant of Mayors for Climate and Energy) ja Turku toteuttaa aktiivisesti myös Euroopan 100 hiilineutraalin kaupungin missiota. Kaupunkistrategiaan kirjattujen ilmastotavoitteiden keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastokestävyyden lisäksi luonnon monimuotoisuus sekä kiertotalouteen siirtyminen. Tavoitteet ovat linjassa laajemman eri hallintotasojen kokonaisuuden kanssa.

Turun tavoitteena on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin – eli alueen nettovaikutuksen muuttaminen ilmakehää lämmittävästä sitä viilentäväksi. Samalla ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, haavoittuvuudet ja vaikutukset analysoidaan sekä suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita sopeutumistoimia. Turun kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2030 Turku on yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista ja että kaupungin luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita voidaan osaltaan edistää resurssiviisauden keinoin. Turussa on otettu käyttöön kaupunginhallituksen hyväksymä (kh 22.11.2021 § 518) Kiertotalouden Tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029, jonka avulla tavoitellaan kestävää luonnonvarojen käyttöä ja resurssiviisasta taloutta.

Taloussuunnitelma

Talousarvion tuloksen muodostuminen

Kaupungin taloussuunnittelun tärkeänä ohjaavana tekijänä toimii pormestariohjelma, jonka yhtenä osa-alueena on Turun talousraami 2021–2025 – vahvana 2030-luvulle.

Pormestariohjelmaan on kirjattu neljä olennaista talouteen kohdistuvaa tavoitetta:

- Talouden kestävä perusura

• toimintakatteen kasvu vuosina 2024–2025 enintään 2,4 %

​- Menettelytapa yllättävässä negatiivisessa poikkeustilanteessa

• vuosikate painuu negatiiviseksi
• kertyneet ylijäämät laskevat alle 80 miljoonan euron

​- Velkakatto

• kaupunkiemon antolainoilla oikaistu lainakanta voi olla vuoden 2025 päätteeksi enintään 3​ 390 euroa/asukas

​- Verolinjaus

• lähtökohtaisesti pidättäydytään kunnallis- ja kiinteistöveron muutoksista

Pormestariohjelmassa on myös tavoitteita kaupungin investointeihin ja kaupunkikehittämiseen liittyen. Tavoitteet on huomioitu talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa.

Toiminnan nettomenot = toimintakate

Toimintaympäristö on muuttunut oletettua voimakkaammin pormestariohjelman tavoitteiden kirjaamisen jälkeen. Olennaisimpina tekijöinä ovat olleet palkkaratkaisu sekä soteuudistuksen seurauksena tehdyt ja seuraavina vuosina tehtävät leikkaukset kaupungin tulorahoitukseen.

Pelkästään palkkaratkaisu on kasvattanut kaupungin henkilöstömenoja n. 24 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi henkilöstön käytön kasvu on luonnollisesti lisännyt kustannuksia.

Näiden lisäksi inflaatio sekä korkotaso ovat olleet viimeisten vuosien aikana oletettua korkeammat. Nämä tekijät tulevat vaikuttamaan myös tuleviin vuosiin. Ensimmäiset inflaatiota voimistaneet tekijät liittyivät kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Energian hinnannousu kiihdytti inflaatiota hyvin laaja-alaisesti ja heijastui läpi toimialojen. Hinnannousun seurauksena väestön ostovoima laski, mikä heijastui osaltaan palkkaratkaisuun.

Kuluvan vuoden aikana energian hintapaineet ovat hellittäneet ja jopa laskeneet inflaatiota. Kysyntään ja suhdanteisiin liittyvät inflaatiotekijät muuttuvat, mutta palkkaperusteinen inflaatio taso ei muutu ilman henkilöstön käytössä tapahtuvia muutoksia.

Kuluvan vuoden kolmannen talousennusteen mukaan nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate on ylittymässä toimintakatteen osalta erityisesti kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa, jossa sekä henkilöstömenot että palvelujen ostot ovat kasvaneet oletettua voimakkaammin. Taustalla on niin palvelutarpeen kasvu ja palkkaratkaisu, joka heijastuu myös muille palvelukokonaisuuksille.

Ennusteen mukaan tilanne on parantunut kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa, jossa joukkoliikenteen tuotot ovat kehittyneet lupaavasti. Palvelujen käyttö on palautunut koronan aiheuttamasta häiriötilanteesta varsin hyvin kaupungin palveluissa ja tämä heijastuu tulo-odotuksiin.

Suhdanteen heikentyminen näkyy kaupungin rakentamiseen liittyvien tulo-odotusten kehityksessä. Tilannetta ja suhdanteen kehitystä seurataan aktiivisesti. Rakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus ja onkin toivottavaa, että suhdanteen heikentyminen jää lieväksi ja lyhytkestoiseksi.

Viimeiset vuodet ovat olleet talouden ennustamisen osalta erittäin haasteellisia ja vertailukelpoisuus vuosien välillä on valitettavan heikko.

Kuluva vuosi on ollut Suomen julkisessa hallinnossa ja myös kuntataloudessa historiallinen vuosi, sillä pitkään valmisteltu sote-uudistus astui voimaan vuoden alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Muutoksessa kuntien tulot ja menot lähes puolittuvat.

Valtion tavoitteena on ollut toteuttaa uudistus koko maan tasolla kustannusneutraalisti, mutta kuntakohtaisia eroja tulee syntymään. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo selvää, että kaupungille on muodostunut sopeutuspainetta uudistuksen seurauksena.

Kaikki tukipalvelut eivät skaalaudu täysimääräisesti ja tämä nostaa jäljelle jäävien toimintojen yksikkökustannuksia. Työ kustannusten skaalautumiseksi on jatkuvaa, mutta joidenkin palvelujen osalta muutos tapahtuu vasta sopimuskauden vaihtuessa.

Uudistus on vaikuttanut merkittävästi kaupungin tuloihin ja menoihin. Turun kaupungille kohdentuvia lopullisia vaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Lopulliset siirtolaskelmat tehdään kuluvan vuoden aikana, kunhan vuoden 2022 verotus valmistuu marraskuussa.

Turun taloussuunnitelmaa leimaa epävarmuus, joka johtuu kansallisista muutoksista ja globaalista tilanteesta. Talousarvion johtolankana on pyrkiä varmistamaan, että kaupungin eri toiminnoilla on riittävän resurssit palvelujen järjestämiseen.

Turku haluaa turvata kuntalaisten hyvinvoinnin laadukkaiden palvelujen kautta sekä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Turku tarjoaa runsaasti maakunnallisia palveluja ja vahvistaa koko seutukunnan elinvoimaetua erityisesti kehittymistä kiihdyttävien investointien avulla

Kuntataloudessa vuosi 2024 näyttää talouden tunnuslukujen perusteella jakautuneelta. Soteuudistuksen seurauksena tehdyt muutokset näyttävät vaikuttaneen kuntiin hyvin eri tavoin. Erittäin haasteelliselta tilanne vaikuttaa kasvavien keskuskaupunkien näkökulmasta.

Heikentyvä taloustilanne havaittiin jo viime vuoden aikana ja tästä syystä sopeuttamisohjelmatyö käynnistettiin jo vuoden 2022 lopussa. Virallisesti käynnistämispäätös tehtiin tammikuussa ja talouteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä valmisteltiin aina syyskuun alkuun asti.

Kaupunginhallitus asetti tavoitteeksi määrittää taloudellista asemaa pysyvästi parantavia toimenpiteitä siten, että toimintakatteen taso parantuu 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Työ käynnistyi johdon ja asiantuntijoiden haastattelukierroksilla. Tämän jälkeen valmistelua varten perustetiin teemaryhmät, joissa toimenpiteitä suunniteltiin poikkileikkaavasti.

Sopeuttavien toimenpiteiden täytäntöönpano käynnistyy viipymättä kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen.

Taloussuunnitelman kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Kaupungilla taloudellinen asema ei mahdollista palvelutuotannon laadun parantamista tai kaupungin rahoitusvastuulla olevien palvelujen lisäämistä.

Verotulot

Maan hallituksen esittämät veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa vajaalla 40 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Tästä vajaa 30 miljoonaa euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista. Lisäksi tehtiin muutamia verovaikutuksiltaan pieniä muutoksia veroperusteisiin, muun muassa matkakuluvähennykseen sekä työtulovähennykseen. Kaikki arvioidut verotulomenetykset huomioidaan nettomääräisesti valtionosuusmaksatusten yhteydessä.

Ansiotulojen arvioitu kehitys on heikentynyt kuluvan vuoden aikana. Palkkasumman kehitys 2022–2023 pienenee noin 0,5 prosenttiyksiköllä heikompien työllisyysnäkymien sekä Tulorekisteristä saatujen palkkatulotietojen seurauksena. Myös ensi vuoden palkkasumman kehitystä alennettiin elokuun arviosta. Maan hallitus on esittänyt mittavia leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin. Näin ollen työttömyysturvaetuudet pienenevät selvästi, ensi vuonna lähemmäs 17 prosenttia. Edellä esitetyt arviot pienentävät kunnallisveron tuottoa.

Ensi vuodesta alkaen on esitetty selvästi alennettuja työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksuja. Kyseiset maksut ovat vähennyskelpoisia ja parantavat näin ollen kunnallisveron tuottoa. Heikentynyt ansiotulokehitys heijastuu myös kunnallisveron kehitykseen verovuosina 2025–2027.

Yllä mainittujen veropohjan muutosten seurauksena kunnallisveron arvioidut tilitykset pienenevät maltillisesti vuosina 2023–2024, mutta hieman voimakkaammin taloussuunnitelmakauden lopulla.

Kesäkuusta alkanut yhteisöveron verovuoden 2023 ennakkoverojen heikko kehitys on jatkunut syyskuun loppuun asti. Loppuvuoden kehitys ei näillä näkymin näytä merkittäviä piristymisen merkkejä. Tämän seurauksena kuluvan vuoden maksuunpano- ja tilitysennusteet ovat heikentyneet.

Työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksujen alentaminen nostaa maltillisesti myös yhteisöveron tuottoa. Kuntien yhteisöveron ensi vuoden kertymäarvio on hieman parantunut aiemmasta.

Taloussuunnitelmakaudella verotettavien ansiotulojen sekä yhteisöverotulon arvioidaan kehittyvän keskimäärin 3,4–3,6 % vuodessa. On kuitenkin syytä huomioida, että suhdanteen heikentyminen voi kiihtyessään heijastua oletettua negatiivisemmin ja siten heikentää verotulo-odotuksia.

Vuodesta 2024 lähtien kunnallisveroprosenttia voi muuttaa yhden kymmenyksen tarkkuudella. Soteuudistuksen seurauksena määritetyt tuloveroprosentit pyöristetään lähtökohtaisesti lähimpään kymmenykseen.

Maan hallitus on päättänyt vahvistaa kuntataloutta eriyttämällä yleisestä kiinteistöverosta maapohjan ja asettamalla tälle lakisääteisen alarajan 1,30. Toteutuessaan lakimuutoksen seurauksena kaupungin kiinteistöverot kasvavat maapohjan veroprosentin korotuksen seurauksena 2,5 miljoonaa euroa.

Valtionosuudet

Soteuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirrettiin vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Siirtyvien toimintojen kustannuskehitys oli viimeisten vuosien aikana voimakasta. Tähän vaikuttivat palvelutarpeen ja oman toiminnan lisäksi myös koronapandemia. Siirtyneiden toimintojen kustannuksen olivat merkittävä osa kaupungin kokonaiskustannuksista ja tämän seurauksena pormestariohjelmassa asetetut tavoitteet ovat ylittyneet vuosien 2021–2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaso oli oletettua korkeampi myös kansallisella tasolla. Siirtyvien toimintojen välittömät toimintatulot ja kustannukset on nyt jälkitarkastettu. Kansallisella tasolla siirtolaskelma heikentyi kevään arviosta vielä 102 miljoonalla. Tämä on kuntien näkökulmasta negatiivista poikkeamaa, joka tullaan kohdentamaan lisäleikkauksena kuntien valtionosuuksiin. Tilanne saattaa vielä muuttua, koska tuloperusteiden tarkistus tehdään vasta marraskuussa verotuksen valmistuttua. Lopulliset siirtolaskelmat saadaan siten loppuvuoden aikana.

Kokonaisuutena voidaan kuitenkin ennakoida leikkausta ja voimakkaasti kasvaneiden sote-menojen seurauksena Turun kaupungin valtionosuus tulee laskemaan viimeisten tietojen mukaan 13,2 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tasosta.

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Se tehdään tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa ja tulopohjassa.

Kuntien itsehallinnon varmistamiseksi Suomessa noudatetaan ns. rahoitusperiaatetta, eli valtio takaa kunnille riittävät voimavarat antaessaan kunnille tehtäviä. Kuntien tehtäviä koskevissa hallituksen esityksissä tulee tarkastella rahoitusperiaatteen toteutumista. Kuntalain perusteella asiaa tulee arvioida myös kuntatalousohjelmassa.

Syksyllä julkaistussa uusimmassa kuntatalousohjelmassa todetaan, että toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee vuonna 2024 kaikissa kuntakokoryhmissä, kun sote-uudistuksen verohännät poistuvat ja valtionosuuksiin tehdään sote-uudistuksen siirtolaskelman tarkentumisen edellyttämä vähennys takautuvasti vuodelta 2023. Vuosina 2025–2027 toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee edelleen. Tämän lisäksi todetaan, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu nousupainetta kaikissa kuntakokoryhmissä vuosina 2024–2027.

Toiminnan ja investointien rahavirtaa tarkasteltaessa on huomioitava, että kuntien kyky rahoittaa lakisääteiset tehtävänsä perustuu pitkän aikavälin tulojen ja menojen tasapainopyrkimykseen. Lyhyemmällä aikavälillä kuntien nettoinvestointitarpeet voidaan kuitenkin rahoittaa nettolainanotolla, joten toiminnan ja investointien rahavirran negatiivisuus ei välttämättä suoraan kerro siitä, ettei rahoitusperiaate toteutuisi. Kuntien taloudellinen kantokyky ja maksukyky ovat kuitenkin pidemmällä aikavälillä uhattuna, jos toiminnan ja investointien rahavirta on pysyvästi negatiivinen.

Viimeisimmät valtionosuuslaskelmat eivät takaa riittäviä voimavaroja erityisesti kasvaville keskuskaupungeille, kuten Turulle ja Tampereelle. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tunnista kuntien erilaista ja muuttunutta tehtäväkenttää. Kuntiin kohdistuu erilaisia tarpeita ja tämä olisi jo aika tunnustaa myös valtionosuusjärjestelmän osalta. Tarve valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle on suuri ja muutoksia tulisi tehdä pikaisesti, jotta kaupunkien toimintakyky turvataan kestävällä tavalla.

Kaupungin taloussuunnitelmaan kirjatut valtionosuudet perustuvat lokakuussa julkaistuun ennakkolaskelmaan ja arvioon sen kehityksestä taloussuunnitelmavuosille. Laskelma sisältää soteuudistuksen talousvaikutuksia tasaavat elementit, jotka perustuvat lokakuussa 2023 päivitettyihin kuntien sote-rahoituslaskelmiin. Lopullinen peruspalvelujen valtionosuus saadaan, kun soteuudistuksen laskelmat valmistuvat loppuvuoden aikana.

Opetus- ja kulttuuritoimen lopulliseen valtionosuuteen vaikuttavia lopullisia yksikköhintoja ei ole vielä tiedossa.

Henkilöstö

Henkilöstöstrategia uudistettiin uudistetun kaupunkistrategian pohjalta. Lähtökohtana on se, että Turku, kuten muukin julkissektori, on suurien muutosten edessä hyvinvointialueiden muodostuessa 2023. Jotta tämä muutos on hallittua, tulee johtamisen ja osaamisen päivittyä jatkuvasti vastaamaan ympäristön, organisaation monimuotoisuuden ja henkilöstön tarpeita.

Turulla on suurena työnantajana vastuu siitä, että sen toiminta on vastuullista ja että se tukee kestävän kehityksen tavoitteita, oli se sitten sosiaalista, taloudellista tai ekologista. Tämän saavuttamiseksi Turun tulee etsiä tapoja mahdollistaa yksilölliset tarpeet huomiovia työskentelymalleja ja hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia joustavasti työolosuhteiden parantamiseksi. Inhimillinen työnantaja huomioi yksilöt ja mahdollistaa oman elämän ja työn joustavan yhteensovittamisen. Tämä on julkissektorin mahdollisuus arvojen muutoksessa. Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmämme toimivuutta tarkastellaan ja kehitetään, jotta se pysyy muutosten ja sopimusten mukana.

Työnantajana Turku pyrkii olemaan herkkä tapahtuville muutoksille ja tukitarpeille, ja tämän varmistamiseksi isojen vuosittaisten kyselyiden rinnalla kehitetään ja aktiivisesti hyödynnetään kuumemittarimaisia pienkyselyitä osana työhyvinvoinnin edistämistä tiedon avulla.

Turku on sekä veto- että pitovoimainen työnantaja, jonka palveluksessa jokainen pystyy saavuttamaan oman potentiaalinsa ja kokee tulevansa arvostetuksi.

Henkilöstöstrategiassa on 3 painopistettä, joita edistämme keskitetyin sekä palvelukokonaisuuksien kohdistetuin toimin:​​​

1. Työ lisää hyvinvointia
2. Osaaminen ja uudistuminen
3. Parempi johtaminen

​Henkilöstöstrategian toteutumisen raportointi tapahtuu keskitetysti henkilöstöraportin osana kaupunkitasoisesti.

Toiminnan suunnittelu – toiminta- ja palvelusuunnitelmien valmistelu

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset toimintasuunnitelmiin, jonka jälkeen viimeistellään palvelusuunnitelmat. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset toimintasuunnitelmiin ja palvelusuunnitelmiin 15.12.2023 mennessä.

Kansliapäällikkö antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio

Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 6.11.2023:

Kaupungin kasvu tarvitsee kestävän kivijalan​

Viime vuosien samanaikaiset ja monitahoiset kriisit ovat asettaneet toimintaympäristön muutokset pikakelaustilaan. Muutokset, jotka ovat aiemmin hiljalleen edenneet taustalla ovat nyt ottaneet yhtäkkisiä harppauksia. Tämä on haastanut myös kaupunkeja pohtimaan omaa toimintaympäristöään. Kaupunkien merkitys Suomen kasvulle ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään, päinvastoin. Siksi Turku katsoo haastavienkin aikojen keskellä tulevaisuuteen luottavaisin mielin ja hakee kestävää kasvua tarkkaan harkituilla investoinneilla.​

Kaupunkien investointikyvystä huolehdittava suhdanteiden keskellä​

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin talous on entistä riippuvaisempi kunnallis- ja yhteisöverotuotoista. Kuntatalouden lisääntynyt suhdanneherkkyys näkyy tulorahoituksen nopeinakin heilahduksina ja suhdannemuutokset heijastuvat myös valtionosuuksiin.​

Kaupungin talouden yhä vahvempi kiinnittyminen yleiseen suhdannekehitykseen haastaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Suomen talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna maltilliseen kasvuun, mutta esimerkiksi rakennusalan tilanne lisää epävarmuutta. Työttömyysaste on ollut viimeksi yhtä matalalla 1990-luvun alussa ja työllisyysaste onkin nyt ennätystasolla. Turussakin sekä työttömyysaste, että pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen laskenut viime vuodesta. Positiivisen talouskehityksen jatkuminen ja kasvun uudelleenkäynnistyminen on ehdoton edellytys myös tasapainoisen kuntatalouden aikaansaamiseksi. Yleisen taloustilanteen lisäksi huolta aiheuttaa myös julkisen sektorin alijäämäisyys sekä sote-uudistuksen pitkäaikaiset vaikutukset kuntatalouteen.​

Investoivat ja kasvavat kaupunkiseudut tulevat myös tulevina vuosina olemaan Suomen kasvun selkäranka. Yli 55 % Suomen BKT:stä syntyy kuuden suurimman kaupungin kaupunkiseuduilla, siksi suurten kaupunkien investointikyvyllä on vaikutuksia koko Suomen elinvoimaan. Vaarana on, että entistä suhdanneherkemmät suuret kaupungit joutuvat säästämään investoinneistaan, mikä entisestään syö tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. Kaupunkien investointikyvystä huolehtiminen onkin äärimmäisen tärkeää.​

Viime vuosien valitettava trendi on ollut, että kuntien tehtävät lisääntyvät, mutta valtionrahoitus vähenee. Tämä ei ole Suomen kokonaisedun kannalta kestävä suunta. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjatut kuntien tehtävien ja velvoitteiden tarkastelu, sopimusperusteisen kaupunkipolitiikan lisääminen sekä muutokset verotulo- ja valtionosuusjärjestelmiin ovat avainasemassa kaupunkien investointikyvyn varmistamisessa.​

Kuntakentän suuret toiminnalliset muutokset eivät myöskään ole vielä ohi. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirretään työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025 alkaen. Jatkossa työllisyys-, koulutus- sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, mikä tukee nopeamman työllistymisen sekä kokonaisvaltaisemman elinvoimapolitiikan tavoitteita. Palvelujen siirto on tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta rahoitusmalliin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Nyt esitetty rahoitusmalli tulee myös entisestään lisäämään suhdanneriskiä.​

Turku jatkaa investointeja tulevaisuuteen​

Turun ja muiden suurten kaupunkien velvollisuutena on pitää katse tarpeeksi pitkällä. Kestäviä investointeja tehdään vuosikymmenten, ei vuosien aikajänteellä. Jokainen investointi täytyy punnita tarkasti, mutta ilman investointeja kaupunkien kasvu pysähtyy ja tulopohja rapautuu. Siksi kestävät kasvuinvestoinnit ovat välttämättömiä myös kaupungin veropohjan pitkäjänteisen vahvistamisen kannalta.​

Kaupunkien kestävillä investoinneilla on myös heikkenevien kasvunäkymien aikana taloutta laajemminkin vakauttava vaikutus. Korkotason ja inflaation nousu on jo hidastanut asuntorakentamista valtakunnallisesti ja hidastumisen merkkejä näkyy myös Turun seudulla, vaikkakin vielä kohtalaisen hillitysti. Rakennusalan epävarmuus tulee lisäämään myös kuntatalouden epävarmuutta, mutta toisaalta kaupungin merkittävällä investointiohjelmalla on myös tasapainottava vaikutus.​

Haastavienkin aikojen keskellä Turku toteuttaa pitkäjänteistä kaupunkikehitysvisiotaan, joka on linjattu pormestariohjelmassa. Verrattuna viimeisen 10 vuoden melko maltilliseen investointitasoon, tulevat kaupungin investoinnit seuraavien vuosien aikana olemaan poikkeuksellisen suuret. Talousarviokaudella 2024–2027 kaupungin investointimenot ovat yhteensä 1413 miljoonaa.​ Valtaosa infrainvestoinneista kohdistuu strategisiin kärkihankkeisiin, kiinteistökehitys- ja korjausvelkakohteisiin. ​Toimitilahankkeet taas muodostuvat pääosin kasvatuksen ja opetuksen palveluverkosta sekä investoinnista uuteen musiikkitaloon.​ ​

Kärkihankkeet kehittävät kaupunkia laaja-alaisesti ​

Turun vuonna 2021 laaditussa pormestariohjelmassa linjattiin kaupunkikehityksen tulevaisuuden kärkihankkeet. Kärkihankkeet ovat tapa viedä yhteistä näkemystä laaja-alaisesti eteenpäin ja reagoida etupainotteisesti maailman muutoksiin. Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta juontuvaa kärkihanketta: Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuiston kärkihanke, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.  ​

Kaikilla kärkihankkeilla on kunnianhimoisia tavoitteita, joiden eteen tehdään työtä niin sisäisten kuin ulkoistenkin kumppanien kanssa. Laajoja, useita toimijoita ja toimenpiteitä yhdistäviä kokonaisuuksia ovat mm. Kulttuuriranta (mm. Musiikkitalo, Taiteen talo, Linnanniemen taidekaupunginosa) ja kampusyhteistyö (Teknologiakampus, Terveyskampus ja Kulttuurikampus).  

Keskustan kärkihankkeessa vahvistamme sen elinvoimaa ja kehitämme kaupallista keskustaa, Aurajoen kulttuurirantaa ja Vanhaa kaupunkia. Kehittämistyön suunnannäyttäjäksi on laadittu Keskustavisio 2050 ja useita kohdekohtaisia suunnitelmia. Kauppatorin ollessa nyt lähes valmis, siirtyy kärkihankkeen painopiste muun muassa Turun Ratapihan kehittämiseen. Alueelle on suunnitteilla areena- ja elämyskeskus, joka toteutuessaan loisi Turkuun uuden kansainvälisestikin kiinnostavan tapahtumakeskuksen.  ​

Aurajoen itärannalle on rakentumassa moderni Musiikkitalo, joka on osa laajempaa Kulttuuriranta-konseptia. 2024 vuoden aikana ratkaistaan myös kansainvälinen arkkitehtikilpailu Linnanniemen alueelle kaupungin 800 - vuotisjuhlavuotta kunnioittavaksi Historian- ja tulevaisuuden museoksi. Tämän jälkeen, 2024–2025 järjestetään maisema-arkkitehtuurikilpailun laajenevan Linnanpuiston suunnittelusta.​ ​

Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittämisellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä. Kehittämisen painopistealueet luovat pohjan alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiselle paitsi monipuolisena koulutus- ja tutkimuskeskittymänä myös kansainvälisesti merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskuksena ja vetovoimaisena asuinympäristönä. ​

Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on nostaa turkulaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä vahvistaa Turun alueen osaamis- ja innovaatiokykyä. Hankkeella vastataan työelämän osaajatarpeisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä. Panostamme myös kansainvälisten osaajien houkutteluun kehittämällä englanninkielistä koulupolkua sekä tukemalla International House Turun toimintaa.  ​

Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke pureutuu syrjäytymisen ehkäisyyn, alueiden välisen eriytymiskehityksen kääntämiseen, osallisuuteen sekä eriytyisesti nuorten hyvinvointiin Turussa. Korona-aikana lisääntynyttä nuorten pahoinvointia ja häiriökäyttäytymistä ehkäistään laajalla ja moniammatillisella yhteistyöllä. Lisäksi tavoitteena on liikuttaa kaiken ikäisiä turkulaisia kehittämällä lähiliikuntamahdollisuuksia sekä uudistamalla liikuntaseurojen avustusjärjestelmä (1.1.2025–) entistä tasapuolisemmaksi sekä investointeihin kannustavammaksi. ​

Turulla on eurooppalaisen kulttuurikaupungin sydän. Kulttuurin kärkihanke tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Se vahvistaa ja edistää taiteen sekä kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa niin taiteen vapaan kentän kuin instituutioidenkin kanssa. 

Turkulaisia on nyt enemmän kuin koskaan​

Turun väkiluku ylitti viime kesänä ensimmäistä kertaa 200 000 asukkaan rajan. Uusimpien väestöennusteiden mukaan viime vuosien voimakas kasvu ei myöskään ole poikkeama, vaan Turun väkiluku tulee kasvamaan jopa 40 000–60 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tulevina vuosina erityistä huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että kasvava kaupunki rakentuu kokonaiskestävästi.​ ​

Turun seutu on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin asukas-, työpaikka-, yritys- ja osaamiskeskittymä. Alueellamme menee hyvin monilla kovan vetovoiman mittareilla, mutta kilpailu kaupunkialueiden välillä tulee tulevina vuosina edelleen kiristymään.​ ​ ​

Kilpailun kiristyessä myös niin sanottujen pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu. Tämän takia Turku tuleekin seuraavien vuosien aikana investoimaan merkittävästi kulttuuriin. Elinvoimaiset kulttuurilaitokset ja kiinnostavat kulttuuritapahtumat synnyttävät ympärilleen merkittävää taloudellista aktiivisuutta. Siksi elävä kulttuurikenttä näkyy myös suoraan esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan paikallisena kasvuna. Kulttuuri-investoinnit, joista suurin on Turun Musiikkitalo Fuuga, ovatkin Turulle ennen kaikkea strategisia kasvuinvestointeja.​ ​

Suurten kaupunkiseutujen kasvu perustuu tulevaisuudessa nopeisiin raideyhteyksiin. Kaupunkikehityksen kannalta hallitusohjelmassa linjattu Turun tunnin juna hankkeen käynnistäminen sekä toteutussuunnitteluun siirtyvä Turun raitiotie tulevat molemmat olemaan Turun kestävän kaupunkikehityksen kannalta keskeisiä hankkeita.​ ​

Lapset ja nuoret ovat Uuden Turun keskiössä​

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen jälkeen kaupunkien työn ja toiminnan keskiössä ovat yhä vahvemmin lapset ja nuoret. Vastaavasti lasten ja nuorten palveluiden kustannukset ovat noin 75 prosenttia Turun kaupungin budjetista. Käynnistimmekin kesällä kaksivuotisen muutoshankkeen, jonka tavoitteena on löytää toiminta- ja johtamismalli, jolla turkulaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista pystytään huolehtimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisella ja vaikuttavalla tavalla.​ ​

Turkulaiset lapset ja nuoret eivät myöskään voi odottaa parempia taloudellisia aikoja, siksi kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoon vuosien aikana syntynyttä mittavaa korjausvelkaa kurotaan nyt kiinni merkittävin investoinnein. Tavoitteenamme on maan parhaan oppimispolun rakentaminen ja tämä tavoite vaatii toteutuakseen myös nykyaikaiset ja terveysturvalliset päiväkoti- ja koulutilat.​

Tulolisäykset keventävät sopeuttamistarvetta ensi vuodelle​

Pormestarin talousarvioneuvotteluissa on tehty joitakin muutoksia kansliapäällikön talousarvioluonnokseen. Pidemmällä aikavälillä on arvioitu, että kaupungin taloutta tulee helpottamaan työnantajamaksujen vähennys, joka on vuonna 2024 arviolta noin 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilökohtaista työllistymisprosessia tullaan kehittämään entisestään siten, että työllisyyden kustannuksissa on mahdollista säästää vielä miljoona euroa. ​

Kaupunki ei ole tähän mennessä edellyttänyt kaikilta omistamiltaan yhtiöiltä tuloutusta, mutta nyt sijoituksille haetaan tuottoa niiden yhtiöiden osalta, joilla on mahdollisuus osinkoa maksaa. Kaupunki tuleekin selvittämään TVT:n kyvyn tulouttaa kaupungille osinkoa, kuitenkin niin, ettei tällä tuloutuksella ole vaikutusta TVT:n vuokratasoon. Muutoksella tavoitellaan noin 600 000 euron osinkoa vuositasolla ja samalla TVT saa lunastaa vuokralla olevia tonttejaan noin 500 000 euron arvosta ensi vuoden aikana.​

Kaupunki kehittää edelleen tiedolla johtamisen käytänteitään ja jatkaa talouden sopeuttamistyötä. Kohdentamatonta sopeuttamistavoitetta vähennetään ja ensi vuonna palvelukokonaisuuksille osoitetaan kohdentamattomia sopeutustoimia huomattavasti vähemmän, kuin kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa oli osoitettu. ​

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan ja kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden talousarvioon lisätään rahoitusta 2 miljoonaa euroa. Kulttuurin ja nuorison palvelukokonaisuuteen lisäys on 500 000 euroa. Myöskään liikunnan palvelukokonaisuuteen ei kohdenneta lisäsopeutusta, vaan talousarvioon lisätään 300 000 euroa, joka vielä kansliapäällikön muutoksessa oli merkitty lisäsopeutustarpeeksi. Nämä kohdennusmuutokset tulivat pormestarin talousarviovalmisteluprosessin aikana mahdollisiksi tehtyjen tulolisäysten myötä. ​

Neuvotteluissa sovittuja periaatteita talousarvioon liittyen​

Talousarvioprosessin aikana neuvotteluryhmien kanssa on myös sovittu jatkossa noudatettavista periaatteista talousarvion käsittelyyn liittyen. Neuvotteluissa sovittiin, että talousarvion toimeenpanopäätökset tullaan jatkossa käsittelemään puheenjohtajatoimikunnassa ennen lautakuntien päätöksentekokäsittelyä. Lisäksi sovittiin, että päätettyjen hankkeiden aiheuttamat sisäisten vuokrien korotukset huomioidaan jatkossa määrärahalisäyksinä toimielimille.​ ​

Kaupunki jatkaa myös tiedolla johtamisen kehittämistä ja talouden sopeuttamisohjelmatyötä vuoden 2024 aikana. Puheenjohtajatoimikunta tulee jatkossakin ohjaamaan kaupunkitasoista työtä, niin sopeuttamistyön kuin tiedolla johtamisenkin osalta. Talouden ja toiminnan toteutumista tarkastellaan osavuosikatsausten yhteydessä säännöllisesti vuoden aikana. ​

Neuvotteluissa sovittiin myös​ edunvalvonnan​ tehostamisesta muutamassa kaupungin kannalta erityisen ajankohtaisessa teemassa, joista keskeisin on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Neuvotteluissa päättäjät kantoivat huolta valtionosuusjärjestelmän kattavuudesta erityisesti suhteessa vieraskielisen palvelurakenteen kehittämiseen sekä kasaantuviin pahoinvoinnin haasteisiin. Lisäksi keskeisiksi edunvalvonnan painopisteiksi neuvotteluissa määriteltiin ARA-rahoituksen riittävyyteen vaikuttaminen ja​ joukkoliikenteen ALV-vähennyksen jatko. Molemmat teemat koettiin keskeisiksi erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta. ​

Turun kaupunki kärsii monien muiden organisaatioiden ja yritysten tapaan lisääntyvästä osaajapulasta. Erityisen synkkä tilanne on varhaiskasvatuksen kelpoisen henkilöstön osalta. Neuvotteluryhmät näkivätkin ensisijaisen tärkeäksi sen, että valtio lisää panoksiaan varhaiskasvatuksen muuntokoulutukseen, niin suomen kuin ruotsin kielellä. ​

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen osalta vaikuttamistyön kärjeksi sovittiin opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden varmistaminen, yhteistyön sujuvuuden parantaminen ja yhteistyö erityisesti kolmannen sektorin avustusten koordinoinnissa.​

Kokonaiskestävä kaupunki​

Kaupungeilla on kautta historian ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisen muutoksen vetureina. Lähellä ihmisten arkea toimivina toimijoina tiedämme, että muutokset täytyy aina tehdä paitsi taloudellisesti ja ekologisesti, niin myös sosiaalisesti kestävin perustein.​

Vaikka turkulaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyikin vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulle, turkulaisten hyvinvoinnin laaja-alainen edistäminen on yhteinen tehtävämme. Sosiaalisesti kestävä kaupunki purkaa ylisukupolvista huono-osaisuutta, panostaa alueiden eriarvoistumiskehityksen kääntämiseen ja mahdollistaa merkityksellisen ja hyvän elämän kaikille turkulaisille. Etsimme myös koko ajan uudenlaisia keinoja asukasosallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen muun muassa yhteisöllisyyden kärkihankkeen, asukasbudjetoinnin sekä monipuolisten vapaa-ajan palveluiden kehittämisen kautta. Keskeisenä tavoitteenamme ja jopa velvollisuutenamme on rakentaa sellaista kaupunkia, joka ruokkii kaikkien turkulaisten, mutta vielä aivan erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuususkoa.​ ​ ​

Turku tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti kunnianhimoisesta ja onnistuneesta ilmastotyöstään. Olemme systemaattisella ilmastosuunnitelman toimeenpanolla onnistuneet alentamaan Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä yli 56 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2022 mennessä. Myös päästötasomme asukasta kohti on vähentynyt nopeimmin ja on alhaisin Suomen suurista kaupungeista. Tavoitteemme hiilineutraalista kaupunkialueesta vuoteen 2029 mennessä vaatii vahvan yhteisen kehitystyön ja toimintatapojen uudistamisen jatkamista niin kaupungin perustyössä, kuin kaupunkikonsernin yhtiöidenkin osalta. Turun ilmastobudjetointia on tällä talousarviokaudella kehitetty edelleen. Konserniyhtiöt ovat arvioineet, että talousarviokaudella 2024–2027 ne tekevät ilmasto- luonto- ja kiertotaloustavoitteita tukevia investointeja yhteensä 973 miljoonalla eurolla. Kaupungin osalta investointien arviointiin on käytetty Euroopan Unionin Vihreän rahoituksen taksonomiaa edellisvuotta kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin. Päämääränä on varmistaa, että hankkeet edistävät voimakkaasti ainakin yhtä pääympäristötavoitetta eivätkä samanaikaisesti aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Taloussuunnitelmakauden toimitilahankkeiden investoinneista 188 miljoonaa ja infrahankkeista 137 miljoonaa on arvioitu taksonomian mukaisesti.​

Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan se rakentuu tekojemme ja valintojemme kautta. Siksi hankalienkin aikojen keskellä katse pitää uskaltaa kohdistaa tarpeeksi kauas. Vain näin voimme rakentaa kestävää hyvinvointia turkulaisille.

Taloussuunnitelma

Talousarvion tuloksen muodostuminen

Käyttötalous

Kaupungin taloussuunnittelun lähtökohtana on jatkuvan palvelutuotannon tarpeet ja niihin kohdistuvat muutokset taloussuunnitelmakaudella. Suunnittelussa pyritään huomioimaan tunnistetut tarpeet täysimääräisesti, mutta vallitsevassa tilanteessa joudutaan asettamaan myös taloutta tasapainottavia sopeuttamistavoitteita.

Pormestarin talousarvioesitys sisältää toimielinten syyskuussa antamiin ehdotuksiin nähden tarkistuksia ja täydennyksiä, jotka on eritelty liitteessä 2. Kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset päivitetään kansliapäätöksen talousarvioluonnokseen pohjautuvaan talousarviokirjaan (liite 1).

Pormestarin talousarvioesityksessä kaupungin vuoden 2024 toimintakate on 547,7 miljoonaa euroa.

Verorahoitus

Pormestarin talousarvioesitys sisältää myös yleisen kiinteistöveron maltillisen korotuksen.

Muihin veroprosentteihin ei esitetä muutoksia ja tällä halutaan osaltaan turvata kuntalaisten taloudellista asemaa vallitsevassa tilanteessa. Tämän lisäksi halutaan säilyttää kaupungin vetovoima myös verorahoituksen näkökulmasta.

Turun veroprosentit 2024

​

Rahoituserät

Korkotuottojen ja -menojen sekä rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2024 arvioidaan 19,1 milj. euroa. Rahoituserien nettoluku heikkenee voimakkaasti vuosien 2024–2027 aikana johtuen korollisen lainamäärän voimakkaasta kasvusta sekä yleisen korkotason noususta. Lähtökohtana rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty markkinoiden kuuden (6) kuukauden euribor ennustetta tuleville vuosille lisättynä kaupungin varainhankintamarginaalille eli 0,30 %.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2024 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän tytäryhtiöiden antolainoista sekä muista korkotuloista 21,6 milj. euroa, riippuen siitä toteutuvatko antolainojen nostot lainavarausten mukaisesti. Suurimmat korkotulot tulevat TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku Energiasta, Turun Vesihuolto Oy:stä ja Turun Satama Oy:stä.​ Tytäryhtiöiden lainojen korkoehdot aiheuttavat epävarmuutta ennusteisiin, koska osaltaan tytäryhtiöiden lainojen korkoihin vaikuttaa tytäryhtiöiden tuloskehitys mm. Turun Sataman osalta. Vahinkorahastosta saatavaa korkotuloa on arvioitu kertyvän noin 2 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden 2025–2027 osalta korkotulot antolainoista nousevat lievästi, koska merkittävä osa yhtiöiden investoinneista rahoitetaan konsernin sisäisesti. Nostettavien lainojen määrä ja korkoehdot vaikuttavat merkittävästi saatavaan antolainojen korkotuloon.

Vuoden 2024 talousarviossa ulkoisia korkomenoja arvioidaan olevan 27,3 milj. euroa, sisältäen ottolainojen ja korkosuojausten kustannukset. Korkotason noustua voimakkaasti, korkosuojauksista saatava kassavirta on positiivista ja niiden ennustetaan olevan noin 9,3 milj. euroa vuonna 2024. Korkomenot vuonna 2024 ovat vielä maltilliset, mutta ovat kasvussa vuosien 2025–2027 aikana, koska kaupungin rahoitustarve on voimakkaassa kasvussa kyseisenä aikana ja uudet lainat joudutaan nostamaan oleellisesti nousseessa korkotasossa. Lyhyet viitekorot ovat nousseet syksyn 2023 kuluessa yli neljän (4) prosentin tuntumaan ja pitkät viitekorot noin 3,5 %:n tuntumaan. Tämä vaikuttaa ottolainoista maksettavaan korkotasoon sitä mukaa kun vanhoja korkosuojauksia erääntyy ja uusia lainoja joudutaan nostamaan korkeammalla korkotasolla.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2024 noin 22,6 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 20 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Muiden osinkotulojen saamiseen liittyy suurta epävarmuutta, minkä vuoksi niitä on budjetoitu saatavaksi vain 2,6 milj. euroa vuonna 2024. Lisäksi tuloja voi muodostua rahastojen saamista osingoista ja arvopaperien myyntivoitoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien 2025–2027 aikana muiden rahoitustulojen arvioidaan kasvavan vain lievästi, koska suurimman yksittäisen tuloerän eli Turku Energian osingon arvioidaan säilyvän 20 milj. Euron tasolla. Muut kaupungin saamat osinkotulot ovat verrattain vähäiset ja epävarmat. Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan maltillinen, noin kaksi (2) milj. euroa vuodessa ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa. Muita rahoituskuluja arvioidaan taloussuunnitelmakaudella 2025–2027 olevan noin 0,7 milj. euroa vuosittain, mitkä koostuvat lähinnä pankki, konsernitili, maksuliikenne ja käteiskassakustannuksista. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Vuosikate

Vuoden 2024 vuosikate on 31,8 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate on erityisen heikko taloussuunnitelmakauden ensimmäisinä vuosina. Vuosikate parantuu suunnitelmakauden loppua kohden. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi koko taloussuunnitelmakaudella. Tasapainoon pyritään sopeuttamisohjelmatyön avulla.

Satunnaiset erät

Taloussuunnitelma ei sisällä satunnaisia eriä vuosina 2024–2027.

Tilikauden yli-/alijäämä

Vuoden 2024 tilikauden alijäämäksi muodostuu -24,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelma on voimakkaasti alijäämäinen vuosina 2024–2025. Talouden tasapaino pyritään saavuttamaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 272,4 milj. euroa vuonna 2024, 345,5 milj. euroa vuonna 2025, 416,9 milj. euroa vuonna 2026 ja 378,5 milj. euroa vuonna 2027.

Investointiohjelmien lähtökohdat ja investointisuunnitelmat käsitellään osana syksyn talousarviovalmistelua. Vuoden 2024 infrahankkeiden määrärahoista hyväksyttiin 8,7 milj. euroa kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2023, jotta kyseessä olevien hankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyetään käynnistämään kuluvan talousarviovuoden aikana ja rakentamisen kilpailutukset voidaan käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa (kv 19.6.2023 § 140).

Kaupungin investointimenojen määrärahaesitys suunnitelmakaudella 2024–2027 on yhteensä 1​ 413,3 milj. euroa. Investointimenojen rahoitusosuuksien tavoite suunnitelmakaudella on yhteensä 17,1 milj. euroa. Investointien omarahoitusosuudeksi jää erotus 1​ 396,2 milj. euroa.

Kaupunkiympäristön infrarakennuttamisen ja kaupungin toimitilarakennuttamisen oman toteutuksen investointimenot talousarviovuonna 2024 ovat yhteensä 238,5 milj. euroa. Taloussuunnittelukaudelle 2024–2027 esitetyt kaupungin infra- ja tilainvestointikohteiden oman toteutuksen investointimenot ovat yhteensä 1​ 200,2 milj. euroa.

Infrainvestointien kokonaisarvo vuonna 2024 on 158,4 milj. euroa. Määrärahan jako pääluokkiin on esitetty taulukossa Infrainvestointiohjelma. Investointimäärärahoista kohdistuu strategisiin kärkihankkeisiin 90,1 milj. euroa, kiinteistökehityshankkeisiin, 43,3 milj. euroa, korjausvelkaa alentaviin 13,8 milj. euroa ja loput 11,2 milj. euroa asukasviihtyvyyttä parantaviin, liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantaviin sekä toimintoja tukeviin hankkeisiin ja aikaistettuun toteutussuunnitteluun.

Taloudellisesti ja strategisesti merkittäviä infrainvestointikohteita ovat Keskustan kehittämisen ja Turun Tiedepuisto kärkihankkeet sekä yleisten alueiden infrainvestoinnit kiinteistökehityskohteisiin. Talousarviovuonna 2024 tällaisia kohteita ovat mm. Turun ratapihat ja Kupittaan kaksoisraide -hanke, Kupittaankärjen kumppanuushanke sekä yleisten alueiden infrainvestoinnit kiinteistökehityskohteisiin kuten Linnakaupungin, Skanssin, Pihlajaniemen ja Fabriikin kaava-alueet.

Tilainvestointiohjelman rahankäyttöesitykset taloussuunnitelmakaudella on esitetty taulukossa Tilainvestointiohjelma. Tilainvestointiohjelman kokonaisarvo vuonna 2024 on 80,2 milj. euroa, joista pienten hankkeiden, joiden kustannusarvio on alle 3 miljoonaa euroa, yhteenlaskettu arvo on 11,2 milj. euroa ja energiatehokkuusinvestointien yksi miljoona euroa.

Taloudellisesti merkittäviä uudisrakennuskohteita talousarviovuonna 2024 ovat Turun musiikkitalo Fuuga, Suikkilan koulu ja Talikorventien päiväkoti sekä Wäinö Aaltosen koulu. Peruskorjauskohteista taloudellisesti merkittävimmät ovat Nummen koulutalon tekninen peruskorjaus, Kaupungintalon pihapiirin rakennusten osittainen peruskorjaus ja paalutus sekä Wäinö Aaltosen museon tekninen peruskorjaus.

Rahoitus

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2024 alussa noin 830 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja 670 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) enintään 30 milj. euroa, ja yhtiöiden talletuksia noin 130 milj. euroa. Vuonna 2025 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa enintään 200 milj. Euroa. Lyhytaikaista lainaa eli kuntatodistuksia käytetään aktiivisesti kassanhallinnan välineinä ja kaupunginhallituksen hyväksymän lainannosto- ja sijoitussuunnitelman mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 4,2 milj. euroa vuoden 2024 aikana.

Yhtiöiden talletusten oletetaan vaihtelevan 130–180 milj. euron välillä, mutta yhtiöiden talletusten määrään liittyy huomattavaa epävarmuutta. Näin ollen korollinen velka (lainakanta) lisääntyisi nettomääräisesti 196 milj. euroa vuonna 2024. Pitkäaikaisen kokonaisvelan arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuosina 2024–2027 yhteensä enintään 1 075 milj. euroa. Korollisen velan määrä arvioidaan olevan 1,9 miljardia euroa vuoden 2027 lopulla. Kokonaisvelan kasvuun liittyy huomattavaa epävarmuutta, koska kaupunkikonsernin suurten investointihankkeiden ajalliseen etenemiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia.

Lainakannan kasvu on arvioitu sitä taustaa vasten, että investointimenot toteutuvat ainoastaan 80 %:sesti. Tämän seurauksena rahoituslaskelman vaikutus maksuvalmiuteen rivi on kumulatiivisesti negatiivinen 300,4 milj. euroa koko suunnitelmakaudella. Mikäli investoinnit toteutuisivat suunnitellusti, joudutaan vaje kattamaan lisälainanotolla, jonka korkokustannus olisi karkeasti arvioituna noin 10,5 milj. euroa kauden lopussa.

Liite 1​Turun kaupungin toimintasuunnitelma, vuoden 2024 talousarvio ja vuosien 2024-2027 taloussuunnitelma

Liite 2​Pormestarin talousarvioesityksen tarkistukset ja täydennykset toimielinten ehdotuksiin​

Oheismateriaali 1​Tilainvestointiohjelma 2024-2027

Oheismateriaali 2​Infrainvestointiohjelma 2024-2027

Oheismateriaali 3​Konserniyhteisöjen tuloskortit

Oheismateriaali 4​Talousarvion noudattamista koskevat määräykset

Oheismateriaali 5​Kärkihankkeiden esitysmateriaali

Oheismateriaali 6​Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat

Pormestari Minna Arve:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteessä 2 kirjatut muutokset liitteeseen 1.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää määrätä Turun kaupungin vuoden 2024

• tuloveroprosentiksi 6,9 %
• yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,30 %
• maapohjan kiinteistöveroprosentiksi 1,30 %
• vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,45 %
• muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10 %
• rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,00 %.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että toimielinten vuoden 2024 talousarvio ja vuosien 2024-2027 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vahvistetaan tarkistetun liitteen 1 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.