Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 3.10.2023:

TAUSTA

Kuntalain 121 §:n mukaan ”Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

​Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.”

Tarkastuslautakunta on 23.5.2023 pitämässään kokouksessa hyväksynyt raportin vuoden 2022 arvioinnista ja lähettänyt sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi esittäen, että kaupunginvaltuusto päättää lähettää raportin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja että kaupunginhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto 31.10.2023 mennessä toimenpiteistä, joihin vuoden 2022 arviointikertomus antaa aihetta.

LAUSUNTO VUODEN 2022 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN:

1. Johtaminen ja ohjausjärjestelmä

Uuden Turun toimintamalli ​

Uusi Turku on merkittävä muutosprosessi, jonka tavoitteena on ihmis- ja yrityskeskeinen johtaminen ja toimintatapa. Turku siirtyy vaiheittain kohti yhä enemmän yhteisvaikuttavaa johtamista. Tavoitteena on parantaa Turun strategisten tavoitteiden toimenpanokykyä. Samalla selkeytetään johtamissuhteita ja tiivistetään kaupunkitasoista johtamista. Muutoksilla valmistaudutaan seuraavien kuntavaalien (2025) jälkeiseen poliittisen johtamismalliin uudistamiseen. Hallintosäännön uudistaminen tukee vaiheittain etenevää uuden Turun toimintamallin käynnistymistä.​

Turun kaupunkistrategia tavoittelee elinvoiman osalta asiakaslähtöisyyttä ja yksittäiset tavoitteet on selkeästi asetettu. Turun menestys perustuu yhteistyölle, mikä tarkoittaa myös erityisesti elinvoimapalveluiden osalta toimimista monituottajakentässä. Koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan avulla luodaan menestyvää elinkeinotoimintaa, työllisyyttä sekä hyvinvointia. ​

Turun palvelurakenteessa suurten hankkeiden läpivientiä johdetaan keskitetysti. Uudet toimintatavat edellyttävät strategista viestintää sekä markkinoinnin johtamista kaupunkikonsernin tasolla. ​

Palvelukokonaisuuksia muutettiin keväällä 2023​

Palvelukokonaisuuksia muutettiin keväällä siten, että niitä on tällä hetkellä kuusi: kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus, kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, kulttuurin palvelukokonaisuus, liikunnan palvelukokonaisuus, lasten ja nuorten palveluiden yhteisvaikuttavan kokonaisnäkemyksen palvelukokonaisuus ja elinvoiman palvelukokonaisuus.​

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus ja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus säilyivät ennallaan.​

Kulttuurin palvelukokonaisuuden tehtävänä on jäljempänä tarkennetuin tavoin vastata palvelukokonaisuuden kulttuuri-, museo-, kirjasto- ja orkesteripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä ja yhteistyöstä vapaan taidekentän yhteisöjen kanssa sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa siten, että palvelukokonaisuuden toiminta tukee kaupunkitasoista integraatiota. Palvelukokonaisuutta johtaa kulttuurijohtaja ja hän toimi esittelijänä kulttuuri ja nuorisolautakunnassa kulttuuripalvelujen osalta.​

Kulttuurin palvelukokonaisuus muodostuu kolmesta palvelualueesta: kirjastopalvelualue, museopalvelualue ja Turun kaupunginorkesteri (Turun Filharmoninen orkesteri).​

Liikunnan palvelukokonaisuus luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Palvelukokonaisuutta johtaa liikuntapalvelujohtaja ja hän toimii esittelijänä liikuntalautakunnassa.​

Lasten ja nuorten palveluiden yhteisvaikuttavan kokonaisnäkemyksen palvelukokonaisuus, jonka tehtävänä on johtaa muutoshanketta, jossa luodaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat palvelut kokonaisvaltaisesti huomioiva johtamismalli. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden yhteisvaikuttava johtaminen vastaa siitä, että resurssit kohdistetaan tietoon ja tarpeisiin perustuen tuottaen lapsille ja nuorille hyvinvointia ja kaupungille elinvoimaa. Johtamismalli huomioi sekä kaupungin palvelut että muut toimijat. Palvelukokonaisuutta johtaa muutosjohtaja.​

Palvelukokonaisuuteen kuuluu nuorisopalvelualue, jonka tehtävänä on luoda edellytykset nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Palvelualuetta johtaa nuorisopalvelujohtaja, joka esittelee asiat kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa nuorispalveluiden osalta.​

Elinvoiman palvelukokonaisuuden tehtävänä kaupunginhallituksen alaisuudessa on vastata kaupungin kasvuun ja kehittymiseen tähtäävistä toiminnoista. Elinvoiman palvelukokonaisuus vahvistaa kaupunkia kilpailukykyisenä ja houkuttelevana toimintaympäristönä yrityksille ja asukkaille sekä johtaa kaupunkikonsernin yrityspalveluita. Palvelukokonaisuutta johtaa elinvoimajohtaja.​

Lautakunnat säilyivät ennallaan

Lautakuntien kokoonpanoihin tai toimivaltoihin ei tehty muutoksia. Vaikka vapaa-ajan palvelukokonaisuus nykyisessä muodossaan lakkautetaan, kulttuuri- ja nuorisolautakunta sekä liikuntalautakunta käsittelevät samoja asiakokonaisuuksia kuin ennenkin.​

Pormestarimallin arviointia

Kaupunginhallitus on asettanut laajennettu pormestaristo -toimikunnan (pormestaristo). Sen tehtävänä on käsitellä kaupunginhallituksen tai -valtuuston päätettäväksi meneviä poliittisia linjauksia edellyttäviä asioita​. Pormestaristo omistaa pormestariohjelman ja vastaa sen seurannasta, yhteensovittamisesta ja kommunikoinnista organisaatiolle. Pormestariohjelman pohjalta määritellään myös kärkihankkeet. Pormestariston toimintamalli on vakiintunut osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää, ja sen myötä päätöksenteko on tehostunut ja parantunut kaupunginhallituksessa. Samaan aikaan on otettu käyttöön säännölliset aamukoulut kaupunginhallitukselle, jonne on pysyvästi kutsuttuna valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä lautakunta, jonka vastuualuetta käsiteltävä asia koskee. Edelleen valtuustoinfoissa annetaan koko valtuustolle tietoa ajankohtaisista asioista. Näillä toimilla on parannettu tiedonkulkua ja parannettu kykyä ennakoida päätöksentekoon tulevia asioita.

Pormestaristo kuuluu kokonaisuudessa kaupungin johtoryhmään, minkä lisäksi pormestari ja apulaispormestarit ovat kukin jäseninä hyvinvoinnin, kaupunkiympäristö ja elinvoiman johtoryhmissä. Apulaispormestarit toimivat lisäksi puheenjohtajina neljässä foorumissa: Lasten ja nuorten verkosto, Maahanmuuton johtoryhmä, Työllisyyden johtoryhmä sekä Rakennuttamisasioiden foorumi.

Hallintosäännön tehtävänä ei ole määrittää kaupungin johtamisjärjestelmää vaan siinä vahvistettaan muodollisen päätösvallan rajat toimielimille ja viranhaltioille. Tämän vuoksi pelkkään hallintosääntöä tarkastelemalla ei voi saada kuvaa siitä, miten pormestaristo osallistuu kaupungin johtamiseen. Kuntalain mukaan pormestari johtaa kaupunginhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pormestarilla on myös lakiin perustava laaja tiedonsaantioikeus. Hallintosäännöllä on määritetty tämä rooli tarkemmin. Apulaispormestarien osalta kunta voi itse päättää, miten tehtävä ja toimivalta määritetään. Turussa kaupunginvaltuusto on päätynyt malliin, jossa apulaispormestareille ei ole annettu suoraa operatiivista toimivaltaa tai esittelyvaltaa. Tällä vältetään päällekkäisyydet ja epäselvyys esittelijöinä toimivien palvelualuejohtajien kanssa. Sen sijaan apulaispormestarit käyttävät lautakuntien puheenjohtajina päätöksenteossa tehtävänsä mukaista valtaa. Kuten edellä on kuvattu, apulaispormestarit ovat tämän lisäksi mukana kaikissa merkittävissä johtamisfoorumeissa ja osallistuminen valmisteluun sekä tiedonsaanti tapahtuu näiden kautta.

Pormestarimallia ja sen toimivuutta on arvioitu poliittisen ja virkajohdon kyselyillä. Kyselyjen tulosten perusteella malli toimii hyvin.

Oheismateriaali 1Johdon arvio pormestarimallista

2. Konserniohjaus/-valvonta

Kaupunkikonsernin raportoinnin osalta tarkastuskertomuksessa on jäänyt epäselväksi, miten omistajapolitiikan yhtiöryhmä- ja yhtiökohtaisten linjausten toteutumisesta raportoidaan sekä arvioidaanko ja raportoidaanko omistajaohjauksen periaatteiden toteutumisesta käytännössä riittävällä tavalla. Omistajapolitiikka sisältää yhtiöryhmä ja yhtiökohtaisia linjauksia, josta ovat ensisijaisesti periaatteellisia yleislinjauksia. Ne ovat läpileikkaavia, varsinaista toimintaa ja valmistelua ohjaavia linjauksia, eivätkä siten edellytä itsenäistä seurantaa. Yhtiöiden toiminnallisten linjausten täytäntöönpanoa seurataan vuosittain talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä. Kyseiseen raportointiin on mahdollista jatkossa selvyyden vuoksi yhdistää omana osionaan omistajapolitiikassa kirjatut toiminnalliset tavoitteet niiden seuraamiseksi. Omistajapolitikan erillisseurantaa asiakirjatasolla ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.​ ​ ​

Konserniohjetta tulisi raportin mukaan tarkastella säännöllisesti vastaamaan toimintaympäristössä ja kaupunkikonsernissa tapahtuvia muutoksia. Konserniohje päivitetään säännöllisesti kerran valtuustokaudessa ja siihen liittyviä muita asiakirjoja tarvittaessa toimivaltaisella tasolla. Mikäli kaupunkikonsernin sisäisessä rakenteessa tai toimintaympäristössä tapahtuu niin merkittäviä muutoksia, että konserniohjetta voidaan pitää vanhentuneena tai joiltakin osin ristiriitaisena voimassa olevien säädösten kanssa, voidaan konserniohjeeseen tehdä päivityksiä myös valtuustokauden aikana. Kyseiset päivitystarpeet arvioidaan aina erikseen.​

Operatiivisista yhtiöistä kaupungilla ei tarkastusraportin mukaan ole juurikaan ollut koottua raportointia ja tiedolla johtamisen kannalta olisi tärkeää kerätä yhteen kaikkien konserniyhteisöjen keskeiset raportoinnit ja perustiedot. Kaupungin määräysvallassa olevien operatiivisten yhteisöjen on ollut valmistelussa kuluvan vuoden aikana ja kyseisten konserniyhteisöjen keskeiset raportoinnit ja perustiedot saadaan kootusti valmiiksi vuoden 2024 kuluessa.​

Tarkastusraportin mukaan on jatkoa ajatellen syytä tarkoin arvioida omistajaohjauksen riittävä resursointi sen strategisesti merkittävän roolin vuoksi ja yksikön sisällä tulee varmistaa tarvittavat varahenkilöjärjestelyt. Omistajaohjauksessa työskentelee omistajaohjausjohtajan alaisuudessa tällä hetkellä kolme asiantuntijaa ja kyseisen määrän voidaan katsoa toistaiseksi riittävän, vaikka työkuormitus vaihteleekin suuresti ollen korkeimmillaan tilinpäätös- ja talousarvioprosessien aikana. Henkilötyövuosien vähentäminen nykyisestään ei ole mahdollista ilman toimintakyvyn merkittävää heikentymistä. Toisaalta alhainen henkilöstömäärä edellyttää kaikilta vastuualueen edustajilta riittävää osaamistasoa ja konserniorganisaation tuntemusta. Varahenkilöstöä koskevat muodolliset päätöksen tehdään vielä kuluvan vuoden aikana.​

Konserniyhteisöjen hallituksiin nimetään tarkastusraportin mukaan edustajat pääosin poliittisten ryhmien asettamista ehdokkaista, joiden asiantuntemusta ja pätevyyttä vaativiin tehtäviinsä on varsin vaikeaa todentaa. Nimeämisprosessin yhteydessä valintavaliokuntana toimiva konsernijaosto arvioi ehdokkaiden pätevyyden esityslistalla oheismateriaaleina olevien määrämuotoisten CV-lomakkeiden avulla. Samalla arvioidaan myös ehdokkaiden mahdolliset esteellisyydet tehtäviin ennen valintaa. Lähtökohtaisesti valittavaksi ehdotetuilta henkilöistä edellytetään kyseisen toimialan tai liiketoiminnan tuntemusta. Hallitusten kelpoisuutta arvioidaan kuitenkin kuntalain näkökulmasta kokonaisuutena, jolloin kokoonpano täyttää kuntalain 47 § 2. momentin asettamat vaatimukset yksittäisten jäsenten mahdollisista kompetenssipuutteista huolimatta. Etenkin strategisten yhteisöjen osalta olisi konsernin toiminnan tehokkuuden näkökulmasta perusteltua, että kuhunkin hallitukseen valittaisiin vähintään kaksi toimialan tai liiketoiminnan omistajasta riippumatonta asiantuntijaa poliittisten ryhmien asettamien ehdokkaiden ulkopuolelta.​

3. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Turun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä riskienhallinta ja sisäinen valvonta – ohje päivitettiin vuonna 2022. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ohjeessa määritellään Turun kaupunkikonsernin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet ja toteuttamistavat. Ohje koskee kaikkia Turun konsernihallinnon toimielimiä ja tytäryhteisöjä. Ohjeen tarkoituksen on varmistaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja yhdenmukaistaa niiden toteuttamista, raportointia ja valvontaa.​

Kaupungin eri toiminnot ja keskeiset strategiset yhteisöt laativat vuosikelloon sidotun aikataulun mukaisesti riskien arvioinnin. Riskien arvioinnin laadinnassa hyödynnetään Granite ERM - riskienhallintaohjelmaa. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ohjeen mukaisesti vuosikelloon sidotun riskien arvioinnin lisäksi toimintaympäristöä ja siihen kohdistuvia riskejä tulee arvioida säännöllisesti ja käydä niitä läpi johtoryhmässä. Uuden uhkaavan riskin ilmaantuessa tulee sen vaikutusta arvioida riskienhallintaprosessin mukaisesti. Jokainen työntekijä, joka tunnistaa toimintaa uhkaavan keskeisen riskin tulee ilmoittaa siitä lähijohtajalleen, jonka tehtävänä on välittää tieto siitä eteenpäin omassa organisaatiossaan.​ ​

Keskeisten riskien tunnistamisen ja merkittävyyden arvioimisen lisäksi myös riskien hallintakeinoihin ja niiden seurantaan aikataulutuksineen on kiinnitetty huomioita, mukaan lukien riskien omistajien ja vastuuhenkilöiden nimeäminen. Myös toteutuneet riskit on ohjeistettu kirjamaan ylös riskienhallintaohjelmaan ja huomioimaan ne riskienhallintaa suunniteltaessa, jotta vastaaviin riskeihin voidaan jatkossa varautua oikeilla hallintatoimenpiteillä. Jäännösriskien osalta riskin omistajalla on vastuu hallita riskiä ja hyväksyä mahdollinen jäännösriski dokumentoidusti.​

​ Palvelualueiden ja palvelukokonaisuuksien johtajat vastaavat siitä, että heidän vastuualueillaan ja palvelukokonaisuuksissa on tehty riskien arviointi. Tytäryhteisöjen toimitusjohtajat vastaavat yleistoimivaltansa puitteissa riskienhallinnasta. Riskienarviointi ja niiden hallintakeinojen määrittely on tehty palvelukokonaisuuksittain vuosikellon mukaisesti palvelukokonaisuuksien ja konsernihallinnon ylimmän johdon toimesta.​

Henkilökunnan ja luottamushenkilöiden sisäisen valvonnan osaamista on pyritty syventämään sisäisellä ohjeistuksella, sisäisellä koulutuksella sekä kaupungin intranetistä sijaitsevan koulutusmateriaalin avulla.​

4. Henkilöstöstrategia ja Turku vetovoimaisena työnantajana

Henkilöstön saatavuuteen, pysyvyyteen ja työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota laajasti.​

Työhyvintiin on tehty, ja tehdään edelleen panostuksia laajasti, esimerkiksi: käytössä on fiilisimittari, jonka tulokset viedään kuukausittain palvelualueiden johtoryhmille, pyydä apua-nappi on otettu käyttöön helpottamaan avun saamista, koulutuksia haastaviin asiakastilanteisiin (Mapa-koulutus), mielenterveyden tukikoulutukset, palautumisen koulutuksia ja työpajoja, Auntien hyvinvointivalmennuksia, työn hallinnan stressin säätely-luentoja, työyhteisösovittelu Lisäksi Kunta 10-tulosten pohjalta on tehty kohdennettuja tukitoimia ja otettu käyttöön pelillisiä menetelmiä työyhteisöjen tueksi. Yhteistyötä Kevan kanssa on jatkettu työkykyasioissa ja olemalla mukana pilottihankkeissa.​

Henkilöstön johtamista on tuettu tarjoamalla lähijohtajille sekä ylemmälle johdolle koulutusta sekä tukimalleja, jotta henkilöstöä pystytään tukemaan niin työn suorittamisessa kuin työhyvinvoinninkin osalta.​ ​

Palkkauksen vetovoimaisuutta on lisätty tarkastamalla tehtävien vaativuuden arvioinnin oikeellisuutta ja kohdentamalla järjestelyerää siten, että palkkausepäkohtia on korjattu ja erityisesti työvoimapula-alojen palkkoja on nostettu tasaisen yleiskorotuksen sijaan.​

Työnantajamielikuvaa on pyritty parantamaan työpaikkojen urasivun kautta, jossa julkaisemme työpaikkailmoitusten ja uramahdollisuuksien lisäksi uratarinoita. Lisäksi​ sosiaalisen median ja Oikotien markkinointia on lisätty, Turku on osallistutunut RekryExpoon ja on solmittu kumppanuussopimus Turun yliopiston kanssa.​ Vuoden 2023 loppupuoliskolle on tehty sopimus FCG:n kanssa markkinointiyhteistyöstä.​ ​

Jatkokouluttautumista on helpotettu lisäämällä työnantajan tukea jatkokouluttautumiseen aloilla, jossa on henkilöstön saatavuudessa kriittisiä ongelmia. Ensisijaisesti tämä on kohdentunut varhaiskasvatukseen.​ ​

Henkilöstöetuihin, jotka jo aiemmin ovat olleet julkissektorivertailussa varsin kilpailukykyiset, on lisätty työsuhdepolkupyörä. Tämä lisää sitoutumisen lisäksi myös hyvinvointia, ja tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitteita - hyöty on siis moninkertainen.​

5. Kiinteistöihin liittyvät riskit

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan nostanut kiinteistöihin liittyviksi keskeisiksi riskeiksi sisäilmaongelmat, tilojen määrällisen tai laadullisen riittämättömyyden, peruskorjauksista tinkimisen vuosien ajan sekä väistötilojen vähäisyyden.​

On totta, että Turun kaupungin investointipanostukset toimitilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen ovat olleet vuosia riittämättömiä suhteessa rakennusten korjausvelkaan ja kasvavaan palvelutarpeeseen. Pitkän kehityskulun lopputulemana noin 20 % turkulaisista peruskoululaisista käy koulua väistötiloissa.​

Haastavaan tilanteeseen on reagoitu monilla eri toimenpiteillä ja siksi tulevaisuus näyttää merkittävästi valoisammalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2023 tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden päivityksen. Ohjeisiin tehtyjen muutosten tavoitteena oli ennen muuta lyhentää tarpeen määrittelyyn ja hankkeen suunnitteluun käytettävää aikaa. Aiemmassa mallissa toimitilahanke vaati käynnistyäkseen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman, jotka molemmat hyväksytettiin poliittisessa prosessissa. Ohjeiden päivityksen myötä tilatarpeesta laaditaan vain yksi asiakirja, eli hankesuunnitelma. Tämä muutos nopeuttaa prosessia merkittävästi.​ ​

Sisäilmahaasteiden osalta on todettava, että kaupungilla on systemaattinen sisäilmaprosessi ja Tilapalveluissa työskentelee kolmen asiantuntijan vahvuinen sisäilmatiimi. Nämä panostukset mahdollistavat kaupungin kohteissa esiintyvien sisäilmahaasteiden nopean ja johdonmukaisen prosessoinnin.​

Väistötilojen vähäisyys on aito ongelma. Linnakaupungin monitoimitalon yhteyteen on suunniteltu pysyvä väistökoulutila, jota voidaan käyttää porrastetusti eri koulujen peruskorjauksen aikaisena väistötilana. Linnakaupungin monitoimitalon hankesuunnitelma tuodaan poliittiseen päätöksentekoon vuoden 2023 loppuun mennessä.​

Arviointikertomuksessa todetaan lisäksi, että tila-asioihin liittyvät tehtävät on todettu olevan monen eri tahon hoidettavana. Tämä on totta siltä osin, että Tilapalveluiden ohella tila-asioihin liittyviä tehtäviä on integraatiotoiminnossa (palveluverkkotyö) sekä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa (toimitilojen rakennuttaminen). Hallintosäännön näkökulmasta on kuitenkin kiistatonta, että kokonaisvastuu Turun kaupungin toimitiloista on tilapalvelujohtajalla. Kansliapäällikkö asetti 17.4.2023 tilastrategia-hankkeen. Muun ohella hankkeen tavoitteena on täsmentää toimitila-asioihin liittyviä vastuu- ja toimivaltakysymyksiä.​ Toimivalta tila-asioissa on selkeä ja suoraviivainen.

6. Talous​

Yleinen taloustilanne ja tunnusluvut​

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota kaupungin taloudelliseen asemaan erityisesti tulos- ja rahoituslaskelman ja niihin liittyvien tunnuslukujen kautta.​

Ensisijaisesti talousarviolla ja toimintasuunnitelmalla ohjataan emokaupungin toimintaa, mutta konserniin kuuluvat yhteisöt ovat luonnollisesti osa määräysvallassa olevaa kokonaisuutta.​

Kaupunkikonsernien organisaatiot poikkeavat toisistaan ja aiheuttavat siten haasteita vertailujen toteuttamiseen. Vertailukelpoisten laskelmien ja/tai tunnuslukujen tuottaminen vaatii erillistä työtä vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. On kuitenkin syytä huomioida, että organisointimallien erot vaikuttavat emokaupungin tai yksittäisten yhteisöjen lukuihin ja konsernitasolla vaikutukset ovat pienempiä.​

Viimeiset vuodet ovat olleet koronapandemian seurauksena huonoja vertailujen toteuttamiseen. Vaihtelut vuosien välillä ovat olleet suuria. Tämän lisäksi sekä rakentaminen että soteuudistukseen liittyneet myynnit ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia vuosien välillä.​

Arviointikertomuksessa taloudellista tilannetta on tuloslaskelman osalta käsitelty pääosin tilikauden tuloksen ja vuosikatteen tunnusluvuilla. Tämä on hyvä taso ja vertailut kaupunkien välillä laajentavat kuvaa. Vertailukelpoisuuteen liittyvien haasteiden seurauksena yksittäisiin tunnuslukuihin nojautuvia johtopäätöksiä tulee kuitenkin välttää ilman selittävien tekijöiden huomiointia.​

Tunnuslukujen tarkastelussa kaupunkikohtainen trendi on kiinnostava. Tarkastelussa on hyvä käyttää aina riittävän pitkää aikajännettä, jotta yksittäisten vuosien mahdollisesti poikkeava vaikutus ei kasva liian merkitseväksi.​

Tunnuslukujen viitearvoista on käyty keskustelua kaupunkien välillä. Kuntatalouden yleiset tavoitetasot on koettu monen tunnusluvun osalta vanhentuneiksi. Haasteena lienee myös se, että kuntien taloudelliset lähtökohdat ovat eriytyneet voimakkaasti. Kasvavat keskuskaupungit ja näivettyvät maalaiskunnat ovat lähtökohdiltaan täysin erilaiset ja yhteisten viite-/tavoitearvojen käyttäminen on helppo kyseenalaistaa.​

Arviointikertomuksessa on kirjattu, että Turku-konsernin talous on viime vuosina ollut hyvin tiukoilla huolimatta siitä, että kaupunkikonsernin investoinnit ovat olleet suurten kaupunkien pienimmästä päästä.​

Havainto on hyvä. Viimeiset vuodet olleet ylijäämäisiä emokaupungin osalta, mutta toimintamenojen voimakas kasvu haastaa kaupungin taloudellista kestävyyttä tulevien vuosien aikana.​

Palkkaratkaisu on jo tässä vaiheessa kasvattanut henkilöstömenojen tasoa vertailukelpoisesti n. 8 %. Euromääräisesti muutos on ollut n. 24 miljoonaa euroa, mikä vastaa n. 0,6 kunnallisveroprosenttiyksikköä. Palkkaratkaisu heijastuu suorien henkilöstömenojen lisäksi myös palvelujen ostoihin. Tämän lisäksi inflaatio on lisännyt palvelutuotannon kustannuksia viimeisten vuosien aikana. Teoriassa kysyntään ja tarjontaan perustuvat hintamuutokset saattavat myös laskea hintoja, mutta palkkaratkaisun vaikutukset ovat pysyviä ilman henkilöstön käyttöön kohdentuvia muutoksia.​

Kaupungin ja kaupunkikonsernin useat tunnusluvut ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet positiiviseen suuntaan. Kaupunkienvälisessä vertailussa Turun sijoitus on hyvä tai kohtalainen.​

Pormestariohjelman talouteen liittyvät tavoitteet ja talouden sopeuttaminen sekä investoinnit​

Pormestariohjelmaan on kirjattu useita taloutta koskevia kirjauksia. Pormestariohjelman kirjaukset on laadittu syksyllä 2021. On tärkeää huomioida, että lähtökohdat vuosien 2021-2025 taloussuunnitelmalle olivat hyvin erilaiset nykytilaan verrattuna.​

Suurimmat poikkeamat liittyvät erityisesti henkilöstömenojen ja yleisen kustannustason kehitysennusteisiin. Valtiovarainministeriön vuonna 2021 laatimissa ennusteissa arvioitiin kustannuskehityksen säilyvän maltillisella +1,7 % tasolla. Ansiotasoindeksiin arvoitiin voimakkaampaa kasvua, mutta palkkaratkaisu ylitti nämä ennusteet.​

Pormestariohjelmaan on kirjattu toimintakatteen enimmäiskasvutavoitteeksi n. 2,3 % vuodessa. Viimeisten vuosien aikana tämä tavoite on ylittynyt voimakkaasti ja suunnitellulle kasvu-uralle palaamista voi pitää mahdottomana ilman satunnaisia myyntituottoja ja/tai toimintaan kohdistuvia leikkauksia.​

Jälkikäteen voitaneenkin todeta, että toimintaympäristö muodostui pormestariohjelman hyväksymisen jälkeen erilaiseksi ja lähtöoletukset olivat alimitoitettuja.​

Talouden sopeuttamiseen tähtäävää työtä on toki tehty myös viimeisten vuosien aikana ja käynnissä olevan sopeuttamisohjelmatyön tuloksilla pyritään saattamaan toimintakatteen kehitystä kestävämmälle kasvu-uralle. Työ on erittäin haastavaa, mikäli palvelutuotannon määrään ja/tai laatuun ei puututa.​

Pormestariohjelmaan on kirjattu tavoite oikaistun lainakannan tasolle. Oikaistulla lainakannalla tarkoitetaan kaupungin tytäryhteisöilleen antamilla antolainoilla oikaistua kaupunkiemon lainakantaa. Oikaistun lainakannan enimmäistavoitteeksi on pormestariohjelmassa asetettu 3390 euroa asukasta kohden vuoden 2025 lopussa.​

Toistaiseksi kaupungin lainakannan kehitys on ollut suunniteltua maltillisempaa. Tähän ovat vaikuttaneet pääosin investointien toteutuminen, tai tässä tapauksessa niiden ajallinen siirtyminen. Kaupunki on säännöllisesti varautunut toteuttamaan hyväksytyn investointiohjelman täysimääräisesti ja myös rahoittamaan sen. Vuosittain hankkeiden toteutusaikatauluihin on tullut tarkistuksia ja hyvin usein hankkeiden toteutus on siirtynyt myöhemmäksi.​

Oletettua maltillisemman rahoitustarpeen seurauksena kaupungin oikaistu lainakanta on kehittynyt todella maltillisesti ja vuoden 2023 lopuksi sen arvioidaan olevan n. 1000 euroa asukasta kohden.​

Kaupungin toimintasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pormestariohjelmaan kirjatut tavoitteet talouden kestävän perusuran ja velkakaton osalta. Tämän lisäksi arvioidaan tulorahoituksen tasoon vaikuttava verolinjaus. Talousohjaus pyrkii kestävään perusuraan siitäkin huolimatta, että toimintaympäristö poikkeaa aiemmin arvioidusta. Ensisijaisena työkaluna ovat kaupungin taloudellista asemaa parantavat sopeutustoimet.​

7. Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonnassa toteutetuista ruuhkanpurkutoimenpiteistä puuttuvat avustavan lupapalvelun ostaminen yksityisiltä toimijoilta. Palveluita on ostettu helmikuun 2020 ja lokakuun 2022 välillä neljältä eri toimijalta. Lisäksi rakennusvalvonnassa vuonna 2021 toteutetun Lean-kehitystyön tuloksena on prosesseja selkiytetty toteuttamalla mm. aluejako- ja hanketyyppien luvituksen muutokset ja työprosessien suoraviivaistaminen.​

On myös huomioitava, että uusien henkilöiden perehdyttäminen vie aikaa, jolloin täysimääräinen työpanos on saatavissa vasta parin vuoden kuluttua rekrytoinnista.​

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan lausunnon tiedoksi ja toteaa, että arviointikertomus ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin jo käynnissä olevien tai käynnistyvien toimenpiteiden lisäksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.