Kehittämispäällikkö Juha Jokela ja kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 27.9.2023:

Aiemmat päätökset

Turun raitiotiestä on tehty kolme yleissuunnitelmaa vuosien 2013 ja 2023 välillä. Yleissuunnitelmissa raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin toinen pää on ollut Varissuolla, mutta reitin toisena päänä on suunniteltu ja arvioitu eri yleissuunnitelmissa Runosmäkeä, Skanssia, Raisiota, Länsikeskusta, Matkakeskusta ja nyt viimeisessä vaiheessa satamaa.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020 § 51 muun muassa, että raitiotien toteutussuunnitelmat laaditaan välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja raitiotien hankesuunnitelmatasoinen yleissuunnitelma välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama. Kaupunginhallitus päätti 18.1.2021 § 5 tarkemmin mm. yleissuunnitelmassa tutkittavista reiteistä, vertailtavista vaihtoehdoista sekä maankäytön kehittymisen oletuksista.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020 § 51 myös mm., että kaupunginhallitus oikeutetaan päättämään yleissuunnitelman jälkeen toteutussuunnittelun käynnistämisestä välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama, ja että hankeyhtiö valtuutetaan päättämään hankintamenettelystä ja suunnitelmien laatimisesta.

Edelleen kaupunginvaltuusto päätti samalla, että kaupunginvaltuusto tekee lopullisen investointipäätöksen raitiotien toteutussuunnitelman ja vahvistuneen kustannusarvion perusteella. Tämän hetken arvion mukaan investointipäätös voisi ajoittua loppuvuodelle 2025. Raitiotien mahdollisen rakentamisen arvioidaan kestävän noin viisi vuotta.

Kesällä 2020 kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimuksen 2020-2031 (15.6.2020 § 97). MAL-sopimuksen mukaan Turun kaupunki käynnistää raitiotien suunnittelun ja valtio osoittaa 30 %:n ja enintään 4,5 milj. euron avustuksen raitiotien yleis- ja toteutussuunnitteluun. MAL-sopimus on hyväksytty kaikkien osapuolten toimesta.

Pormestariohjelman mukaan ”Raitiotien kustannus- ja kannattavuusarvion pohjalta tehdään päätökset kaupunkikehityksen kannalta merkittävästä joukkoliikenneratkaisusta”.

Kaupunginhallitus päätti 31.1.2022 § 32 hyväksyä operatiiviseksi yhtiöksi perustettavan Turun Raitiotie Oy:n perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että yhtiön rahoitus toteutetaan suunnitteluvaiheessa oman pääoman ehtoisella yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sijoitettavalla rahoituksella, vuosittainen rahoitus osoitetaan talousarviossa hankkeelle kohdennetun investointimäärärahan puitteissa, hankeyhtiö valtuutetaan päättämään raitiotien toteuttamiseksi tarvittavien suunnitelmien laatimisesta ja raitiotien mahdollisen toteuttamisen hankintamenettelyn valinnasta, yhtiö raportoi suunnittelun etenemisestä kaupunginhallitukselle neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä ja yhtiö saattaa raitiotien toteutussuunnitelman sen valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi mahdollisen investointipäätöksen tekemistä varten.

Tämän jälkeen kaupunginhallitus päätti pyytää yleissuunnitelmasta Satama-Varissuo lausuntoja (22.5.2023 § 192).

Yleissuunnitelman keskeinen sisältö

Raitiotie on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, joka määrittää Turun ja kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Raitiotie yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin, kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Raitiotie on osa yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytäväverkostoa ja siten keskeinen osa Turun seudun liikennejärjestelmää. Raitiotien mahdollisen rakentamisen yhteydessä parannetaan koko katualueen laatutasoa. Raitiotie kehittää kaupunkiympäristöä ja houkuttelee investointeja.

Raitiotien vaikutuksia on verrattu yleissuunnitelmassa tulevaan runkobussijärjestelmään. Raitiotie vastaa arvioiden mukaan runkobussivaihtoehtoa paremmin asetettuihin tavoitteisiin kaupungin kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kestävän kaupunkirakenteen, sujuvan liikennejärjestelmän ja houkuttelevan joukkoliikenteen sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin osalta.

Raitiotie on strateginen tulevaisuuden investointi, joka vauhdittaa kaupunkikehitystä. Raitiotie tuo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta Turun alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Muun muassa Tampereella kaupunkikehitys raitiotien varrella on ollut odotettua nopeampaa. Mikäli Satama-Varissuo raitiotien tuomaksi lisäkasvuksi Turussa arvioidaan 10000-15000 asukasta, voisi raitiotie alustavan laskelman perusteella olla kuntatalouden näkökulmasta kannattavampi vaihtoehto. Laskelmat tulevat tarkentumaan suunnittelun seuraavissa vaiheissa, ennen valtuustoon tuotavaa investointipäätöstä.

Satama-Varissuo raitiotien reitiksi yleissuunnitelmassa suositellaan linjausta, joka kulkee Satamasta Humalistonkatua Kauppatorille päätyen Varissuolle. Humalistonkadun suositellussa reittivaihtoehdossa on alhaisimmat kustannukset, nopeimmat yhteydet ja suurimmat matkustajamäärät raitioliikenteellä. Matkakeskus tulee luontevasti raitiotieverkkoon mahdollisessa seuraavassa vaiheessa Raision/Runosmäen raitiotien yhteydessä. Lisäksi Läntisellä Pitkäkadulla riskinä olisi kunnallistekniikan toteutus ja huolto ahtaassa katutilassa. Haarautuva reittivaihtoehto, jossa joka toinen vuoro kulkee Kauppatorilta satamaan ja joka toinen matkakeskukseen, on investoinniltaan ja liikennöintikustannuksiltaan selvästi kallein, ellei raitiotietä laajennettaisi ensimmäisen vaiheen jälkeen nopeasti Raision ja/tai Runosmäen suuntaan. Tuomiokirkon kohdalla suositellaan Uudenmaankatu-Hämeenkatu reittiä kulkevaa linjausta. Tuomiokirkontorin kautta kulkeva reitti sijoittuisi kulttuurihistoriallisesti erittäin herkkään ympäristöön ja haittaisi tapahtumatoiminnan kehittämistä torilla. Varissuolla yleissuunnitelmassa suositeltiin Pelttarinkadulle päättyvää vaihtoehtoa mm. keskimääräiselle käyttäjälle kohtuulliseksi arvioitujen kävelymatkojen ja alempien investointi- ja liikennöintikustannusten vuoksi. Kuitenkin on arvioitu pisimmän Kraatarinkadulle päättyvän vaihtoehdon olevan myös mahdollinen, mikäli alueella halutaan tavoitella kokonaisvaltaisempaa uudistusta ja imagon nostoa. Raitiotien varikko on suunniteltu Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän.

Saadut lausunnot ja mielipiteet

Yleissuunnitelmasta lausuntoja saatiin yhteensä 41 taholta. Raitiotiehen suhtauduttiin enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Raitiotien nähtiin suurimmassa osassa lausuntoja tukeva Turun ja seudun kehitystä ja vetovoimaa. Yhteenveto yleissuunnitelmasta saaduista lausunnoista, verkkokyselystä ja yleisötilaisuudesta on oheismateriaalina 1.

Suurimmassa osassa lausuntoja ei esitetty muutoksia suositeltuun reittivaihtoehtoon tai kannatettiin suositusreittiä mutta myös Matkakeskuksen kautta kulkevaa vaihtoehtoa kannatettiin useassa lausunnossa. Lausunnoista ei kuitenkaan aina selvinnyt oliko kyse nimenomaan ensimmäisestä vai seuraavista vaiheista. Myös suositeltua eli Humalistonkadun vaihtoehtoa kannatettiin parhaana vaihtoehtona. Riittävä pysäkkien määrä mainittiin yleisellä tasolla useassa lausunnossa. Varissuolla pidempää linjausta suuremmalla pysäkkimäärällä esitti Turkuseura – Åbosamfundet ry, Turun polkupyöräilijät ry sekä Turun vihreät ry. Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen allianssiryhmittymä ja Senaatti-kiinteistöt esittivät lisäpysäkkiä hankealueidensa yhteyteen. Lausunnoissa ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta esitetty raitiotien aloitusvaiheen reitiksi muuta kuin Satama-Varissuo väli.

Liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena pidettiin lausunnoissa tärkeänä mainiten mm. matkaketjut. Raitiotien laajentamista verkoksi kannatettiin suurimmassa osassa lausuntoja, joskin mainittiin myös kustannustehokkuuden ja muun joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämisen tarve. Olemassa olevien rautateiden hyödyntäminen ja lähijunaliikenne mainitaan osassa lausuntoja.

Kaikille avoin verkkokysely toteutettiin 17.5.-25.6.2023. Kyselyyn saatiin kysymyksestä riippuen noin 1200-1700 vastausta. Kysely oli avoin kaikille halukkaille vastaajille. Raitiotien myönteisimpänä vaikutuksena pidettiin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun houkuttelevuutta ja kielteisimpänä rakentamisen aikaisia haittoja. Vastaajista 41 % kannattaa ja 57 % ei kannata raitiotien ensimmäiseksi vaiheeksi väliä Satama-Varissuo. Näistä kannattajista suurin osa kannatti suositeltua reittivaihtoehtoa keskustassa, Tuomiokirkon kohdalla ja Varissuolla. Raitiotiehen Satama-Varissuo kriittisesti suhtautuvat eivät kannattaneet suositeltua reittivaihtoehtoa. Raitiotiestä järjestettiin myös yleisötilaisuus 8.6.2023.

Jatkotoimenpiteet

Lähtökohtana toteutussuunnitelmille on yleissuunnitelman mukainen ratkaisu esimerkiksi reitin, katutilan toimintojen periaatteiden, pysäkkien sijoittelun sekä määrän osalta. Yleissuunnitelman ratkaisu on kokonaisuus, josta poikkeaminen johtaa todennäköisesti muutoksiin myös muualla. Yleissuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen tulisi tehdä vain poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä, jotta suunnitteluaikataulu, kustannusarvio ja raitioliikenteen sujuvuus eivät heikenny yleissuunnitelmassa arvioidusta, mikä heikentäisi raitiotien kannattavuutta ja toteuttamiskelpoisuutta.

Muun muassa valtiovarainministeriön lausunnon mukaan lähtökohtana tulisi olla, että investointi on pitkällä aikavälillä kannattava. Raitiotien kaupunkikehitysvaikutuksia tulee edelleen vahvistaa kannattavuuden parantamiseksi. Tätä ehdotetaan edistettävän laatimalla raitiotiekäytävästä mm. maankäytön viitesuunnitelma. Viitesuunnitelman tarkoitus on tutkia kaupunkikehitysmahdollisuuksia koko toteutussuunnittelun alaisen raitiotiekäytävän varrelta alueiden nykyisiä ominaispiirteitä kunnioittaen. Tavoitteena on kaikilta ominaisuuksiltaan kestävä (SDG) ja palvelurakenteeltaan monipuolinen yhdyskuntarakenne, joka kytkeytyy muuhun kaupunkirakenteeseen luontevalla tavalla. Viitesuunnitelmatyön erityisenä tavoitteena on tutkia raitiotiehankkeen taloudellisten perusteiden vahvistamista siten, että pitkällä aikavälillä kiinteistöjen myynti-, vuokraus- ja maankäyttösopimuskorvauksilla saadaan yhdessä muiden taloudellisten hyötyjen kanssa rahoitettua investointi kaupungin maksuosuuden osalta. Viitesuunnitelma tulee ohjaamaan ja antamaan suuntaviivat tulevalle kaupunkikehitykselle sekä kaavoitukselle viitesuunnitelman käsittelyn yhteydessä päätettävällä tavalla. Viitesuunnitelma toimenpannaan kaavoitusohjelmassa ja sen toteutumista seurataan kokonaisuutena.

Varissuolla pidemmän linjauksen valitseminen tukee kaupunkikehitystä Varissuolla. Pidemmän linjauksen kasvavat investointi- ja liikennöintikustannukset pyritään kattamaan kaupunkikehityksestä saatavilla tuloilla, mikä otetaan huomioon maankäytön viitesuunnitelmassa. Varissuolla linjan päässä matka-ajan kasvu ei lisää raitiotien muiden käyttäjien matka-aikaa.

Kupittaan kärjen alueella allianssiryhmittymän lausunnon mukaan uuden pysäkin sijoittaminen liikkumispisteen lisäksi mm. palvelisi palvelujen saavutettavuutta ja liiketoimintaedellytyksiä sekä vähentäisi Helsinginkadun ja junaradan kaupunkirakennetta katkaisevaa vaikutusta. Pysäkin sijoittamisedellytykset Kupittaan kärjen kannen päälle ehdotetaan selvitettävän ripeällä aikataululla vaikutuksineen, jotta asiasta voidaan tehdä päätös toteutussuunnittelun pohjaksi vielä vuoden 2023 aikana.

Raitiotie on myös yksi elementti uudistettaessa olemassa olevia asuntoalueita ja tuettaessa alueiden sosiaalisesti tasapainoista kehitystä. Raitiotie ei ratkaise haasteita yksin. Sen rinnalla on tarpeen käynnistää reitin varren asuntoalueille, kuten Varissuolle, mittavaa kehittämistä tavoitteleva ohjelmatyö. Tavoitteina ovat asuntoalueiden kasvun, yhteisöllisyyden ja vetovoiman vahvistaminen sekä palvelutason ja turvallisuuden kohottaminen. Keinoina käytetään esimerkiksi panostuksia rakennuskantaan, infraan sekä julkiseen kaupunkitilaan ja kaupunkiympäristöön.

Kaupunginhallituksen esitettävän Satama-Varissuo Kraatarinkadulle päättyvän raitiotiereitin pituus ilman varikkoyhteyttä on noin 12 kilometriä ja kustannusarvio on 344 miljoonaa euroa (toukokuun 2022 kustannustaso MAKU-indeksi 125,31; 2015=100). Valtion osuudeksi raitiotien infrastruktuuri-investoinneista on oletettu 30​ %. Raitiovaunujen hankintakustannus 42 miljoonaa euroa on laskelmissa kuoletettu liikennöintikustannusten yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020 § 51, että hankeyhtiö valtuutetaan päättämään hankintamenettelystä ja suunnitelmien laatimisesta. Turun Raitiotie Oy on teettänyt selvityksen raitiotien toteutusmuodosta (oheismateriaali 2). Selvityksen perusteella yhtiön hallitus on päättänyt valita toteutussuunnitteluvaiheeseen toteutusmuotoselvityksen perusteella soveltuvimman allianssimallin. Kuten edellä on todettu, mahdollisen raitiotien investointipäätöksen tekee Turun kaupunginvaltuusto tarkentuvien suunnitelmien, kustannusarvioiden sekä vaikutusarvioiden perusteella.

Katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmat laaditaan osana allianssityötä, mutta raitiotien edellyttämät asemakaavanmuutokset laatii kaupunki. Kaupunki teettää lisäksi vaikutusarviot investointipäätöksen pohjaksi.

Toteutussuunnitteluvaiheen tavoitteena on laatia niin tarkat suunnitelmat, että toteutussuunnittelua laatinut allianssiryhmä voi antaa raitiotien toteutuksesta sitovan tavoitekustannuksen investointipäätöstä varten. Kuitenkaan ihan kaikkea suunnittelua ei ole tarkoituksenmukaista laatia valmiiksi tässä vaiheessa, vaan osa suunnittelusta jää tehtäväksi toteutusvaiheen aikana.

Toteutussuunnitteluvaiheen kustannuksiksi on arvioitu 15 milj. euroa, josta valtion osuudeksi on jo sovittu 4,5 milj. euroa. Kolmeen raitiotien yleissuunnitelmaan on konsulttitöihin käytetty vuosina 2013-2023 yhteensä noin 2,3 milj. euroa, josta Turun kaupungin osuus on ollut noin 70​ %. Lisäksi Kauppatorin rakentamisen yhteydessä raitiotiehen on varauduttu pohjanvahvistuksissa 4,7 milj. euron edestä.

Tieto täydentyy ja tarkentuu ennen investointipäätöstä

Toteutussuunnittelun aikana suunnitelmat, kustannusarviot sekä vaikutusarviot tarkentuvat siten, että investointipäätös vuoden 2025 aikana voidaan tehdä parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Rakentamiskustannukset tarkentuvat tarkkojen toteutussuunnitelmien, maaperätutkimusten ja rakentamistapavalintojen myötä. Kaikki vaikutusarviot päivitetään, kuten aiemmin on todettu. Tarkoituksena on ennen investointipäätöstä mm. tutkia vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksia, ilmastovaikutuksia ja niiden optimoimista, lähiöuudistusten toteutustapoja sekä lisätä vertailutietoa toteutuneista raitiotiehankkeista ja selvittää asukkaiden mielipidettä raitiotiestä edelleen.

Liite 1Raitiotien yleissuunnitelma Satama-Varissuo

Oheismateriaali 1Yhteenveto yleissuunnitelmasta saaduista lausunnoista, verkkokyselystä ja yleisötilaisuudesta

Oheismateriaali 2Toteutusmuotoselvitys

Raitiotien materiaali sekä aiemmat yleissuunnitelmat:​ https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/projektit-ja-hankkeet/raitiotie/raitiotien-suunnitelmat-ja-selvitykset.​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että

• siirrytään raitiotien toteutussuunnitteluvaiheeseen ja liitteenä 1 oleva yleissuunnitelma välillä Satama-Varissuo hyväksytään toteutussuunnittelun pohjaksi,
• toteutussuunnittelussa hankeyhtiö laatii katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmat reitille, jossa keskustassa reitti kulkee Humalistonkatu-Eerikinkatu-Aninkaistenkatu-Uudenmaankatu-Hämeenkatu,
• toteutussuunnittelun aikana kaupunki laatii asemakaavoitusohjelman mukaisesti raitiotien edellyttämät asemakaavanmuutokset,
• Varissuolla toteutussuunnittelu ja asemakaavanmuutokset laaditaan Kraatarinkadulle päättyvänä pidempänä reittivaihtoehtona,
• toteutussuunnittelun aikana ei muilla päätöksillä heikennetä yleissuunnitelman liikenteellisiä ratkaisuja ja suunniteltua raitioliikenteen sujuvuutta,
• varikko suunnitellaan ja asemakaavanmuutos laaditaan Kiertotähdentien pään alueelle,
• selvitetään viipymättä pysäkin sijoittumisedellytykset Kupittaan kärjen kannen päälle ja arvioidaan ratkaisun vaikutukset sekä tehdään asiasta toteutussuunnittelun pohjaksi päätös kaupunginhallituksessa vuoden 2023 aikana,
• toteutussuunnittelunaikana jatketaan kustannus- ja vaikutusarviointien laadintaa siten, että investointipäätöksen yhteydessä on käytössä tarkentuneet selvitykset yleissuunnitteluvaiheessa laadituista arvioista ja väestöennusteesta,
• investointipäätöksen ehtona on valtion osallistuminen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin vähintään 30 prosentin osuudella,
• toteutussuunnitteluvaiheen aikana laaditaan kaupunkikehityksen viitesuunnitelma koko raitiotiereitin varren käytävälle tavoitteena osoittaa, että pitkällä aikavälillä investointi on kaupungin maksuosuuden osalta rahoitettavissa viitesuunnitelman mahdollistamilla kasvavilla kiinteistötaloudellisilla ja muilla raitiotien aikaansaamilla hyödyillä,
• käynnistetään raitiotien reitin varren asuntoalueille, kuten Varissuolle, alueiden sosiaalisesti tasapainoista kehittämistä ja uudistamista mittavasti tavoittelevat toimenpiteet, joilla tavoitellaan myös asuntoalueiden kasvua ja palvelutason kohottamista,
• palveluverkon suunnitteluun sekä tarvittaessa kaupungin tilahankkeiden hankesuunnitteluun sisällytetään jatkossa saavutettavuuden osalta arviointi suhteesta raitiotiekäytävään,
• hankkeen aikataulussa ja kustannusarviossa pysymiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä hankkeessa huolehditaan kattavasta riskienhallinnasta ja,
• laaditaan toteutussuunnittelu- ja rakentamisvaiheen kattava osallistumis- ja viestintäsuunnitelma.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

​Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisesta.

Päätös asian käsittelyn jatkamisesta tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Sultan, Muukkonen, Achrén, Weber, Rantanen, Aaltonen, Ruohonen, Euro ja Arve.

Anttilan seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lampi:

”Kaupunginhallitus päättää palauttaa yleissuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että joukkoliikennelinjaus muutetaan vuoden 2020 valtuuston päätöksen mukaiseksi.

Perustelut:

Vuoden 2020 valtuuston päätöksessä yleissuunnitelmassa oli joukkoliikenteenlinjaus suunniteltu kulkemaan tulevan matkakeskuksen kautta. Valtuusto päätti, että kaupunginhallitus oikeutetaan päättämään yleissuunnitelman jälkeen toteutussuunnittelun käynnistämisestä välille kauppatori-matkakeskus-linnakaupunki-satama. Näin toteutettuna kaikki joukkoliikenteen kulkutavat tukisivat paremmin toinen toistaan.”