Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Ferry Terminal Turku asemakaavamuutoksesta tehdystä valituksesta

Ympäristölakimies Nina Mattila 17.8.2023:

Viite:

1007/03.04.04.04.16/2023

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Asemakaavan sisältö

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muun muassa mahdollistaa laivaliikenteen yhteisterminaalin rakentaminen sekä kehittää liikennejärjestelyjä ja satama-alueen toimintaa. Jos nykyisten terminaalien toiminnot ja liikenne keskitetään samaan paikkaan, vapautuu uusia, kiinnostavia alueita kaupunkikehitykseen Turun linnan ympärillä. Asemakaavanmuutos mahdollistaa lisäksi sen, että rakennetaan uusi matkustajaraide, jota pitkin junat voivat tulla satamaan pohjoisesta Pahaniemensillan suunnalta. Silloin sataman nykyistä matkustajaraidetta ei enää tarvittaisi. Nykyisen raiteen poistaminen käytöstä lisäisi liikenneturvallisuutta keskusta-alueella ja loisi uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulle. Terminaalin etelä- ja itäpuolelle osoitetaan alueita pysäköinnille sekä saatto-, nouto- ja joukkoliikenteelle. Tarkoituksena on, että alueesta kehittyy useiden eri kulkumuotojen solmukohta. Liikennealueiden vieressä on kaavaehdotuksessa korttelialueita asuin-, liike- ja toimistorakennuksille (AL-1 ja K-1). Niiden rakennusoikeus yhteensä 17 825 kerrosneliömetriä. Lisäksi alueelle saa rakentaa 35 000 k-m²:n kokoisen pysäköintilaitoksen ja sataman liikennealueiden rakennuksia (33 000 k-m², kun mukaan lasketaan myös terminaali). Osoitteessa Linnankatu 87 sijaitseva jugendtalo esitetään suojeltavaksi. Sen rakennuspaikka on kaavaehdotuksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös asunnon (K-2). Talon piharakennusta saa laajentaa noin 40 kerrosneliömetrillä. Lisäksi merkitään kaavaan satama-altaassa sijaitsevia vedenalaisia muinaisjäännöksiä ja kulttuuriperintökohteita.

Selvitysten riittävyys

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Kaavan valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset on listattu kaavaselostuksessa (s. 6-7). Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty mm. Ilmastovaikutusten arviointi, Turun satama-alueen hulevesi- ja meritulvaselvitys, Arkeologinen vedenalaisinventointi, Meluselvitys (Ferry Terminal Turku ja Historian ja tulevaisuuden museo), Pienitaajuisen laivamelun selvitys (Ferry Terminal Turku ja Historian ja tulevaisuuden museo) sekä Turku Ferry Terminal & Historian ja tulevaisuuden museon kaavahankkeiden Natura-arvioinnin tarveharkinta.

Pienitaajuisen laivamelun selvityksessä (s. 8) todetaan, että ”Melun laskennallisen mallinnuksen perusteella laivojen aiheuttaman pienitaajuisen melun voimakkuus tarkastelualueella on suuri ja merkittävä, mutta hyvällä rakennussuunnittelulla asumisterveysasetuksen mukaisten toimenpideraja-arvojen voidaan arvioida olevan saavutettavissa asuinhuoneistoissa ja muissa vastaavissa melulle herkissä tiloissa.” Lisäksi selvityksessä on esitetty asemakaavaan otettavia määräyksiä. Kaavassa melusta ja tärinästä aiheutuvat haitat on huomioitu kaavamääräyksillä. Kaavamääräyksissä kl-1 ja kl-2 edellytetään, että ”Rakennuksen tulee muodostaa yhtenäinen, vähintään 13 m korkea melueste, joka suojaa korttelialueen muita rakennuksia satama-alueen melulta”. Lisäksi kyseisille rakennusaloille on kielletty asuntojen sijoittaminen. Asuminen on sallittu vain asemakaavan AL-1-korttelialueille. AL-1 korttelialueen kaavamääräyksen mukaan ”Satama-alueen (LS-1) suunnalla oleviin korttelialueen osiin ei saa rakentaa asuntoja. Kuljetuskadun ja Skandiankujan varrelle tulee rakentaa toimisto- tai liikerakennus, joka suojaa korttelialueen asuntoja satama-alueen ja laivojen melulta. Mikään asunnoista ei saa avautua pelkästään LPY-1-alueen suuntaan. Asuinrakennuksia saadaan rakentaa vasta sitten kun asumista melulta, suojaava liikerakentaminen on toteutettu satamakentän puolelle”. Asemakaava yleismääräysten mukaan ”Rakennukset tulee suunnitella siten, että rakennusten sisätiloissa saavutetaan melun, runkomelun ja tärinän osalta tilojen käyttötarkoitusten edellyttämät olosuhteet. Leikki- ja oleskelualueet ja parvekkeet on suunniteltava siten, että ulko-oleskelualueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Määräykset koskevat suojeltua rakennusta vain, mikäli suojeluarvot eivät vaarannu.” Lisäksi yleismääräysten mukaan ”Melulle herkkiä tiloja sisältävien rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon laivojen ja satamatoimintojen pienitaajuinen melu. Sisämelutason tulee nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 tai sen korvanneen asetuksen pienitaajuisen melun toimenpiderajat.”

Asumisen sekä liike- ja palvelutilojen sijoittuminen ja määrä on asemakaavassa tarkoin harkittu. Kuten kaavaselostuksessa (s. 49) on todettu ”Asuntojen rakentamista satamakentän reunalle ei sallita, jotta sataman melu ja valaistus eivät häiritsisi asukkaita. Asuinrakennuksia saadaan rakentaa vasta sitten kun asumista melulta suojaava liikerakentaminen on toteutettu satamakentän puolelle. Liike- ja palvelutilojen määrää rajoitetaan, koska niiden suuri keskittymä voisi aiheuttaa liikenneruuhkia. Muita kuin hotellikäytössä olevia liike- ja palvelutiloja saa olla terminaalin ja pysäköintilaitoksen väliin rakennettavissa asuin-, liike- ja toimistotaloissa enintään 3 000 k-m².”

Natura-arvioinnin tarveharkinnassa (s. 19) todetaan eroosiosta, että ”Sataman toiminnalla on vaikutusta eroosion syntyyn, sillä uudempien laivojen potkurivoima syvemmällä vedessä aiheuttaa enemmän eroosiota suhteessa vanhempiin laivoihin, joiden potkurivoima on lähempänä vedenpintaa. Laivaliikenteen määrä ei kuitenkaan kasva kaavamuutosten myötä, vaan vain laituripaikka siirtyy.” Kaavaselostuksessa (s. 68) todetaan, että laivapaikkojen muuttuminen ei merkittävästi lisää eroosiota Ruissalossa. Eroosiota voidaan lieventää ja vähentää alentamalla tarvittaessa laivaväylän nopeusrajoitusta sekä parantamalla tai uusimalla rantojen eroosiosuojausta.

Kaavan liikenteellisiä ratkaisuja arvioidaan kaavaselostuksen osiossa 5.2.3 ”Liikennejärjestelyt sekä katu- ja rautatiealueet”. Kaavan vaikutuksia liikenteeseen on arvioitu kaavaselostuksen osiossa 5.5.7 ”Liikenne”. Kaavanmuutoksella voidaan kehittää liikennejärjestelyjä huomattavasti nykyistä selkeämmiksi, turvallisemmiksi ja sujuvammiksi kaikkien kulkutapojen osalta. Kaavaselostuksessa (s. 73) todetaan, että ”lähtökohtaisesti kaavanmuutos ei lisää merkittävästi matkustajasataman aiheuttamaa liikennettä vaan muuttaa liikenteen reittejä sekä parantaa kestävän liikkumisen kilpailukykyä. Liikennemäärää lisäävät kuitenkin uudet asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelit. Lisäksi kaavaehdotus mahdollistaa sen, että Linnanniemelle kaavoitetaan myöhemmin uutta rakentamista ja mahdollinen saaristosatama. Autoliikenteen liikennemääriä on arvioitu vuoden 2050 tilanteessa, jossa suunnittelualueen läheisyydessä ovat toteutuneet Linnakaupungin osayleiskaavan rakentumisen lisäksi muun muassa Ferry Terminal Turku -asemakaavanmuutos, sen mahdollistama Historian ja tulevaisuuden museo -kaavanmuutos sekä palvelujen ja asumisen (PA) ja keskustatoimintojen (C) alueet, jotka on Yleiskaava 2029:n ehdotuksessa merkitty Pansiontien ja satama-alueiden väliin.”

Kaavaselostuksessa (s. 74) todetaan, että ”Sitowisen tekemän liikenteen toimivuustarkastelun (2023) mukaan vuoden 2040 tarkastelutilanteessa aamuhuipputunnilla liikenne ruuhkautuu erityisesti Juhana Herttuan puistokadulla sekä Vallihaudankadulla. Kun henkilöautot poistuvat lähes samanaikaisesti Kuljetuskadun pysäköintilaitoksesta, viiveet ovat pitkiä ja jonoutuminen voimakasta (kuva 38). Iltahuipputunnilla liikenne on tarkastelluilla kaduilla sujuvaa muun muassa siksi, että laivojen matkustajaliikenne on illalla runsainta silloin, kun muu liikenne ei ole vilkkaimmillaan.” Arvioitu liikenteen hetkellinen ruuhkautuminen ei tarkoita, että kaava ei perustuisi riittäviin selvityksiin tai olisi muutoin lainvastainen.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 14.6.2023 myöntänyt vesilain mukaisen luvan satama-alueen ruoppaamiselle ja ruoppausmassojen sijoittamiselle satamakentän rakenteisiin. Sataman ruoppaus ja satamakentän laajentaminen mahdollistavat Ferry Terminal Turku -hankkeen toteutumisen. Vesilain mukaisen luvan yhteydessä on arvioitu hankkeesta aiheutuvat hyödyt ja menetykset sekä annettu tarpeelliset lupamääräykset. Sataman toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilmaan ja melua säädellään ympäristöluvalla.

Kuten kaavaselostuksessa (s. 32) todetaan, ”asemakaavanmuutoksen tavoitteena on kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti, että satama-alueen toiminta kehittyy osana kehittyvää merellistä Turkua ja että uusi satamaterminaali osaltaan vahvistaa Turun logistista asemaa. Satamaterminaali kytkeytyy osaksi kansainvälistä TEN-T-liikenneverkkoa. Kaavanmuutoksella mahdollistetaan uuden satamaterminaalin ja sen tarvitsemien rakennuksien, liikenneyhteyksien ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Tavoitteena on uusin ratkaisuin saavuttaa kustannushyötyjä ja tehostaa laivaliikenteen toimintaa. Lisäksi uuden terminaalin toteutus tarjoaa luontevan mahdollisuuden ajanmukaiseen turvallisuuden kehittämiseen. Päämääränä on, että terminaali liikenneyhteyksineen on käytössä vuonna 2027.” Matkailun vetovoiman näkökulmasta on erittäin tärkeää, että terminaali sijaitsee jatkossakin kaupunkikeskustan tuntumassa tarjoten sujuvan ja välittömän yhteyden kaupunkimaiseen ympäristöön matkailukohteineen. Hankkeesta aiheutuvia kustannuksia on arvioitu kaavaselostuksen osiossa 5.5.11. Kunnalla on laaja harkintavalta sen suhteen, minkälaista maankäyttöä se haluaa alueilleen kaavoittaa. Kunnan harkintavaltaa rajoittavat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset sekä yleiset harkintavaltaa rajoittavat periaatteet. Kaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että valittaja pitää jotain muuta sijaintia parempana matkustajasatamalle.

Edellä esitetyn perusteella kaavaehdotus perustuu riittäviin selvityksiin.

Maakuntakaavan mukaisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Kuten kaavaselostuksesta käy ilmi (s. 23) Varsinais-Suomen maakuntakaavayhdistelmässä suuri osa kaavanmuutosalueesta on satama-aluetta (LS). Kaavanmuutosalueen itäreuna on keskustatoimintojen aluetta (C) ja luoteisosassa on pieni kaistale työpaikkatoimintojen aluetta. Alue kuuluu osittain kaupunkikehittämisen kohdealueeseen sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen. Maakuntakaavaan on merkitty alueelle johtavat nykyiset rautatiet. Juhana Herttuan puistokatu on osoitettu yhdystieksi tai -kaduksi sekä ulkoilureitiksi, Ruissaloon johtava Tuontikatu ulkoilureitiksi ja Pansiontie kaksiajorataiseksi yhdystieksi tai pääkaduksi. Turun linnan ympäristö kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeään alueeseen. Se on maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Linna ympäristöineen on merkitty maakuntakaavassa myös suojeltavaksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi. Linnakaupungin osayleiskaava on voimassa suurimmassa osassa kaavanmuutosaluetta ja Turun yleiskaava 2020 kaavanmuutosalueen pohjoisosassa sekä osassa vesialuetta. Kaavanmuutosalueen länsireunalla on yleiskaavatonta aluetta.

Ainoastaan pieni alue kaavamuutosalueen länsireunassa on yleiskaavatonta. Niillä alueille, joilla yleiskaava on voimassa, asemakaavan sisällön lainmukaisuuden arvioinnissa on keskeistä, onko yleiskaava ollut ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Maakuntakaava voidaan ottaa taustaselvityksenä huomioon. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, joka tarkentuu kuntakaavoituksessa. Sillä kaava-alueen osalla, jolla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, maakuntakaavalla ei ole arvioinnissa sitovaa oikeudellista merkitystä.

Joka tapauksessa maakuntakaavan laatimisesta vastaava Varsinais-Suomen liitto on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa arvioinut, että ”Terminaalialueen sekä laajemmin sataman ja Turun linnan ympäristön kehittäminen on merkittävä kokonaisuus, jolle on asetettu hyvät tavoitteet ja jonka suunnittelussa on huomioitu kattavasti eri näkökulmia. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Ferry Terminal Turku -asemakaavamuutosehdotus toteuttaa maakuntakaavaa ja tukee seudulliselle ja maakunnalliselle liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita ja siten edistää Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa 2035+ esitetyn Varsinais-Suomen aluerakenteen vision toteutumista.”

Yleiskaavaton alue on pinta-alaltaan pieni ja sillä on voimassa asemakaava, johon tulevat muutokset ovat vähäisiä. Yleiskaavaton alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi ja osittain katualueeksi. Hyväksytyssä asemakaavassa Tuontiväylän varrelle merkitään korttelialueet olemassa oleville polttoaineen jakeluasemille. Tällä hetkellä jakeluasemien yhteydessä on tankkauspisteiden ja polttoainesäiliöiden lisäksi vain pieni 59 m²:n kokoinen kioskirakennus. Huoltoaseman korttelialueille merkitään kuitenkin rakennusoikeutta mahdollista tulevaa rakentamista varten: Tuontiväylän pohjoispuolelle 200 k-m² ja Tuontiväylän eteläpuolelle 300 k-m². Hyväksytyssä asemakaavassa alue on osoitettu jo toteutuneen tilanteen mukaisesti lisäksi osittain katualueeksi ja osittain suojaviheralueeksi. Alue on mukana kaupunginvaltuuston (13.2.2023 § 27) hyväksymässä Yleiskaava 2029 kaava-alueessa, joka ei ole kuitenkaan vielä tullut voimaan valitusten vuoksi. Ottaen huomioon maakuntakaavan tarkkuustaso, muutoksenalaisen alueen pinta-ala, alueelle valmisteltu ja hyväksytty yleiskaava sekä hyväksytyssä asemakaavassa alueelle osoitettujen muutosten vähäisyys, maakuntakaava on ollut lain edellyttämällä tavalla ohjeena muutettaessa asemakaavaa.

Yleiskaavan mukaisuus

MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 42.4 §:n mukaan, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 42.1 §:ssä säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.

Alueen yleiskaavoitetut osat on osoitettu enimmäkseen henkilöliikenteen terminaalialueeksi (LHA) ja satama-alueeksi (LS). Kortteli 5 (Juhana Herttuan puistokatu 25–27 / Satamakatu 18) on palvelujen ja hallinnon aluetta (P-1). Kaavanmuutosalueeseen kuuluvat myös pienet osuudet työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alueesta (PAK-3), tuotanto- ja varastotoiminnan alueesta (T) ja virkistysalueista (V). Juhana Herttuan puistokatu on merkitty virkistysalueeksi ja kevyen liikenteen pääreitiksi. Alueen kaakkoisosaan sisältyvät Turun linnan lähellä kapeat kaistaleet muinaismuistoaluetta (SM), valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä virkistyksen ja palvelujen aluetta (V/P). Juhana Herttuan puistokadulle, Satamakadulle ja Linnankadulle on merkitty kevyen liikenteen pääreitti ja aluevaraus pikaraitiotielle.

Kaavamuutoksen suhdetta yleiskaavaan on arvioitu kaavaselostuksessa (s. 79). Kaavaselostuksessa todetaan, että ”asemakaavanmuutos poikkeaa voimassa olevasta yleiskaavasta, sillä yleiskaavassa satamaan johtava rautatie sijaitsee nykyisellä paikalla ja pieni osa henkilöliikenteen terminaalialueeksi (LHA) yleiskaavassa merkitystä alueesta on asemakaavaehdotuksessa osoitettu toimisto-, liike- ja asuinrakennusten kortteleiksi. Nykyinen yleiskaava on vanhentunut, ja yleiskaavan muuttaminen on vireillä. Asemakaavaehdotuksen mukainen rautatielinjaus on merkitty uuden yleiskaavan eli Yleiskaava 2029:n ehdotukseen, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2023 § 27. Yleiskaava 2029 ei ole kuitenkaan vielä tullut voimaan valituksen vuoksi. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään Hiekkasatamankadun Ruissaloon johtava ulkoilureitti, joka kuuluu pyöräilyn pääverkostoon. Ferry Terminal Turku -kaavanmuutoksessa reitti on pidempi ja kiertää rahtisatama-alueen ympäri pohjoisesta, koska Hiekkasatamankadun pohjoispuolen alue tarvitaan sataman käyttöön. Myös Yleiskaava 2029:ssä asemakaavaehdotuksen toimisto-, liike- ja asuinrakennuskorttelit ovat satama-aluetta, samoin kuin uuden pysäköintilaitoksen kortteli. Asemakaavanmuutoksen vaikutus yleiskaavassa esitetyn satama-alueen kokoon on kuitenkin pieni. Turun Satama Oy on teettänyt kaavan valmistelun aikana alustavia suunnitelmia satamakentästä sen varmistamiseksi, että matkustajasatamalle varataan riittävästi tilaa.”

Vuonna 2017 voimaan tulleen lainmuutoksen perusteella asemakaava voidaan muuttaa myös yleiskaavasta poiketen. Lainkohdan esitöissä (HE 251/2016 vp, 42 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu mm, että käytännössä yleiskaavat eivät aina ole ajantasaisia lain edellyttämällä tavalla ja asemakaavoja laaditaan alueille, joiden yleiskaava on vanhentunut. Muutokset olosuhteissa voivat olla nopeita ja tarvitaan joustavaa reagoimista toimintaympäristön muutoksiin. Yleiskaavan vanhentuneisuutta arvioitaessa on mietittävä, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja asemakaavoitusta. On myös selvitettävä, ovatko olosuhteet muuttuneet niin merkittävästi, että yleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät enää ole perusteltuja. Vanhentuneisuuden yhtenä kriteerinä voitaisiin pitää yleiskaavan ikää, vaikkakaan pelkästään iän perusteella ei voida päätellä yleiskaavan vanhentuneisuutta. Esimerkiksi alueilla, joilla ympäristön säilyttämiseen ja suojelemiseen liittyvät arvot ja tavoitteet korostuvat, voi vanhakin yleiskaava olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen. Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerinä voitaisiin pitää myös sitä, jos se on ristiriidassa alueelle myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa. Asemakaavaa laadittaessa voitaisiin tällöin maakuntakaavan periaatteet ottaa huomioon. Myös eri viranomaisten kannanotoilla olisi merkitystä asian arvioimisessa. Lähtökohtana näissäkin tilanteissa olisi kuitenkin ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavan vastaisesti. Perusteltuna syynä asemakaavan laatimiselle yleiskaavasta poiketen voitaisiin pitää sitä, että asemakaavan vaikutukset on mahdollista arvioida ilman sen kytkemistä laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Myös parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö olisi mahdollista ottaa huomioon. Menettelyä voitaisiin käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena. Nyt hyväksytyssä asemakaavamuutoksessa poikkeus yleiskaavasta ei ole merkittävä. Lisäksi yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen on tältä osin tutkittu vireillä olevan yleiskaavan selvitysten perusteella.

Valituksen kiireellinen käsitteleminen

MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskevan valituksen kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.

Yhteenveto

Valitus tulee perusteettomana hylätä ja asia on käsiteltävä kiireellisenä.

​

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.