Kupittaan kuvat -tutkimushankesuunnitelma

Tutkimusryhmän vastuullinen johtaja ja suorituspaikka: Professori Raine Mäntysalo, Aalto-ylipiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitos.

Anottavan rahoituksen määrä: 80 000 €.

Perustelut miten tutkimushanke sopii Turun kaupunkitutkimusohjelmaan

Kupittaan kuvat -hanke on Turun kaupunkitutkimusohjelman ja Aalto-yliopiston yhteisrahoitettava tutkimushanke, jossa tehdään seurantatutkimusta Kupittaan kärki -allianssihankkeen alkuvaiheen etenemisestä kaupunkisuunnittelun ja hankekehittämisen tulkitsevan politiikka-analyysin näkökulmasta (ks. Häikiö & Leino 2014). Kupittaan kärki on keskeinen osa Turun kaupungin tiedepuiston strategista kärkihanketta, ja siinä toteutettava allianssimalli on uudenlainen kumppanuussuunnittelun muoto. Hanke on siis merkittävyydeltään ja kokeiluluonteeltaan tärkeä tutkimuskohde, ja tutkimuksen avulla voidaan tuottaa tärkeää tietoa kaupunki- ja hankekehittämisen käytäntöjen edistämiseksi.

Tutkimuksen tausta, suhde aiempaan tutkimukseen ja tavoitteet

Tutkimushankkeessa seurataan etnografista tutkimusotetta soveltaen allianssihankkeen projektihallinnointia ja -koordinointia ja tähän liittyvää hankkeen suunnittelu- ja toteutuspäätösten tekoa ja ajoittumista suhteessa alueen kaavoituksen ja poliittisen päätöksenteon etenemiseen. Tarkasteluun sisältyy myös eri mediakanavilla käyty julkinen keskustelu hankkeesta. Allianssihankkeen valmistelun suhdetta alueen asemakaavoitukseen ja tähän liittyvän poliittisen käsittelyn demokraattisuuteen ja legitimaatioon tarkastellaan sekä prosessin kannalta että sisällöllisesti hankevalmistelussa tuotettujen visualisointien analysoinnin kautta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää tulkitsevan politiikka-analyysin keinoin,

1.miten hankkeen allianssi vaikuttaa toteutuksen visualisointeja tuottamalla alueen asemakaavoitukseen liittyvään poliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun ja

2.miten se hallinnoi hanketoteutuksen jännitteistä suhdetta hankkeen mahdollistavan kaavatyön velvoitteisiin, jotka koskevat valmistelun ja päätöksenteon demokraattisuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Tavoitteeseen 1 liittyen erityisenä kiinnostuksen kohteena on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen allianssihankkeessa tuotettujen visualisointien (videot, havainnekuvat, diagrammit, benchmark- ja markkinointikuvasto) avulla. Viime aikoina kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen aineistoja ja asiakirjoja on rikastettu kuvilla, digitaalisilla renderöinneillä ja symboleilla ja vastaavasti videoita on käytetty kertomaan vakuuttavia visuaalisia tarinoita kaupungeista, kaupunkikehityshankkeista ja tavoitellusta tulevaisuudesta. Myös kaupunkisuunnittelun ja -politiikan tutkimuksessa on alettu kiinnittää huomiota suunnittelussa ja poliittisessa vaikuttamisessa käytettyjen visualisointien rooliin ja poliittiseen merkitykseen (Rose, Degen, & Melhuish, 2014; Raento, Leino, & Laine, 2020). Tällaista kuvastoa tuotetaan edistämään tiettyjä kaupunkitilallisia konsepteja (spatial imaginaries, ks. Baker & Ruming 2015; Granqvist ym. 2020; Mäntysalo ym. 2020), jotka vakuuttavina visualisoituina ideoina välittävät poliittista viestiä halutusta kehityksestä ja vaikuttavat julkiseen mielipiteeseen. Suunnittelussa käytetyt visualisoinnit ovat poliittisesti ladattuja ja niiden vaikutus ylittää niiden visuaaliset ominaisuudet. Houkuttelevilla visualisoinneilla muokataan julkisia mielipiteitä kaupunkikehityshankkeista jo ennen lakisääteisen suunnitteluprosessin alkamista (Baker & Ruming, 2015). Näin huolitellut visualisoinnit usein kehystävät julkista keskustelua keskittymään hankkeen toteutukseen liittyvien kysymyksiin ja sivuuttamaan peruskysymyksen, pitäisikö hanke ylipäätään toteuttaa. Lisäksi visualisointien kasvava merkitys määrittelee uudelleen suunnitteluprosessiin osallistuvien toimijoiden kirjon, sillä visualisointeja valmistelevat usein julkisen vallan ulkopuoliset toimijat, kuten kaupunkikehittäjät tai konsultit. Visualisointeja on siis tutkittava niiden todellisen käytön puitteissa, sidoksissa tiettyihin poliittis-taloudellisiin ja sosiaalisiin konteksteihin, paikkoihin ja käytäntöihin.

Tavoite 2 keskittyy allianssin poliittisen vaikuttamisen legitimaatiokysymyksiin suhteessa alueen kaavoitusprosessiin. Kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen hankekumppanuuksia tutkittaessa tätä on usein tarkasteltu panos- ja tuotoslegitimaatioiden jännitteenä (esim. Mäntysalo ym. 2011; Mäntysalo & Saglie 2010). Panoslegitimaatiolla (’input legitimacy’) tarkoitetaan tässä hankeallianssin kaavaprosessiin vaikuttamisen legitimaatiota prosessin demokraattisuuden ja lainmukaisuuden kannalta. Tuotoslegitimaatiolla (’output legitimacy’) taas tarkoitetaan kaavahankkeen legitimointia viittaamalla siihen yhteiseen hyvään, jota hankkeen toteuttaminen toisi tullessaan – ja tässä hankkeen visualisoinnit ovat avainasemassa. Hankkeen toteutuksen visualisoinneilla on taipumuksena suunnata poliittista keskustelua keskittymään toteutuneen hankkeen tuottamiin hyötyihin ja vetovoimatekijöihin kaupungille, jolloin hankkeen legitimointi painottuu tuotoslegitimaatioon.

Aiempi tutkimus

Professori Raine Mäntysalo on tutkimustiimeineen tutkinut hankekumppanuuksia ja niiden suhdetta asema- ja yleiskaavoitukseen ja suunnitteludemokratiaan kotimaassa (Mäntysalo 1999; 2016; Mäntysalo & Jarenko 2012; Nyman & Mäntysalo 2014; Mäntysalo & Bäcklund 2017; Mäntysalo ym. 2016), Saksassa (Schmidt-Thomé & Mäntysalo 2014) ja myös Ruotsiin ja Norjaan vertaillen (Mäntysalo ym. 2011; Mäntysalo & Saglie 2010; Mäntysalo ym. 2015). Mäntysalo on ohjannut myös useita diplomitöitä aiheeseen liittyen. Muutama vuosi sitten toteutetulla Turun kaupunkitutkimusohjelman konsortiohankkeella, jossa Mäntysalon tiimi oli tutkimuskumppanina, luotiin tässä hankkeessa hyödynnettävää kontekstiymmärrystä Turun strategisesta kaupunkisuunnittelusta (Granqvist ym. 2019; 2021).

Hankekuvaus ja keskeiset aineistot ja menetelmät

Tässä tutkimusprojektissa visualisoinnin käytäntöjä kaupunkisuunnittelussa lähestytään suostuttelevana visuaalisena tarinankerrontana (’persuasive visual storytelling’, vrt. Mäntysalo ym. 2020; Sandercock 2003; Throgmorton 1996; 2003). Käsitettä ’suostutteleva tarinankerronta’ on käytetty kuvaamaan narratiivien argumentatiivista voimaa suunnittelussa, joka houkuttelee suurta yleisöä samalla, kun se antaa tulkinnallista tilaa paikallisuuteen pohjautuville tarinoille ja moninaisille lukijoille (Throgmorton, 2003). Suunnittelua tehdään siis tarinankerronnan kautta, jolloin siitä tulee kaupungin urbaanin todellisuuden tuottamisen osatekijä (Purkarthofer, 2018). Tässä hankkeessa keskittyminen suostuttelevaan tarinankerrontaan tarkoittaa erityisesti visualisointien roolin ja merkityksen tutkimista kaupunkisuunnittelun ja -kehityksen muokkaamisessa.

Hankkeen empiirinen analyysi rakentuu ensisijaisesti kahdelle metodologiselle lähestymistavalle: tulkinnalliseen politiikka-analyysiin (’interpretive policy analysis’, IPA) (Hajer & Wagenaar, 2003; Leino & Laine, 2012; Wagenaar & Wilkinson, 2015) ja visuaaliseen analyysiin (Belting 2005; Dühr, 2007; 2015; Rose, 2016). Analysoidut visualisoinnit ymmärretään monimutkaisten neuvottelujen hetkellisiksi ilmentymiksi, joiden kautta päästään kiinni risteäviin katseisiin (Lutz & Collins 1991), kuten kaupunkisuunnittelijoiden, suunnittelukonsulttien, visualisoijien sekä todellisten ja kuviteltujen käyttäjien katseisiin sekä näiden kytköksiin lakisääteisen kaavaprosessin ja taloudellisten investointien ja riskien kehyksiin. Yhdistämme nämä kaksi metodologista lähestymistapaa ja laajennamme siten IPA:n sovellusaluetta visualisointien ja visuaalisten käytäntöjen analysointiin (Melhuish, Degen & Rose, 2016; Rose, 2014). Olemme erityisen kiinnostuneita visualisointien erilaisista käyttötavoista suunnitteluprosessin eri vaiheissa, kuten huomion ja mielikuvituksen muokkaamisessa, hanke-ehdotusten edistämisessä ja päätösten perustelemisessa.

Kupittaan kärki -tapaustutkimuskohteeseen perehdytään tiheäempiirisesti kiinnittäen erityistä huomiota visuaaliseen materiaaliin ja sen yhteyteen muihin materiaaleihin. Tätä varten keräämme dokumenttiaineistoa tapauksesta ja sen yhteyksistä taustatekijöihinsä (esim. yleispiirteisemmän suunnittelun asiakirjat, kaupungin strategia-aineisto). Analysoitava dokumenttiaineisto sisältää politiikka-asiakirjoja, suunnitelma-aineistoja, visualisointeja kaikissa olemassa olevissa muodoissa, lehti- ja sosiaalisen median artikkeleita, pöytäkirjoja ja muistioita sekä olemassa olevaa tieteellistä kirjallisuutta. Tutkimushankkeessa tehdään osallistuvaa havainnointia osallistuen suunnittelukokouksiin ja erilaisiin keskustelu- ja neuvottelutilanteisiin allianssiosapuolten sisäisissä ja välisissä kohtaamisissa allinassihankkeen johdon kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi osallistutaan hankealueen asemakaavoituksen vuorovaikutustilaisuuksiin. Tarkoitus on soveltaa etnografista otetta syvällisen ymmärryksen saavuttamiseksi hankeosapuolten motiiveista, vaikuttamispyrkimyksistä, käytännön työhön liittyvistä haasteista sekä valinnoista ja tulkinnoista erilaisiin suunnitteluratkaisuihin ja niiden esittämistapoihin päätymisen taustalla (vrt. Majoor 2018; Healey 1992; Ryöti 2021). Lisäksi tehdään selventäviä haastatteluja avaintoimijoiden kanssa tapauksen ja siihen liittyvien prosessien ymmärtämiseksi. Haastatteluissa keskitytään tärkeisiin sidosryhmiin, kuten johtaviin poliittisiin päättäjiin ja suunnitteluviranomaisiin sekä Kupittaan kärki -allianssin kehitys- ja rakennusyhtiöihin sekä konsultteihin.

Odotettavissa olevat tulokset, niiden akateeminen uutuusarvo ja sovellettavuus Turun kaupungin kehittämiseen

Lähestymistapamme politiikkaprosessien analysointiin suunnitteluprosessissa on uusi, sillä kiinnitämme erityistä huomiota visualisointien politiikkaan. Perustamme analyysimme suostuttelevan tarinankerronnan konseptille ja sisällytämme tähän visuaalisen analyysin, jotta voimme ottaa tarkasteluun visualisointeihin sisältyvät ja assosioituvat suostuttelun välineet ja viitekehykset. Näin tehdessämme myötävaikutamme visualisointien politiikan parempaan ymmärtämiseen sen täydessä monimutkaisuudessa. Hankkeen tuloksena julkaistaan ​​artikkelijulkaisuja kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä (esim. Yhdyskuntasuunnittelu, Planning Theory and Practice, European Planning Studies, Journal of Urban Design) sekä Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia-sarjassa.

Tutkimushankkeen käytännöllisen relevanssin osalta sen tulokset lisäävät kaupunkisuunnitteluun osallistuvien toimijoiden ymmärrystä visualisointien roolista suunnittelussa ja näiden performatiivisesta vaikuttavuudesta poliittisessa päätöksenteossa ja sen legitimoinnissa. Tutkimuksessa tuotetaan myös tietoa Kupittaan kärki -allianssin kokemuksista ja toimivuudesta hallinnollisena kaupunkisuunnittelun ja hanketoteutuksen kumppanuusmuotona, mikä on arvokasta tulevia kumppanuushankkeita ja niiden mahdollista allianssimuotoisuutta silmällä pitäen – ei vain Turun kaupungin ja sidosryhmien vaan myös muiden kaupunkien kannalta. Tutkimushankkeen toteutus itsessään palvelee Kupittaan kärki -hankkeeseen liittyvän valmistelun ja poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta tutkimuksen alustavien ja välitulosten paikallisen julkistamisen kautta hankkeen ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla. Aihe on myös laajemmassa kotimaisessa kontekstissa varsin ajankohtainen, sillä meneillään olevassa kaavoituslain uudistuksessa tutkitaan digitaalisia työkaluja ja tietojärjestelmiä maankäytön ja kaupunkikehityksen ohjaamiseen, mukaan lukien 3D-suunnittelu ja kaavojen tietomallintaminen, jotka mullistavat kaavojen laadinnan visuaaliset esittämistavat.

Kuvaus tutkimusryhmästä ja sen tuoma lisäarvo

Kupittaan kuvat -tutkimushanke on yhteisrahoitteinen Turun kaupunkitutkimusohjelman ja Aalto-yliopiston välillä. Tutkimushanketta johtaa professori Raine Mäntysalo, jonka työn osuuden rahoittamisesta muodostuu Aalto-yliopiston rahoitusosuus hankkeelle. Tutkijaksi hankkeeseen palkataan tutkijatohtori Jenni Kuoppa, joka on aiemmin tehnyt tutkimusyhteistyötä Mäntysalon kanssa Ympäristöklusterin 4. ohjelmakauden hankkeissa (2007-10) ja joka toimii tällä hetkellä tutkijana HT Markus Laineen johtamassa akatemiahankekonsortiossa VIC (Kaupungin visiot: visuaalisen politiikka kaupunkikehityksessä ja suunnittelussa, 2022-2026). Kuoppa toimii 60 %:n osuudella Aalto-yliopiston palveluksessa Kupittaan kuvat -hankkeessa ja 40 %:n osuudella Tampereen yliopiston palveluksessa VIC-hankkeessa Kupittaan kuvat hankkeen keston (1.9.2023-30.4.2025, yht. 20 kuukautta) ajan. Toimiminen molemmissa hankkeissa mahdollistaa Kupittaan kärki -tapauksen vertailun muihin vastaavantyyppisiin suuren mittaluokan kumppanuushanketapauksiin VIC-hankkeessa, kuten Tampereen kansi -hanke. Samalla tutkimus saa akateemista tukea VIC-hankkeen tutkijoilta, joiden kanssa myös Mäntysalo on tehnyt yhteistyötä. Kupittaan kuvat -hanke kytkeytyy demokratian ja oikeudellisuuden teemoiltaan myös professori Hanna Mattilan johtamaan akatemiahankekonsortioon TRANAPLAN (Demokraattisen suunnittelun muuttuvat anatomiat: Suunnitteluteoreettisia ja oikeustieteellisiä näkökulmia joustavaan sääntelyyn suomalaista maankäytön suunnittelua ohjaavassa lainsäädännössä, 2020-2024). Kupittaan kuvat -hankkeessa tehdään yhteistyötä myös tämän hankkeen kanssa.

Kupittaan kuvat -hanketta ohjaa Turun kaupunkitutkimusohjelman koordinaation nimeämä ohjausryhmä. Hankkeesta tuotetaan tiivis loppuraportti, ja hankkeen väliraportointia ja uutisointia sen etenemisestä tehdään ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla. Hankkeen tutkimuksen pohjalta on tarkoitus julkaista myös tieteellisiä artikkeleita.

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö

Edellä mainittujen akatemiahankkeiden kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö mahdollistaa myös kansainvälisen yhteistyön hankkeissa toimivien ja tieteellisiin referenssiryhmiin kuuluvien tutkijoiden kanssa, kuten apulaisprofessorit Kristian Olesen ja Hanna Mattila/Aalborg Universitet, professori Stephanie Dühr/University of South Australia, vanhempi lehtori Edgar Gómez Cruz/University of New South Wales, vanhempi lehtori David Laws/Universiteit van Amsterdam ja professori Gillian Rose/Oxford University. Tutkimushankkeen tuloksia esitellään kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa kuten Kaupunkitutkimuksen päivät ja Association of European Schools of Planning -konferenssit Pariisissa 2024 ja Istanbulissa 2025.

Anottavan rahoituksen määrä kokonaisuudessaan, palkkauskustannukset henkilöittäin, budjetin kohdistuminen

•Jenni Kuopan palkkakustannukset 75 105 € (12 kk * 4080 € * 1,3 sotu * 1,18 yleiskust). Osa-aikainen palkka 60 %, palkkasuhteen kesto 20 kk 1.9.2023 alkaen.

•Matkakulut 4 895 € (1-2 matkaa Helsinki-Kupittaa 46 vk:n aikana, meno-paluujunalippu á 50 €, osapäiväraha á 20 €)

•Kokonaisbudjetti 80 000 €.

Tutkimuksen ja tuotosten aikataulu

Tutkimushankkeen kesto on 1.9.2023-30.4.2025. Ensimmäisen kuukauden aikana muodostetaan kokonaiskuva tutkimuskohteesta taustoineen ja kerätään siihen mennessä tuotetut aineistot. Samassa yhteydessä muodostetaan myös työn edetessä tarkennettava ja päivitettävä aikataulu empiirisen tutkimuksen toteutukselle yhteensovitettuna Kupittaan kärki -hankkeen ja ao. asemakaavan valmistelun aikataulutukseen valmistelutyön, päätöksenteon ja vuorovaikutuksen askelmerkkeineen. Tutkimushankkeen viimeiset kolme kuukautta varataan tutkimuksen loppuraportoinnille ja artikkelikäsikirjoitusten laadinnalle.

Lähdeluettelo

Baker, T. & Ruming, K. (2015). Making ‘Global Sydney’: Spatial imaginaries, worlding and strategic plans. International Journal of Urban and Regional Research, 39(1), 62–78.

Belting H. (2005). Image, Medium, Body: A New Approach to Iconology. Critical inquiry 31(2), 302.

Dühr, S. (2007) The Visual Language of Spatial Planning. Exploring Cartographic Representations for Spatial Planning in Europe. Oxon: Routledge.

Dühr, S. (2015). Analysing cartographic representations in spatial planning. Teoksessa: Silva, Healey, Harris & van den Broeck (toim.), The Routledge Handbook of Planning Research Methods (ss. 192–201).

Granqvist, K.; Mattila, H.; Mäntysalo, R.; Hirvensalo, A.; Teerikangas, S. & Kalliomäki, H. (2021). Multiple Dimensions of Strategic Spatial Planning: Local Authorities Navigating between Rationalities in Competitive and Collaborative Settings. Planning Theory & Practice, 22(2), 173-190.

Granqvist, K.; Mäntysalo, R.; Mattila, H.; Hirvensalo, A. Teerikangas, S. & Kalliomäki, H. (2019). Kaupungin strateginen spatiaalinen suunnittelu - Navigointia eri skaalojen ja rationaliteettien välillä. Yhdyskuntasuunnittelu, 57(1), 11-25.

Granqvist, K.; Sarjamo, S. & Mäntysalo, R. (2019). Polycentricity as spatial imaginary : the case of Helsinki City Plan, European Planning Studies, 27(4), 739-758.

Hajer, M. & Wagenaar, H. (2003). Deliberative Policy Analysis: Understanding Governance in the Network Society. Cambridge University Press, 5–38.

Healey, P. (1992). A Planner's Day: Knowledge and Action in Communicative Practice. Journal of the American Planning Association 58(1), 9-20.

Häikiö, L. & Leino, H. (toim.) (2014). Tulkinnan mahti: johdatus tulkitsevaan politiikka-analyysiin. Tampere: Tampere University Press.

Leino, H. & Laine, M. (2012). Do matters of concern matter? Bringing issues back to participation. Planning Theory, 11(1), 89–103.

Lutz, C. & Collins J. (1991). The Photograph as an Intersection of Gazes: The Example of National Geographic. Visual Anthropology Review 7(1), 134-149.

Majoor, S. (2018). Coping with ambiguity: An urban megaproject ethnography. Progress in Planning, 120, 1-28.

Melhuish, C.; Degen M. & Rose, G. (2016). Producing place atmospheres digitally: Architecture, digital visualisation practices and the experience economy. City & Society, 28(2).

Mäntysalo, R. (1999). Learning from the UK : Towards Market-Oriented Land-Use Planning in Finland. Housing, Theory and Society, 4.

Mäntysalo, R. (2016). From Public-Private-People Partnerships to Trading Zones in Gaining Co-coordinative Capability in Urban Planning. Teoksessa: Grazia Concilio & Francesca Rizzo (toim.) Human Smart Cities. Dordrecht: Springer, ss. 141-157.

Mäntysalo R. & Bäcklund, P. (2017). The Governance of Planning: Flexibly Networked, Yet Institutionally Grounded. Teoksessa: Gunder, M., Madanipour, A. & Watson, V. (toim.) The Routledge Handbook of Planning Theory. Routledge, London, ss. 237-249.

Mäntysalo, R. & Jarenko, K. (2012). Strategisen maankäytön suunnittelun legitimaation haaste maankäyttö- ja rakennuslaille. Teoksessa: Katsauksia maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuteen. Ympäristöministeriön raportteja 4/2012, Helsinki, ss. 42-49.

Mäntysalo, R.; Jarenko, K.; Nilsson, K.L. & Saglie, I.-L. (2015). Legitimacy of informal strategic urban planning - observations from Finland, Sweden and Norway. European Planning Studies, 23(2), 349-366.

Mäntysalo, R.; Olesen, K. & Granqvist, K. (2020). Artefactual anchoring’ of strategic spatial planning as persuasive storytelling. Planning Theory, 19(3), 285-305.

Mäntysalo, R. & Saglie, I.-L. (2010). Private influence preceding public involvement, Planning Theory and Practice. 11(3), 317-338.

Mäntysalo, R.; Saglie, I.-L. & Cars, G. (2011). Between input legitimacy and output efficiency: Defensive routines and agonistic reflectivity in Nordic land-use planning. European Planning Studies, 19(12), 2109-2126.

Mäntysalo, R.; Tuppurainen, S. & Wallin, S. (2016). Keilaniemi, Espoo. A Large Scale Solution Seeking a Problem, and Facing Dilemmas. Teoksessa: Federico Savini & Willem Salet (toim.) Planning Projects in Transition. Interventions, Regulations and Investments. Berlin: Jovis, ss. 156-173.

Nyman, K. & Mäntysalo, R. (2014): Patologisia piirteitä maankäyttö- ja rakennuslain sovelluksissa: Tapaus Savonlinnan Kasinonsaari. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 42(3).

Purkarthofer, E. (2018. Diminishing borders and conflating spaces: a storyline to promote soft planning scales. European Planning Studies, 26(5), 1008–1027.

Raento, P., Leino, H. & Laine, M. (2020). “A great [Nordic] city is full of stories!” Tools of persuasion in urban development videos. Manuscript under review in European Planning Studies.

Rose, G. (2014). On the relation between “visual research methods” and contemporary visual culture. Sociological Review, 62(1), 24–46.

Rose, G. (2016). Visual methodologies. An introduction to the interpretation of visual materials. London: Sage.

Rose, G.; Degen, M. & Melhuis, C. (2014). Networks, Interfaces, and Computer-Generated Images. Environment and Planning D: Society and Space, 32, 386-403.

Ryöti, M. (2021). "Tältä tää kaupunkiseutu näyttää": visuaalisen esittämisen politiikka alueellisen eriytymisen hallinnassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Department of Geosciences and Geography A96.

Sandercock, L. (2003). Out of the Closet: The Importance of Stories and Storytelling in Planning Practice. Planning Theory & Practice, 4(1), 11–28.

Schmidt-Thomé, K. & Mäntysalo, R. (2014): Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory, 13 (2), 115-135.

Throgmorton, J.A. (1996). Planning as Persuasive Storytelling: The Rhetoric Construction of Chicago’s Electric Future. Chicago: The University of Chicago Press.

Throgmorton, J.A. (2003) Planning as Persuasive Storytelling in a Global-Scale Web of Relationships. Planning Theory, 2(2), 125-151.

Wagenaar, H. & Wilkinson, C. (2015). Enacting Resilience: A Performative Account of Governing for Urban Resilience. Urban Studies, 52(7), 1265–1284.