Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Turku ratapiha asemakaavamuutoksesta tehdystä valituksesta

Konsernihallinto, ympäristölakimies Nina Mattila 16.6.2023

Viite:

782/2023, 782/03.04.04.04.16/2023

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Suunnittelualue ja asemakaavan tarkoitus

Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Turun ruutukaavakeskustaa. Alue on pääosin ratapiha-aluetta sekä VR:n konepajatoiminnalta vapautuvaa varikko- ja konepaja-aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Pietari Valdin kuja, Junakatu sekä osia Köydenpunojankadun, Vaunukadun, Veturikadun ja Ratapihankadun katualueista. Suunnittelualueella sijaitsee eri-ikäisiä rautatietoimintaan liittyviä varikko- ja huoltorakennuksia, osa junien lähtölaitureista, autonlastauslaiturit, ratapihan ylittävä Humalistonsilta sekä Ratapihankadun varrella sijainnut ns. sähkötalo, joka on kaavaprosessin aikana purettu. Suuri osa alueesta kuuluu Turun rautatieympäristöt -nimiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Osa alueen rakennuksista on suojeltu. Köydenpunojankatu ja Ratapihankatu ovat osa kaupungin keskustaa kiertävää pääkatuverkostoa. Suunnittelualueen pinta-ala on 17.2 ha.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolisen elämys- ja tapahtumakeskittymän, siihen liittyvien toimintojen ja niiden edellyttämien liikennejärjestelyjen toteuttaminen sekä korkeatasoisen asuinrakentamisen lisääminen laajentuvalla keskusta-alueella.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Kaavan valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset on listattu kaavaselostuksessa (s. 3-4). Kaavaselostuksessa (s. 4-5) on myös luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä, asiakirjoista ja lähdemateriaalista. Kaavaluonnoksen laatimisessa on hyödynnetty myös Turun ratapiha-alueen osayleiskaavan ja VR:n konepaja-alueen asemakaavan yhteydessä laadittuja selvityksiä.

Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty muun muassa liikenneselvitys ja liikennemeluselvitys. Alueen liikenteellisiä lähtökohtia on avattu kaavaselostuksen kohdassa 3.1.4 ja kaavan vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen kaavaselostuksen kohdassa 5.4.6.

Liikenneselvityksen (WSP Finland Oy, 13.9.2021) johtopäätösten mukaan hankkeen keskeinen sijainti tukee kestävillä kulkutavoilla eli jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkumista. 15 minuutin kävelyetäisyydellä asuu noin 15 000 henkilöä ja 15 minuutin pyöräilyetäisyydellä lähes 90 000 henkilöä. Hankkeen välittömässä läheisyydessä kulkee kaksi bussien runkolinjaa (Varissuo-Perno ja Uittamo-Härkämäki), minkä lisäksi Sataman raitiotielinjalle on suunniteltu pysäkki nykyisen rautatieaseman edustalle. Alle 15 minuutin kävelyetäisyydellä on Aninkaistensilta ja tuleva matkakeskus sekä Kauppatori, joiden kautta kulkee valtaosa seudullisesta sekä pitkämatkaisesta joukkoliikenteestä. Hankkeen liikennetuotoksesta noin 60 % arvioidaan saapuvan kestävillä kulkutavoilla, mikä vastaa Turun keskustan jalankulkuvyöhykettä vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksessa. Noin puolet kestävillä kulkutavoilla hankealueelle saapuvista kulkee Humalistonsillan kautta ja noin 30 % arvioidaan saapuvan Aninkaistensillan suunnasta radan jompaakumpaa puolta. Humalistonsilta uusitaan vastaamaan ennustettuja liikennemääriä mm. leveydeltään. Humalistonsillan eteläpäähän rakennetaan pyöräilyä varten ramppi, mikä rautatien ja Ratapihankadun lyhyen etäisyyden sekä sähköraiteiden korkeusvaatimusten vuoksi muodostuu melko jyrkäksi (8 %). Esteetön yhteys toteutuu hissillä. Pyöräpysäköintiä on yli 3000 paikkaa, joista yleisessä käytössä on noin 1250 paikkaa.

Liikenneselvityksen mukaan hankkeen autoliikenteestä valtaosa kohdistuu pää- ja kokoojakatuverkolle. Autoliikenteestä noin puolet arvioidaan kulkevan Naantalin pikatien, Koulukadun ja Puistokadun suunnista, noin kolmasosa Helsinginkadun, Tampereentien ja Aninkaistenkadun suunnista ja loput Vakka-Suomentien - Pietari Valdin kadun reittiä. Hankkeen liikenne yhdistyy 570 autopaikan (+ 80 autopaikan pt-kaupan erillinen pysäköintialue) pysäköintilaitoksesta Köydenpunojankadulle Pietari Valdin kadun kohdalta tasoliittymällä sekä rampilla, minkä lisäksi vähäisempää liikennettä kohdistuu Junakadulle ja Resiinaraitille. Eteläkiinteistön liikenne kulkee Ratapihankadun ja Ajurinkadun liittymän kautta 135 autopaikan pysäköintilaitokseen. Erityisesti Naantalin pikatien, Köydenpunojankadun, Ratapihankadun, Puistokadun ja Koulukadun liittymissä liikenne ruuhkautuu jo nykytilanteessa. Naantalin pikatien häiriöherkkyyttä ja sujuvuutta voidaan parantaa lisäkaistoilla, mutta lisäkaistat eivät ratkaise liikenteen ruuhkautumista reitin varren maankäytön ja liikennemäärien kasvaessa. Köydenpunojankatu rakennetaan uudestaan Naantalin pikatien ja Junakadun välillä mm. ramppien ja parannettavien kävely- ja pyöräily-yhteyksien vuoksi.

Liikenneselvityksessä todetaan, että alueen tapahtumien (5500-8000 henkilöä) aikana 60-80% autoista (500-1300 autoa) pitää pysäköidä muualle kuin hankealueelle. Yli 5500 henkilön tapahtumissa etenkin arki-iltoina pysäköintipaikat täyttyvät ratapiha-alueen suunnitelluissa pysäköintilaitoksissa, jolloin osa pysäköinnistä sijoittuu ydinkeskustaan, esimerkiksi P-Louheen ja Toriparkkiin. Erityisesti Pohjolan nykyisten asukkaiden pysäköintimahdollisuudet tulee turvata asukaspysäköintijärjestelyillä sekä tarvittaessa tapahtuma-aikaisella pysäköinninvalvonnalla. Tapahtumien loppuessa muu katuverkon autoliikenne on merkittävästi vähäisempää kuin ruuhka-aikoina, mistä johtuen liikenne pääsee purkautumaan puolen tunnin aikana. Eri puolilla hankealuetta on osoitettu yhteensä noin 12 paikkaa tilauslinja-autoille (lisäksi noin 7 paikkaa eteläkiinteistön eteen Rahapihakadun varteen) ja noin 30 paikkaa takseille. Poikkeustapauksissa väliaikaisjärjestelyillä voidaan pyrkiä lisäämään paikkamääriä. Jatkosuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota saattoliikenteen opastuksen suunnitteluun, koska tilauslinja-autot ja taksit sijoittuvat eri puolille hankkeen laajaa aluetta. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota pysäköinnin dynaamiseen opastukseen katuverkolla. Dynaamisella opastuksella edesautetaan liikenteen ja pysäköinnin toimivuutta hankkeen tontilla sekä lähiympäristön katuverkolla.

Kuten vuorovaikutusraportissakin (s. 30) on kerrottu, pysäköintimitoituksen pohjana on kaava-alueen sijainti ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä (Mitoitusohje autopaikkojen ja pyöräpysäköintipaikkojen laskemiseen kaavoituksessa, Kh 8.2.2021) sekä ennakoitu kulkutapajakauma, joiden tavoitteena on julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Liikenneselvityksen mukaan keskiarvopäivänä, kun areenalla ei ole tapahtumaa, hankkeen pysäköintipaikat riittävät. Esimerkiksi iltaruuhkan loppuvaiheessa vapaana on noin 340 autopaikkaa. Pysäköintimitoitusta ei ole määritelty areenan maksimikäyttötilanteen mukaisesti. Suuret yleisötapahtumat saattavat aiheuttaa väliaikaisia pysäköintipiikkejä lähialueilla. Pysäköintipaikkojen tarjoaminen korttelialueella kaikille yksityisautolla tapahtumiin saapuville ei ole tilan vuoksi mahdollista. Suurimman osan ajasta tyhjänä olevien pysäköintitilojen rakentaminen ei myöskään ole ympäristön ja talouden kannalta järkevää. Areenan käyttö on ajoittaista ja suuret yleisötapahtumat painottuvat ilta-aikaan, jolloin tapahtumissa kävijät voivat hyödyntää lähialueiden pysäköintilaitoksia. Pysäköintipaikkoja tarjoavat esimerkiksi Louhi ja Toriparkki sekä Ratapihankadun varteen vuonna 2015 voimaan tulleen asemakaavan perusteella suunnitteilla oleva Logomon pysäköintitalo. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 1600 autopaikkaa. Tapahtumissa kävijöiden käytössä on lisäksi muita keskustan parkkihalleja. Kaupunkikeskustoissa suurten tapahtumien aikana on yleistä, että asiakkaat joutuvat turvautumaan muihin hankkeen läheisyydessä sijaitseviin pysäköintiratkaisuihin. Se, että liikennemäärät voivat olla suuria hetkittäin esim. suurten tapahtumien päättyessä, ei tee asemakaavaratkaisusta lainvastaista.

Tehdyissä liikenteellisissä selvityksissä on huomioitu vaikutukset myös ympäröiviin asuinalueisiin. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Turun ydinkeskustaa hyvien joukkoliikenne, kävely- ja pyöräily-yhteyksien päässä. Edellä mainituilla perusteilla asemakaavamuutos luo edellytykset liikenteen järjestämiselle asemakaavan sisältövaatimuksissa edelletyllä tavalla.

Alueen luontoarvot on selvitetty ja vaikutuksia niihin on käsitelty kaavaselostuksen osiossa 5.4.7. Kaavamuutosalue on suurelta osin rautatien varikkoaluetta, eikä alueella sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain suojelemia pienvesiä. Valituksessa mainittu Juhannusketo sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella eikä kaavasta annetuissa asiantuntijalausunnoissa ole tuotu esille, että kaavamuutoksella olisi Juhannusketoon tai luonnonympäristöön muutoinkaan sellaisia vaikutuksia, jotka tekisivät kaavasta lainvastaisen.

Alueen rakennetun ympäristön arvot on selvitetty ja tunnistettu ja ne käyvät ilmi kaavaselostuksesta (s. 12-19). Suunnittelualueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Arkkitehtitoimisto Arkbyroo Oy, 2020) on esitetty alueelle sijoittuvan rakennuskannan historiaa valokuvien ja arkistopiirustusten avulla. Selvityksen mukaan alue on tyypillinen Suomen rautatieliikenteen alkuaikoina perustettu ja runsaan kerroksellinen ratapiha-alue, jonka suunnittelua ovat ensisijaisesti ohjanneet käytännön tarpeet esteettisten pyrkimysten sijaan. Alueen rakennuskantaa on lisätty ja purettu kulloisenkin tarpeen mukaan monessa eri vaiheessa läpi 1900-luvun.

Suunnitteluratkaisu perustuu järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun. Kaavaselostuksen (s. 55) mukaan arvostelussa painotettiin arkkitehtuuria, tilojen elämyksellisyyttä, innovatiivisuutta ja yksilöllisyyttä, kaupunkikuvaa, toiminnallisuutta, realistisuutta, liikenneratkaisuja sekä kilpailutyön luontevaa liittymistä rata-alueeseen ja Turun keskustavisioon. Kaavaselostuksessa (s. 60) todetaan, että palkintolautakunnan perusteluiden mukaan ehdotus luo kaupunkikuvaan uuden dynaamisen ja kohottavan elementin, joka on tasapainossa ympäristön kanssa ja jossa ulko- ja sisätilat liittyvät hyvin toisiinsa. Ehdotuksessa eri toiminnat tukevat toisiaan ja saavat aikaan kilpailun tavoitteen mukaisen tulevaisuuteen katsovan houkuttelevan ja elämyksellisen kokonaisuuden. Ehdotuksessa hotelli yhdistyy monitoimiareenaan, jonka kattotasolle nousee kaikille avoin maisemareitti. Veturitalliin kytkeytyvä elämyskeskus sijoittuu Logomon itäpuolelle ja yhdistyy myös Logomoon. Asunnot on jaettu kahteen kerrostalokortteliin alueen pohjois- ja länsireunoille. Rakennusmassoja on viistetty, jotta asunnoista avautuisi näkymiä viereisten rakennusten ohi. Alueen keskelle muodostuva kansitaso muodostaa aukion, joka yhdistää alueen sekä Pohjolan, että keskustan suuntiin. Aukion alle sijoittuu liike- ja palvelutiloja. Pysäköinti sijoittuu pääasiassa areenan katolle johtavien tasojen alle.

Kuten kaavaselostuksesta (osio 5.4.4) käy ilmi, vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön on arvioitu maastokäyntien sekä suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä muodostetun 3d-mallin avulla. Mallin avulla on luotu näkymäkuvia ja kuvaupotuksia tärkeimmistä näkymäsuunnista. Korkean rakentamisen vaikutuksia on selvitetty varjostustutkielmassa (PES-Arkkitehdit 3.5.2021) sekä alueesta laaditussa kaupunkikuvatarkastelussa (FGCArkkitehdit 25.8.2021). Alueen sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla asettaa rakentamiselle ja rakennusten arkkitehtuurille korkeat vaatimukset. Alueen suunnittelun tavoitteena on uuden ja vanhan rakentamisen innovatiivinen yhdistäminen. Alueella sijaitseva Turun rautatieympäristöt -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavan laadinnassa rakennuksia ja ympäristöä koskevin määräyksin ja suojelumerkinnöin.

Kaavaselostuksessa (s. 72-73) todetaan, että alueelle tehdyssä varjostustutkielmassa esitetään uusien rakennusten heittämiä varjoja kevät-/syyspäivän tasauksen ja kesäpäivänseisauksen aikoina kello 9.00, 13.00 ja 17.00. Suurin varjostava vaikutus syntyy aamuisin, jolloin aurinko paistaa matalalta idästä. Klo 13 jälkeen varjostava vaikutus naapurirakennuksiin jää vähäiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei säädetä varjostustutkielmien tai havainnekuvien tekemisestä tai sisällöstä. Kaavaprosessin aikana tehtyjen selvitysten riittävyyttä arvioitaessa katsotaan, onko niissä tunnistettu kaavan merkittävät vaikutukset ja voidaanko niiden perusteella arvioida kaavan sisältövaatimusten täytyvän. Se, että rakennukset varjostavat selvityksestä ilmenevällä tavalla vähäisesti läheisiä taloja tai tontteja, ei merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myöskään kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon tai asumisviihtyisyyteen ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kohtuuton haitta.

Kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja kaukomaisemaan on käsitelty kaavaselostuksen osiossa 5.4.5. Korkean rakentamisen soveltuvuutta paikkaan on arvioitu Turun kaupungin tähän tarkoitukseen kehittämän korkean rakentamisen arviointikehikon avulla. Kokonaistarkastelun perusteella sijainti todettiin hyväksi korkealle rakentamiselle. Korkeat rakennukset tulevat muuttamaan alueen kaupunkikuvaa ja asuntojen näkymiä Juhannuskukkulalta. Maisema muuttuu rakennetuksi ja kaupunkimaiseksi avoimen ratapihan tilalle. Tätä ei kuitenkaan voi pitää laissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana tai aiheuttavan kenenkään elinympäristön merkittävää huononemista.

Valituksessa on viitattu Turun hallinto-oikeuden 1.11.2018 päätökseen, jolla hallinto-oikeus kumosi Ruusukorttelin asemakaavamuutoksen, jolla olisi sallittu 16-kerroksisen asuinrakennuksen sijoittaminen ydinkeskustan ruutukaava-alueelle. Hallinto-oikeuden oikeudellisen arvioinnin mukaan kyseisen kaavan kaavaselostuksen korkeaan rakentamiseen liittyvässä vaikutusarvioinnissa todettiin, että 16-kerroksisen rakennuksen muusta kaupunkirakenteesta poikkeavalle korkeudelle ei ole erityistä perustetta eikä korkean rakennuksen sijoittamiseen ollut myöskään päädytty kaupunkirakenteellisen tutkimuksen kautta. Tuolloin valmisteilla olleeseen yleiskaavaan liittyneen Turun korkean rakentamisen selvityksen johtopäätökset eivät myöskään tukeneet korkean rakentamisen sijoittamista ydinkeskustan ruutukaava-alueelle. Kyseinen tapaus eroaa nyt käsiteltävänä olevasta Turku ratapiha asemakaavamuutoksesta sijainniltaan, laadultaan ja tehtyjen selvitysten osalta.

Valituksessa on viitattu myös korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2020:112, jolla kumottiin Turku Energian asemakaavamuutos. KHO:n päätöksen mukaan ”Ottaen huomioon asemakaavan yleispiirteisyyden suojeltujen rakennusten ja niiden käyttötarkoituksen osalta sekä sen, ettei suojeltaviin rakennuksiin sijoittuvan rakennusoikeuden määrää ole osoitettu asemakaavakartalla, korkein hallinto-oikeus katsoo, että asemakaavamuutos ei suojeltavien rakennusten osalta täytä asemakaavan tarkoitusta alueen käytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Asemakaavan yleispiirteisyyden seurauksena asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset.” Turku ratapiha asemakaava eroaa kumotusta Turku Energian asemakaavasta sisällöltään ja tarkkuudeltaan. Suojelluille rakennuksille on osoitettu rakennusoikeuden määrä. Korttelialueille osoitettua rakennusoikeutta ylittäen on sallittua rakentaa ainoastaan kaavamääräyksissä rajatuin tavoin korttelialueita palvelevia pysäköintitiloja, varasto-, väestösuoja-, jätehuolto- ja teknisiä sekä muita vastaavia tiloja.

Edellä esitetyn perusteella kaavaehdotus perustuu riittäviin selvityksiin ja asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät.

Yleiskaavan mukaisuus

MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 42.4 §:n mukaan, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 42.1 §:ssä säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.

Vuonna 2017 voimaan tulleen lainmuutoksen perusteella asemakaava voidaan muuttaa myös yleiskaavasta poiketen. Lainkohdan esitöissä (HE 251/2016 vp, 42 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu mm: ”Yleiskaavan vanhentuneisuutta arvioitaessa on mietittävä, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja asemakaavoitusta. On myös selvitettävä, ovatko olosuhteet muuttuneet niin merkittävästi, että yleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät enää ole perusteluja. Vanhentuneisuuden yhtenä kriteerinä voitaisiin pitää yleiskaavan ikää, vaikkakaan pelkästään iän perusteella ei voida päätellä yleiskaavan vanhentuneisuutta. Esimerkiksi alueilla, joilla ympäristön säilyttämiseen ja suojelemiseen liittyvät arvot ja tavoitteet korostuvat, voi vanhakin yleiskaava olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen. Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerinä voitaisiin pitää myös sitä, jos se on ristiriidassa alueelle myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa. Asemakaavaa laadittaessa voitaisiin tällöin maakuntakaavan periaatteet ottaa huomioon. Myös eri viranomaisten kannanotoilla olisi merkitystä asian arvioimisessa. Lähtökohtana näissäkin tilanteissa olisi kuitenkin ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavan vastaisesti. Perusteltuna syynä asemakaavan laatimiselle yleiskaavasta poiketen voitaisiin pitää sitä, että asemakaavan vaikutukset on mahdollista arvioida ilman sen kytkemistä laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Myös parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö olisi mahdollista ottaa huomioon. Asemakaavan on sovelluttava yleiskaavalliseen kokonaisuuteen ja asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen lisäksi on voitava arvioida, että myös yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät. Menettelyä voitaisiin käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena.”

Kuten vuorovaikutusraportissa (s. 38-39) on todettu, maankäyttö- ja rakennuslain 42.4 § mahdollistaa asemakaavan laatimisen voimassa olevasta yleiskaavasta poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan asumista ratapiha-alueen osayleiskaavassa (Kv 28.9.2009 § 198) rautatieliikenteen alueeksi merkitylle LR-1-alueelle. Osayleiskaavassa on erikseen osoitettu alueet, joille asumisen sijoittaminen on kiellettyä LR-1-alue ei ole tällainen alue. Hyväksytyssä koko kaupungin yleiskaavassa on tutkittu, että rautatietieliikenteen alue voidaan muuttaa osittain keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa myös asumista. Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä vireillä olevan asemakaavan näkökulmasta on arvioitu myös kaavaselostuksen sivuilla 46-49. Asemakaavaehdotus sijoittuu 11.6.2018 hyväksytyssä Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueelle ja se kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Varsinais-Suomen liitto on todennut asemakaavaehdotuksen olevan maakuntakaavan mukainen. Perusteluina osayleiskaavasta poikkeamiseen ovat siis uuden hyväksytyn yleiskaavan linjaukset ja sisältö, asemakaavaehdotus soveltuu yleiskaavalliseen kokonaisuuteen ja asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen lisäksi on arvioitu myös yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen. Lisäksi asemakaavaehdotus toteuttaa osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen voimaan tullut maakuntakaavaa. Uusi hyväksytty yleiskaavaehdotus 2029 (kaupunginvaltuusto 13.2.2023 § 27) muuttaa voimassa olevan osayleiskaavan ratapiha-alueen LR-1 aluevarauksen C- ja Cy-alueeksi Veturitallin ympäristön ja siihen liittyvän raiteistoalueen osalta. P-1/RKY-korttelialue ja Logomo kokonaisuudessaan jäävät voimassa olevan osayleiskaavan mukaiseksi (C-3/s) ja uuden yleiskaavaehdotuksen rajauksen ulkopuolelle. Ottaen huomioon Turku ratapiha asemakaavan yhteydessä tehdyt laajat selvitykset ja asemakaavan sisältö, myös yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen on selvää. KHO on ratkaisussaan 2021:53 todennut, että vanhentuneesta yleiskaavasta poikkeaminen on mahdollista, kun olemassa on maankäytöllisesti hyväksyttävät perusteet.

Valituksen kiireellinen käsitteleminen

MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän asuntorakentamisen ja muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskevan valituksen kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.

Yhteenveto

Valitus tulee perusteettomana hylätä ja asia on käsiteltävä kiireellisenä. Katselmuksen järjestäminen asiassa ei ole tarpeen.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku