Muutosjohtaja Anu Parantainen 15.6.2023:

Taustaa

Turun kaupunki otti käyttöön pormestarimallin vuonna 2021. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta valmisteltiin vahvasti vuonna 2022 ja tuli voimaan 1.1.2023. Tällöin syntyi myös Uusi Turku. Kansliapäällikön päätöksellä 2.2.2023 § 40 tuli voimaan Uuden Turun toiminta- ja johtamismalli. Sen myötä toimintansa ovat aloittaneet uudet johtamisfoorumit. Uuden Turun kokonaisohjauksesta vastaa puheenjohtajatoimikunta.​ ​

Poikkialaista ja yhteisvaikuttavaa toiminta- ja johtamismallia pilotoidaan Lasten ja Nuorten palvelukokonaisuuden muutoshankkeessa. Muutosjohtajan määräaikaiseen virkaan on kaupunginhallituksen päätöksellä otettu Anu Parantainen.​ ​ ​ ​

Miksi muutoshanke?

Nykyisen toimintatavan haaste on, että lasten ja nuorten palveluiden omistajuus kaupungin sisällä jakautuu monelle taholle, eikä kokonaisnäkemystä siten ole muodostunut. Ei ole myöskään kokonaisvaltaista tietoa siitä, mitä kaikkea tehdään toisaalta kaupungin toimesta ja toisaalta kolmannella sektorilla. Arviolta lasten ja nuorten palvelut ovat noin 75 prosenttia kaupungin budjetista.​ Kokonaisvaltainen johtaminen edellyttää uudenlaista toimintamallia ja yhteisvaikuttavaa johtamista.​ ​ ​

Hanke käynnistyy tarkemmalla nykytilan kartoituksella, jossa kuvataan lasten ja nuorten palvelut kokonaisuutena, resurssinäkökulmasta ja ikäluokittain. Palvelukokonaisuuksissa on meneillään paljon erilaisia selvitys-, kehittämis- ja toteutushankkeita sekä kokonaan kaupungin omana tekemisenä että yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorison palveluverkkoselvitys, harrastekortti, oppilashuollon kehittäminen, koulu hyvinvoinnin edistäjänä, leikkipuisto-ohjelma.​

Muutoshankkeen toteuttaminen​

Poikkihallinnolliseen ja yhteisvaikuttavaan johtamiseen tarvitaan uudenlaisia suunnittelu-, toiminta- ja seurantamalleja, joissa huomioidaan kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toiminnat ja palvelut sekä kaupungin että sidosryhmien (hyvinvointialue, järjestöt) toiminnassa. Uudenlainen kokonaisuutta johtava toimintamalli on strateginen ja siten vahvistaa mahdollisuuksia saavuttaa vaikuttavampia tuloksia.​ ​

Yhteisvaikuttava johtaminen lasten ja nuorten ikäkaaressa -muutoshanke pilotoi Uuden Turun toimintamallissa kuvattua horisontaalisten teemojen (ikä-/elinkaari, ilmiöt) edistämistä ja johtamista. Samalla muutoshanke kasvattaa kaupungin kyvykkyyttä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarttua haasteisiin uudella ja innovatiivisella tavalla.​ ​

Hankkeen fokus on koko kohderyhmässä ja ekosysteemissä – ei vain esimerkiksi nuorisopalveluja käyttävissä tai urheiluseurojen toimintaan osallistuvissa. Hankkeen menestyksellinen toteutus edellyttää:​ ​

• strategista ja visionääristä otetta eri toimijoiden yhteistyöhön​ ​
• ihmislähtöisyyttä ja asiakaskeskeistä otetta kehittämiseen sekä kohderyhmien aitoa ymmärtämistä​ ​
• yhteisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitouttamista/sitoutumista​ ​
• tilannekuvien muodostamista ja tilannekuvien pohjalta johtamista (tilannekuvajohtamisen toimintamalli)​ ​
• kokonaisuuden johtamista niin, että yhteiset tavoitteet toteutuvat myös linjaorganisaatiossa​ ​
• omistajuutta ja kokonaisnäkemyksen muodostamista​ ​
• asioiden edistämistä lasten ja nuorten näkökulmasta​ ​

Muutoshankkeessa luotavassa toimintamallissa tullaan kuvaamaan, miten kasvatuksen ja opetuksen-, nuorison-, kaupunkiympäristön-, liikunnan-, kulttuurin- ja elinvoiman palvelukokonaisuudet suunnittelevat, toimivat ja raportoivat sekä ohjaavat verkostojaan yhdessä ja yhteisvaikuttavasti.​ ​

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudesta hankkeessa mukana on ensisijaisesti kehittäminen ja poikkihallinnollisuutta edellyttävä ja edistävä toiminta sekä yhteisvaikuttava toiminta. Hanke ei ota kantaa kasvatuksen ja opetuksen lakisääteisesti toteutettavaan toimintaan.​

​Muutoshankkeessa huomioidaan kaupunkitasoinen lasten ja nuorten asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus, sekä erityisesti myös lasten ja nuorten palveluihin liittyvät hyvinvointialuetta koskevat yhdyspinnat sekä tiedon rajapinnat.​ ​

Lisäksi hanke tuottaa mallia ja rakennetta koko Uuden Turun toimintamallin ja siihen liittyvän päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että muutoshankkeessa saavutettavien tulosten avulla voidaan edistää yhteisvaikuttavaa johtamista myös muissa ikäryhmissä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tulevassa virka- ja lautakuntarakenneuudistuksessa (Visio 2025).​ ​

Apulaispormestarien johtama Lasten ja nuorten hyvinvointiverkosto tulee omalta osaltaan tukemaan ja edistämään muutoshankkeen toteutumista.

Muutoshankkeen tavoitteet

Muutoshankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida:​ ​

1. Kaupunkitasoinen lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden johtamismalli, jossa koko ikäryhmään liittyvää toimintaa johdetaan kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä kaupungin, että muiden toimijoiden palvelut. Tämä yhteisvaikuttava ja toimintoja integroiva johtaminen kattaa koko lasten ja nuorten palvelujen ekosysteemin. Tavoitteena on, että johtamismalli mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuvan maailman tarpeisiin ja elää näin ajassa.​ ​

2. Resurssien suunnittelun ja kohdistamisen toimintamalli, jolla voidaan varmistaa, että lasten ja nuorten palvelut ovat ennaltaehkäiseviä, aidosti hyvinvointia tukevia sekä oikea-aikaisia ja -paikkaisia. Toimintamalliin liittyvän tiedon keruun ja tietojohtamisen avulla lapsiin ja nuoriin käytettävien resurssien vaikuttavuus saadaan näkyväksi, ja niin henkilö- kuin myös budjettiresurssia pystytään käyttämään tehokkaammin ja liitämään osaksi vuosijohtamista. Tavoitteena on, että kaikki poikkialainen lasten ja nuorten palveluihin suunnattu kehittämisresurssi johdetaan muutoshankkeen myötä syntyvässä palvelukokonaisuudessa.​

3. Palvelutuotannon toimintamalli (sis. palveluverkon), joka pitää sisällään sekä kaupungin linjaorganisaation palvelut että poikkialaiset, yhteisvaikuttavat, palvelut. Tavoitteena on, että palvelutuotannon toimintamalliin saataisiin kuvattua myös hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin palvelut soveltuvin osin.​ ​ ​

Kaikkien kolmen kokonaisuuden suunnittelu ja pilotointi sekä edelleen kehittäminen perustuu olemassa olevaan kaupunkitason tason tietoon, mutta myös kansallisista tietolähteistä saatavaan tietoon.​ Lisäksi tavoitteena on rakentaa yhtenäisiä tietovarastoja ja tiedon liikkumisen malleja kaupungin ja hyvinvointialueen välille.​ ​ ​

Aikataulu​ ​

Muutoshanke on käynnistynyt muutosjohtajan valinnalla kesäkuussa, mutta varsinaiset työryhmät (esimerkiksi perustettava muutosryhmä, kehittäjien ryhmät ja yhteistyöfoorumit) käynnistetään elokuussa.​ Hankkeen toteutuksen tueksi laaditaan tarkempi työsuunnitelma, jonka etenemistä seurataan ja arvioidaan hankkeen ohjauksesta vastaavissa johtoryhmissä. Taulukossa on kuvattuna muutoshankkeen pääpiirteinen aikataulutus toteutusvuosille.​ ​

Muutoshankkeen ohjaus

Yhteisvaikuttava johtaminen lasten ja nuorten ikäkaaressa -muutoshanke kuuluu osana Uuden Turun muutosprosessiin, jonka poliittisesta kokonaisohjauksesta vastaa puheenjohtajatoimikunta. Muutoshankkeen kokonaisuuden asiat tuodaan päätettäväksi kaupunginhallitukseen. Lisäksi hankkeesta raportoidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä kasvatus ja opetuslautakunnille.​ ​

Muutoshankkeesta vastaa ja sitä johtaa muutosjohtaja kansliapäällikön suorassa alaisuudessa. Muutosjohtajan tehtävänä on ensisijaisesti johtaa horisontaalista yhteisvaikuttavaa hankekokonaisuutta. Muutosjohtajan tueksi perustetaan kansliapäällikön päätöksellä muutosryhmä tukemaan ja sparraamaan muutosta ja sen edistymistä. Muutosjohtajan linjajohdon alaisuudessa toimii palvelualueena nuorisopalvelut. Nuorisopalveluja johtaa nuorisopalvelujohtaja. Nuorisopalveluihin liittyvistä päätöksistä päättää kulttuuri- ja nuorisolautakunta.​ ​

Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti kaupungin johtoryhmälle. Hyvinvoinnin johtoryhmä ohjaa muutoshankkeen kokonaisuutta ml. sisältöjä, rajauksia ja priorisointeja (pääasiallinen ohjaus) ja Integraatiojohtoryhmä varmistaa, että muutoshanke toteutuu Uuden Turun mallin mukaisesti (tukeva ohjaus).​ Lisäksi muutoshankkeessa toteutettavista poikkihallinnollisista toimenpiteistä ja ratkaisuista tehdään pilotointivaiheessa lapsivaikutustenarviointi.​

Näiden johtoryhmien ohjauksessa rakennetaan poikkihallinnollinen Lasten ja nuorten ikä- ja elämänkaarimallin mukainen omistajuus, kokonaisuuden hallinta, suunnittelu, toteutus ja seuranta osana vuosijohtamisen prosessia. Hankkeessa pilotoidaan talouden ja toiminnan yhteisvaikuttavaa suunnittelua.​ ​

Muutoshankkeen resurssit

Hanke tuo yhteen ja näkyväksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat resurssit, joita tullaan jatkossa ohjaamaan ja johtamaan kaupunkitasoisesti. Tämä edellyttää toiminnan ja talouden suunnittelua yhteistyössä muutoshankkeen, kasvatuksen ja opetuksen-, kaupunkiympäristön-, liikunnan- ja kulttuurin palvelukokonaisuuksien, konsernihallinnon yhteisten palvelujen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Vuosisuunnittelussa otetaan huomioon myös integraatiotoiminnan kaupunkitasoiset ydinprosessit asiakasohjaus, palveluverkot, palveluiden kuvaus sekä toiminnanohjaus. Integraatiotoiminto tukee hanketta resursseineen ja käynnissä olevat kärkihankkeet – erityisesti Osaamisen kärkihanke, Yhteisöllisyyden kärkihanke ja Kulttuurin kärkihanke – kytkeytyvät tiiviisti muutoshankkeen toteutukseen ja resursointiin.​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää asettaa muutoshankkeen edellä esitetyllä tavalla ajalle 22.6.2023-31.7.2025.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.